Kokeile kuukausi maksutta

Kätilöopiston sairaala suljetaan laajojen homevaurioiden takia

Kätilöopiston sairaalan rakenteista on Swecon selvityksessä löytynyt sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Hus luopuu tiloista puolen vuoden sisällä ja jo alun perin surullisen kuuluisan rakennuksen kohtalo on auki.

Kätilöopiston sairaalan rakenteista on Swecon selvityksessä löytynyt sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Hus luopuu tiloista puolen vuoden sisällä ja jo alun perin surullisen kuuluisan rakennuksen kohtalo on auki.

Kirjoittajat: Satu Pajuriutta, Helsingin Sanomat, Seppo Mölsä, Rakennuslehti

Vuonna 1960 valmistuneen Helsingin Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat tehneet sairaaksi jopa kymmeniä tiloissa työskenteleviä.

Erityisen paljon mikrobivaurioita löytyi sairaalan A-osasta, jossa on synnytysosasto ja äitiyspoliklinikka.

A-siipi on tyhjennettävä viimeistään puolen vuoden sisällä. Synnytystoiminnasta luovutaan vaiheittain ja väistötilat suunnitellaan toiminnoittain. Toiminnat jatkunevat ainakin juuri remontoidulla Naistenklinikalla ja Espoossa. Lopullinen sijoituspaikka vahvistuu vasta lähivuosina.

Sairaalan synnytystoimintojen loppuminen merkitsee monien toimintojen loppumista myös B-siivessä, vaikka työterveysosasto suositteli tyhjentämistä vain A-siivelle. B-siivessä on esimerkiksi synnytyssalit, leikkaussalit ja tukitoimintoja.

Paljon kosteusvaurioita kellarista ullakolle saakka

Kosteusvaurioita ja mikrobeja löytyi monista maanvaraisista osista, kuten putkistokanavavista sekä myös rakenteista, esimerkiksi välipohjien kaksoislaatoista, jonne oli jäänyt lahoavaa muottilaudoitusta. Ulkoiseinistä löytyi vaurioitunutta mineraalivillaa, ja myös ulkoseinän tiiviys oli puutteellinen ja sitä olisi jatkossa parannettava. Mikrobivaurioita lyötyi myös muun muassa tojalevyistä ja korkkieristeistä.

Kaiken kaikkiaan homeongelmat olivat paljon odotetettua isompia.

Husin mukaan tilannetta on yritetty parantaa tekemällä useita korjauksia eri puolilla kiinteistöä, mutta tilanne ei ole helpottanut. Henkilökunnalla on ollut muun muassa migreeniä, ihottumia, väsymystä, silmä- ja hengitysoireita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tilasi sisäilmaselvityksen Sweco oy:lta henkilökunnan oireilun tarkemman syyn selvittämiseksi.

”Kätilöopiston sairaalassa on ollut vuosien mittaan useita vesivahinkoja. Tutkimuksissa rakennuksesta löytyi sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita”, kiinteistöpäällikkö Ingemar Borgman Hus-Tilakeskuksesta kertoo.

Henkilökunta vaarassa, ei potilaat

Sädesieni sekä laho- ja mikrobivauriot aiheuttavat oireita nimenomaan henkilökunnalle, koska he altistuvat sisäilmaongelmille koko ajan. Potilaat viipyvät sairaalassa useimmiten lyhyen ajan. Heidän kohdallaan ei ole näyttöä oireista.

Helsingin Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat tehneet sairaaksi jopa kymmeniä tiloissa työskenteleviä. Sairauslomat ovat yleisiä, toiset sinnittelevät töissä vahvalla lääkityksellä. Erityisesti astmadiagnooseja on tehty paljon. Työntekijöillä on ollut hengitystieoireiden lisäksi esimerkiksi silmien ärsytystä, väsymystä, lihassärkyä ja päänsärkyä.

