”On iso kysymys, millainen rajanveto tulee kahden itsehallintoalueen, maakuntahallinnon ja kunnan välille kaavoituksessa”, hän sanoo.
Jääskeläinen on ollut vuodesta 2000 Helsingin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö. Virallisesti hän jää kaupungin virasta eläkkeelle lähiaikoina, mutta hän on ollut jo vuodenvaihteesta ympäristöministeriössä tekemässä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta.
”Kaavajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Nykyisen MRL:n aikana asemakaavat ovat olleet entistä yksityiskohtaisempia, ja se on johtanut poikkeamispäätöksiin. Ei ole jäänyt mahdollisuuksia kehittää parempia ratkaisuja, kun kaavassa on lyöty niin tarkkaan rakennuksen paikka, massoittelu ja julkisivujen jäsentely kiinni.”
MRL:n kokonaisuudistukseen Jääskeläisellä on vankka tausta. Hän oli 1990-luvulla rakennustarkastusyhdistyksen asiantuntijana toimikunnassa, joka valmisteli vuonna 2000 voimaan tullutta lakia. Olavi Syrjäsen kanssa hän on tehnyt kirjoja maankäyttö- ja rakennuslaista.
Pykälien muutokset ovat tehneet nykylaista tilkkutäkin
Yli kaksi kolmasosaa nykyisen lain pykälistä on muutettu.
”Muutosten vuoksi MRL on nyt ehkä vielä pahempi tilkkutäkki kuin edeltäjänsä Rakennuslaki oli aikoinaan. EU-lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat pakottaneet tekemään MRL:ään muutoksia”, Jääskeläinen arvioi.
Hän muistuttaa, että maan johtavimpien arkkitehtien mukaan tulisi parempaa jälkeä, jos olisi vähemmän määräyksiä.
Vastuukysymykset on toinen iso asia MRL:n kokonaisuudistusta tehtäessä. ”Niitä ei pystytä ratkomaan MRL:llä, pitäisi mennä siviilioikeuden puolelle.”
Rakennusvalvontojen uudistamisessa on vaikeutensa
”Rakennusvalvontojen uudistaminen on monimutkainen kysymys. Valvonnoissa tarvitaan arkkitehtuurin, insinööritieteiden, talotekniikan ja juridiikan osaamista. Parhaimmillaan näitä kaikkia on, mutta vain suurimmissa kaupungeissa”, Jääskeläinen sanoo.
Hän arvioi, ettei ole ehkä järkevää katkaista pienten kuntien teknisen tarkastuksen napanuoraa rakentamisen sijoittumisharkintaan kokonaan muodostamalla isompia rakennusvalvontoja. Erityisosaamista pitäisi silloin kuitenkin olla tarjolla maakunnan laajuisesti. Erikoistumisen työnjakoa pitäisi silloin miettiä.
Jääskeläinen on ollut vuosikaudet rakennusvalvonnan näkökulmien kirkastaja. Viime viikolla omat joukot palkitsivat hänet Turussa vuoden rakennustarkastajana. Tämä Rakennustarkastusyhdistyksen palkinto syntyi aikoinaan Jääskeläisen itsensä aloitteesta.
Rakennustarkastuksen saloihin perehtyminen alkoi vuonna 1974 kesätöissä Helsingin rakennusvalvontavirastossa. Sille tielleen Jääskeläinen jäi. Hän on ollut Rakennustarkastusyhdistyksessä varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja pääsihteerinä vuosina 1993-2016.
”Ilman toimintaa RTY:ssä olisin jäänyt paljosta paitsi, nimenomaan ammatillisesti. On ollut äärimmäisen opettavaista nähdä rakennusvalvontaa eri puolilla maata ja kirjoittaa lausuntoja, esitelmiä, artikkeleita ja kirjoja rakennusvalvonnan eri näkökulmista”, Jääskeläinen totesi Turussa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “”Poliittisesti mielenkiintoisinta on kaavajärjestelmän uusiminen””
On keskeistä, että kaavoittajat ryhtyvät itse käymään sisäistä keskustelua siitä, mikä on kaavojen perimmäinen tarkoitus ja kuinka elinympäristön visuaalisuus ja yhdyskuntatekniikan toteutettavuus voidaan varmistaa vaikka kaavat eivät olisikaan valmiita rakennussuunnitelmia. Keskustelussa keskiössä tulisi olla vastausten hakeminen kysymykseen kuinka kaavat voidaan määritellä, jos ei käytetä viitesuunnitelmia, joihin tämän päivän kaavoitus perustuu lähes täysin. Viitesuunnitelman rakennusten seiniä pitkin piirrettyjen rakennusalojen problematiikka poistuu pääosin jos kaavoittajat löytävät em. kysymykseen ratkaisun.