Pahiten sairastuneet joutuvat miettimään jopa alanvaihtoa. Oireilevia on paljon: työntekijöiden perustamassa suljetussa vertaisryhmässä oireileville on jo noin 80 jäsentä, vaikka ryhmä perustettiin vasta noin viikko sitten.

Helsingin kaupunki omistaa Kätilöopiston rakennuksen ja Hus on tiloissa vuokralla.

Swecon raportin tiivistelmä:

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy on tehnyt vuonna 1960 käyttöön otettuun Kätilöopiston sairaalan A- ja B-osiin sisäilmastoteknisen korjaustarveselvityksen, jossa selvitettiin rakenteiden kosteusteknistä kuntoa ja näiden aiheuttamaa mahdollista sisäilmahaittaa.

Tutkimuksen yhteydessä kosteutta kartoitettiin maanvastaisissa rakenteissa ja pistokokeen omaisesti märkätiloissa sekä tiloissa, joissa saatujen lähtötietojen mukaan oli aiemmin ollut vesivahinkoja. Rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokein. Eri puolille rakennusta tehtiin 70 tarkastusporausta ja rakenneavausta rakenteiden kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauksista ja tarkastusrei’istä otettiin mikrobinäytteitä.

Kellarikerrosten maanvastaiset alapohjarakenteet olivat pääosin kunnossa. Tiloissa, joissa alapohjarakenteen pinnoitteena on muovimatto (mm. kuntosali BK3.10 ja pukuhuone BK2.45), havaittiin muovimaton alapuolella kohonnut kosteuspitoisuus sekä viitteitä muovimaton alapuolisten liima- ja tasoiteaineiden vaurioitumisesta.

Muovimattopinnoitteet suositellaan vaihtamaan kosteutta kestäviin ja paremmin vesihöyryä läpäiseviin materiaaleihin. K3- kerroksessa olevissa putkikanaaleissa havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Hajut ja epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ovien kautta portaikkoihin ja mahdollisesti epätiiviiden läpivientien kautta ylempiin kerroksiin. Putkikanaalien ja portaikkojen väliset ovet tulee tiivistää ja pitää jatkuvasti kiinni. Suositellaan myös suunnittelemaan putkikanaalien alipaineistusta, mikäli tämä mahdollista sekä tiivistämään kaikki läpiviennit ilmatiiviiksi.

A-osan välipohjarakenteissa on orgaanisia materiaaleja (kovalevy, korkki, tervapaperi), jotka ovat mikrobivaurioituneet. Välipohjissa on aiemmin ollut mm. putkivuotoja ja märkätiloissa vesivahinkoja, minkä vuoksi kosteutta on päässyt paikoin välipohjan eristeväliin. Eristevälissä kosteus pääsee vapaasti liikkumaan, jolloin välipohjan orgaaniset materiaalit ovat lähes kauttaaltaan vaurioituneet rakennuksen A-osassa. Välipohjarakenteiden liittymät ja putkiläpiviennit eivät ole ilmatiiviitä, jolloin vaurioituneilla materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan. Tämä voi aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. Suositellaan vaurioituneiden välipohjan eristemateriaalien poistamista rakennuksen A-osassa. Työ vaatii koko pintalaatan sekä pintalaatan päältä lähtevien väliseinien alaosien purun. Uuden välipohjarakenteen tulee olla ilmatiivis.

B-osan välipohjarakenteen todettiin olevan pääosin betonirakenteinen, eikä siinä todettu eristeväliä. 1. kerroksen tilassa B1.05, hissiaulassa ja A- sekä B-osien porrastasoissa todettiin lattiarakenteessa olevan betoninen kaksoislaattarakenne, jossa pintabetonilaatan alla on muottilaudoitus ja ilmaväli ennen betonista kantavaa laatta. Muottilaudoitus oli aistinvaraisesti arvioiden hyvässä kunnossa tilassa B1.05, mutta hissiaulassa sekä porrastasoissa havaittiin muottilaudoituksen olevan lahovaurioitunut pitkäaikaisen, mahdollisesti jo rakennusvaiheessa tapahtuneen kastumisen seurauksena. Aktiivista mikrobikasvua ei muottilaudoituksessa kuitenkaan havaittu.

A- ja B-osan porraskäytävissä ja hissiaulassa olevan kaksoislaattarakenteiden kohdalla suositellaan muottilautojen purkua. Tilassa B1.05 rakenteen tiivistäminen ilmatiiviiksi on riittävä toimenpide. Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee varmistaa laadunvarmistusmittauksilla. Lisäksi entisen parvekkeen kohdalla (tilat B8.01 ja B8.02) on katossa korkkieriste, jossa havaittiin mikrobikasvua. Vaurioitunut korkkieriste tulee poistaa.

Rakennuksen ulkoseinät ovat betonirakenteisia, joissa kantavan betonirungon ulkopuolella on lämmöneristeenä siporex (150 mm) ja sisäpuolella pääosin ilmaväli ja tiilimuuraus. A-osan tilaanA1.12 tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin, että tiilimuurauksen taakse oli ilmaväliin lisätty mineraalivillaeriste, joka oli mikrobivaurioitunut. Mineraalivillaa voi olla myös muualla ulkoseinärakenteessa.

Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia (mm. seinän ja lattianraja, ikkunaliittymät ja kannakkeiden kohdat), jota kautta mikrobiperäiset yhdisteet ja mahdolliset muut epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. Suositellaan tiivistämään ulkoseinärakenteen liittymät ilmatiiviiksi koko rakennuksessa. A-osan 2.-9.kerroksen päätyseiniin on lisätty sisäpuolinen 100 mm mineraalivillaeriste, jossa havaittiin näytteenottokohdassa mikrobikasvua. Sisäpuolinen mineraalivillaeriste tulee A-osasta sisäilmahaittojen poistamiseksi poistaa. B-osan 7. ja 8. kerroksessa on entisen parvekkeen kohdalla ulkoseinän sisäpuolella mineraalivillaeriste, joka oli kunnossa.

Maanvastaisessa ulkoseinärakenteessa on kellaritiloissa lähellä maanpinnantasoa sisäpuolisen tiilimuurauksen takana lämmöneristeenä tojalevy, jossa havaittiin K3-kerroksen avauskohdassa mikrobikasvua. K2-kerroksen avauskohdissa tojalevy oli viljelytuloksen perusteessa kunnossa, mutta kaikissa rakenneavauskohdissa oli havaittavissa mikrobiperäinen haju. Maanvastaisen ulkoseinän sisäkuorirakenne tulee tiivistää ilmatiiviiksi.

Pääsisäänkäynnin tuulikaapin B1.01 katossa on alaslasketun katon yläpuolella korkkieriste, jossa havaittiin mikrobikasvua. Korkkieristeen päällä on vain ohut rappauskerros. Mikrobiperäisten yhdisteiden on mahdollista päästä eristekerroksesta sisäilmaan. Korkkieriste tulee tilasta poistaa.

Yläpohjarakenteessa olevassa tojaeristeessä ei havaittu avauskohdissa poikkeavaa mikrobikasvua. Ullakkotilassa havaittiin paikoin runsaasti lintujen jätöksiä ja kuolleita lintuja. B- osan ullakkotilassa havaittiin viemärin tuuletusputkia, jotka päättyivät ullakolle. Nämä tulisi viedä vesikatolle asti. Yläpohjarakenteen tulee olla ilmatiivis.

 

Korkein oikeus oli tyly Pohjanmaan kätilöille

Samanlaisia ongelmia on ollut muissakin sairaaloissa. Rakennuslehden julkaisemassa homehistoriikissa Näin Suomi homehtui, kerrotaan seuraavaa tiivistelmää laajemmin Pohjanmaan kätilöiden tylystä kohtalosta:

”Keski-Pohjanmaalla kätilöt hävisivät vuosien oikeustaistelun: homealtistuksesta ei makseta korvauksia. Korkein oikeus kumosi loppuvuodesta 2016 Vaasan hovioikeuden päätöksen, joka määräsi sairaalan maksamaan kätilöille korvauksia menetetystä työkyvystä.

Työntekijät sairastuivat 2000-luvun alussa. Korkeimman oikeuden mukaan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä pystyi osoittamaan, ettei työturvallisuutta laiminlyöty. Synnytysosaston puutteet ja kosteusvauriot eivät olleet yhtymän tiedossa eivätkä ennakoitavissa ennen kuin kätilöt sairastuivat. Kuntayhtymä oli teettänyt oirekartoituksen ja hankkinut selvityksen kosteusvauriosta ja sen korjaamisesta, kun synnytysosastolla heräsi epäily työntekijöiden homealtistuksesta.”

Kätilöopiston rakensi konkurssiyhtiö

Kätilöopiston rakentaminen on yksi Suomen kuuluisimpia lahjusjuttuja. Kirjoittamani Rakentamisen musta kirja kertoo siitä näin:

”Ensimmäinen iso huippupoliitikkoja koskettanut lahjustapaus käynnistyi vuonna 1956 Kätilöopistoa rakennettaessa. Vuonna 1960 joukko ministereitä ja virkamiehiä pantiin syytteeseen Helsingin Kätilöopiston urakan antamisesta konkurssin partaalla olleelle Teora Oy:lle. Samaan aikaan Teora rakensi Helsingin Munkkivuoressa asuntoja sopuhintaan Kätilöopiston rakennustoimikunnan jäsenille, kuten valtionvarainministeri Aarre Simoselle. Asunnot ehtivät valmistua ennen Teoran konkurssia, sillä Kätilöopiston rakennustoimikunta maksoi sille jättiennakot.

Aarre Simonen ja entinen oikeusministeri Vilho Väyrynen (sd) tuomittiin vuonna 1961 valtakunnanoikeudessa virkavirheestä vain sakkoihin. Aarre Simosen sakot olivat 375 000 ja Vilho Väyrysen 80 000 vanhaa markkaa. Nykyrahassa 375 000 vanhaa markkaa on vajaat 9000 euroa. Lievän tuomion taustalla väitetään olleen presidentti Urho Kekkosen voimakas painostus oikeuden jäseniä kohtaan.”

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Kätilöopiston sairaala suljetaan laajojen homevaurioiden takia”

  1. Valtio kunnallisti kätilöopiston aikoinaan 1980-luvulla myymällä sen kaupungille 1 markalla.

    Kätilöopiston maapohjan arvo on nykyisin sen verran suuri, että jos nykyinen rakennus puretaan, maapohjasta saanee aika isot myynti- tai vuokratulot.

  2. Veikkaan että aikakaudelle tyypillisinä sairaarakennuksina molempien julkisivut tullaan suojelemaan, arvo kääntyy negatiiviseksi.

    1. Kätilöopiston rakennuksia ei ole käsittääkseni suojeltu. Ei edes julkisivujen osalta.

  3. Homeessa on myös lastenklinikka. Molemmat pitäisi purkaa kokonaan ja tilalle rakentaa modernia, tehokasta ja kohtuuhintaista sairaalatiloja. Ei mitään kalliita arkkitehtuurisia ratkaisuja.

    1. Lääkärilehden nettisivulla on jo kommentoitu Kätilöopiston sairaalan sisäilmaongelmia. Työterveyslaitokselta eläkkeelle jäänyt lääkäri Risto Vuotilainen toistaa useasti aiemminkin esittämänsä kannan, että kosteusvaurioiden terveysvaarallisuuden varomaton yliarviointi on suomalaisen lääketieteen vakavin ja kallein harharetki. Hän ihmetteli, että lääkärit ovat uskoneet kritiikittä kätilöiden väitteet, että oireet johtuvat rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioista:

      ”Siis että ”sisäilmaongelmiin viittaavat oireet” osoittavat, että ”korjaukset eivät ole tepsineet”, että ”henkilökunta on pitkäaikaisesti altistunut homeelle”. Entä voidaanko samaa kausaliteetin varmistamismallia opettaa opiskelijoille, soveltaa muilla lääketieteen osa-alueilla, esittää kansainvälisillä tiedefoorumeilla?

      MTVn esittämässä videossa 26.4. (”HUS:n tiedotustilaisuus Kätilöopiston sisäilmaongelmista”) Svecon Pohjolaisen esittämät rakennelöydökset olivat mielestäni hyvin rajalliset. Sisäilmaa ei tutkittu.

      Miksi rakennuksen vaurioiden määrää ja laatua ei vaadita ilmoitettavaksi suhteutettuna samankokoisten, samanikäisten rakennusten tavanomaiseen kuntoon? Sisäilman laatua verrata muiden rakennusten ilmanlaatuun? Miksi rakennevaurioista tehdään syypäätelmiä silloin kun sisäilmasta ei selittävää löydy? Miksi ”ongelma” voi sairastuttaa ja miksi sairauden määritelmäksi riittää, että on ”sisäilmalle altistunut”?

      Miksi sisäilma-asioissa syy-yhteyspäätelmien teko näyttää HUSissakin luovutetun oireilijoille ja toimittajille, joita muutamat ”homegurut” mielihyvin peesaavat? Miksi home, kosteusvauriot ja sisäilma kelpaavat syy-yhteyspäättelyssä ”jokeriksi”, jonka läsnäollessa ”mikä vaan voi aiheuttaa mitä vaan”, eikä etiologista erotusdiagnostiikkaa tarvita?”, Voutilainen kirjoitti.

      Sairaanhoitajia edustava Tehy on täysin toisilla linjoilla.

      Tehy vaatii kansallista korjausohjelmaa sisäilmaongelmien takia. Kätilöopiston sisäongelmat ovat Tehyn mukaan vain jäävuoren huippu.

      Tehyn ja Turun yliopiston selvittivät taannoin sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmaongelmia. Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenalan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Erityisesti astma ja poskiontelotulehdukset ovat yleisiiä.

      Tehyn selvityksen mukaan kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Jopa 15 prosenttia työntekijöistä on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelmien takia.

      Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperän mukaan Kätilöopiston ongelmat ovat vain jäävuoren huippu isommasta ongelmasta, joka aiheuttaa kustannuksia niin työnantajille kuin yhteiskunnalle.

      – Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Homesairaalat ja hometerveyskeskukset ovat aivan yhtä iso ongelma kuin homekoulut, sanoo Ojanperä.

      1. Kummallinen lause: ”…eikä etiologista erotusdiagnostiikkaa tarvita”.

        Väittääkö Voutilainen ettei Käypä hoito -suositusta ole noudatettu? Eikös siellä nimenomaan kehoiteta aloittamaan EROTUSDIAGNOSTIIKKA välittömästi 😉

  4. 90-luvulla olin rakennesuunnittelijana mukana Kätilöopiston B-siiven saneerauksessa. Kun yhdessä kerroksessa piti halkeillut pintalaatta poistaa ja korvata uudella, paljastui purussa betonisen välipohjalaatan päälle rakennettu ”kelluva pintalaatta”. Siinä oli alimmaisena 150x150x12..15 mm ”Insulit” -paloja 4 kpl/m2. 12..15 mm ilmaraon päällä oli 4 mm kovalevy limitettynä ja ylimpänä valettu ~50 mm betonilaatta. Ihmetellessäni purettaessa paljastuvassa tilassa olevaa pistävää hajua, valkoista härmettä sekä siellä täällä olevia kuolleita muurahaisia, minulle kerrottiin että Kätilöopiston henkilökunnalla oli ollut vuosien aikana tapana yleisesti käyttää runsaasti vettä pestessään lattiaa.

    Arveluihin samanlaista rakenteista muualla talossa projektiorganisaatiosta vastauksena oli sellainen ”hys hys” ilmapiiri. ”Ei näissä aikataulussa eikä budjeteissa ole mahdollisuutta enempiin selvityksiin”. Eikä minun tietääkseni välipohjarakenteita tutkittu lisää. Kohdetta urakoi HKR omana työnään ja taisi olla valvontakin saman organisaation kontolla.

    Huomioon on otettava lisäksi, että remontin yhteydessä tehtiin betonirakenteisiin runsaasti reikiä ja lävistyksiä timanttiporausta käyttäen. Jokainen joka kyseistä menetelmää tuntee tietää minkälaisia vesimääriä silloin tuodaan rakennuspaikalle. Ei pidä siis ihmetellä Kätilöopistoon vääjäämättä myöhemmin tulleita sisätilaongelmia.

    1. Yllä olevasta kommentista selvisi sekin, että kohde oli alunperin Valtion. Kauppahinta oli yksi markka.

      Sotketaan tähän vielä Sote -uudistus mukaan: Sairaanhoitopiirit voisivat luovuttaa kiinteistön nykykunnossa takaisin Valtiolle yhdellä eurolla.

      Tuottoprosentiksi tulee 594 !
      Korjaukset ovat olleet ilmeisesti HRK:lle ”työtä jolla on tarkoitus”.

      Tässä kohtaa mentiin vikaan: ”Kohdetta urakoi HKR omana työnään ja taisi olla valvontakin saman organisaation kontolla”.
      Valvonta petti.

    2. Kuivana voi porata jotain 200 mm reikiä, ja jäähdytyskostutukseen on veden imuri kumisuojuksineen.

      1. Ei timanttiporaaminen hyvillä välineillä (veden kerääjillä ja kierrättäjillä) ole ammattilaiselle ongelma. Tekijöitä on tietty moneen lähtöön ja kalustoa myös..

        1. Nyt sinäkin tiedät ettei tarvitse tuoda tippaakaan vettä.

  5. Tämä Risto Vuotilainen on taatusti kylvetetty eräiden piirien toimesta.
    On edesvastuutonta puhua tuollaisia vähätellen ihmisten kärsimyksiä.
    Olin meidän lähikoululla vanhempainillassa ja menin uudempaan siipeen harhailemaan ja äkkilähtö tuli saman tien kuten ennenkin.
    Sama kunnan palolaitos joka rakennettu vanhan kaatopaikan päälle ilman maanvaihtoa ja ikkunat vuotaneet uudesta asti.
    Kävin kolmattakymmentä vuotta haraastamassa höntsää siellä ja keuhkot meinasi räjähtää joka kerta. Tunnen pari brankkaria ja toinen on pahasti sairas.
    Vetää salbutamolia kuin leipää ja entinen huippu-urheilija on huonossa tikissä. Vuonna 85. rakennettu mesta on ihan valmis ja miljoonien rempoista huolimatta laitos on melko pilalla. Salbutamoli ei oikein auta koska monella ei ole astmaa vaan alveoliitti eli keuhkorakulatulehdus. Nanohiukkaset äpäisevät keuhkorakkula ja v akava sairaus on selviö.
    Tämä Vuotilainen täytyisi laittaa sinne koekaniiniksi anturit kiinni.
    Todellasurullista että KKO. hylkäsi hmisten korvaukset ja otti kannan että rakennuksen omistanut sairaanhoitopiiri ei tiennyt rakennuksen olevan sairas.
    Ainakin suomalainen oikeusjärjestelmä on sairas, pahasti. Ja tietysti syytesuojan ulkopuolela.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat