Kokeile kuukausi maksutta

Laivamelu ja kiusallinen valitus nousivat Bunkkerin rakentamisen hidasteiksi

Laivat herättäisivät ikävästi torvillaan Bunkkerin kattokerroksen asukkaat, mutta rakentajataustaista valittajaa kiusaa jostain syystä myös SRV:n tulevat tornitalot Espoossa.

Bunkkerin päälle on suunniteltu asuntoja.

(päivitys 28.4.)

SRV:n oli tarkoitus aloittaa Helsingin Jätkäsaaren Bunkkerin rakentaminen asunnoiksi keväällä 2017, mutta aikataulua on venyttänyt asemakaavavalitus ja kiusanteko-,  rahastus- tai missä lie tarkoituksessa tehty valitus.

Kohteen naapurissa asuvan asemaakavavalitus on nyt saatu pois pöydältä, mutta pienen rakennusliikkeen johtajan tekemät valitukset sekä Bunkkerista että SRV:n Keilaniemen torneista ovat menossa vasta hallinto-oikeuteen. Niiden tuomaa viivettä on vielä mahdoton arvioida.

Valittajan syitä voi vain arvailla. Muistissa on, että keskustalaisen asuntopoliittisen vaikuttajan, Helsingin kasvua vastustaneen tohtorin valitus viivästytti Kalasataman Redin rakentamista kaksi vuotta.

Tänä aikana SRV:llä on hyvin aikaa miettiä kaavoittajan havaintoa, että asuntojen rakentaminen Bunkkerin päälle, ei olekaan ihan yksinkertainen asia, koska asunnot sijoittuvat samalle korkeudelle kuin viereen lipuvien laivojen piiput ja muut äänitorvet. Niiden tuottamaa matalaa ääntä on vaikea torjua normaalein ikkunaratkaisuin. Siksi nyt keskustellaan kaksoisjulkisivuvaatimuksesta, jolla äänet torjuttaisiin. Siihen on erilaisia vaihtoehtoja jo mietitty.

Kaupunki järjesti keväällä 2015 alkaneen toteutuskilpailun, jolla se etsi 1970-luvulla valmistuneelle varastorakennus Bunkkerille ostajaa, joka toteuttaisi rakennukseen alueen koululaisia, asukkaita sekä liikuntaseuroja palvelevat liikuntatilat ja uimahallin. Lisäksi Bunkkeriin oli mahdollista rakentaa asuntoja.  Viime vuonna toteuttajaksi valikoitu SRV. Rakennusoikeutta Bunkkeriin tuli 34 000 neliömetriä.

Laivamelu ”yllätti”

Laivojen meteli on jo nyt aiheuttanut valituksia Jätkäsaaressa, jopa sen hiljaisimmassa Ruoholahden puoleisessa päässä. Sinne muuttaneille asukkaille on tullut ikään kuin yllätyksenä, että Jätkäsaaressa on toimiva satama, kuten on ollut Suomen itsenäistymisen alkuvuosista lähtien.

Paljon aiheellisempi syy valituksiin olisi ollut alueen vilkas työmaaliikenne, sillä logistiikkaa ei juurikaan mietitty, kun hankkeiden rakentamisjärjestyksestä päätettiin. Jonkin verran valittamisen aihetta voisi olla myös siitä, että rakennustyömaat eivät ole lavoineen aina pysyneet tonteillansa vaan ovat käyttäneet niihin luvatta myös katualueita. Väliaikaiset varastotilat ovat paikka paikoin myös aitaamatta, selvisi Rakennusvalvontaviraston järjestelmällä tarkastuskierroksella viikko sitten.

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Laivamelu ja kiusallinen valitus nousivat Bunkkerin rakentamisen hidasteiksi”

  1. Sehän on tietenkin mahdotonta että kämpän ostajat vain hyväksyisivät tämän romanttisen satamaympäristöön liittyvän ’haitan’.

  2. kaksoisjulkisivu tarkoittaa kaksoishome rakennetta.. jos vielä valitaan oranssi julkisivu yritys tekmään niin kolminkertainen homejulkisivu

    1. Jos kaksoisjulkisivu on järkevästi tehty tuulettuvalla ilmavälillä, niin pienempi homeen riski tuossa on kuin normaalissa julkisivussa.

  3. Tämänkö takia isoisä taisteli kaikki sodat läpi -40 luvulla ?

  4. Voihan aivopieru, sataman äänet kuuluvat asuntojen hintaan. Jos haluaa asunnon ”äänettömästä” nukkumalähiöstä suosittelen muuttoa Sipoon korpeen tai Espoon Nuuksioon. Ei voi olla totta.

  5. Ja kuinkakohan asia on hoidettu Katajanokalla ja Eteläsatamassa…?

    1. Laivayhtiöt hoitavat asiat luksuslahjakorteilla asukkaille ja valittajille silloin, kun he ottavat yhteyttä tarpeella matkustaa.

  6. Jos tuo olisi ongelma, niin kaikki nykyiset asukkaat valittaisivat siitä jo nyt. Ei pidä lähteä taas siihen että muutama ammattihäiriintyvä pääsee päättämään miten kalliisti on pakko rakentaa. Pitäisikö hälytysajoneuvojen sitten ajaa ilman hälytysääniä kaupungissa? Ääniin tottuu, kuten Kalliossa asuvat paloasemaan eikä kukaan tuttuihin ääniin herää.

  7. Valittaminen on kansalaisoikeus ja oikeuden mukaan on ihan laillista valittaa ja pyytää rahaa tai muuta vastiketta siitä, että vetää valituksen pois. Rakentajalla puolestaan on oikeus maksaa, jotta rakentamista hidastava valitus saadaan pois.

    Helsingin Sanomat kirjoitti käräjäoikeuden päätöksestä lokakuussa näin:

    Mies sai rahaa valituksen perumisesta

    Joonas Laitinen HS

    Helsinkiläismies vaati asianajajansa kanssa helsinkiläiseltä kiinteistöyhtiöltä 60000 euroa asemakaavaa koskevan valituksen perumisesta. Kiinteistöyhtiö maksoi miehelle 25000 euroa, kunnallisvalitus peruttiin, ja kiinteistöyhtiö pääsi toteuttamaan miljoonahankkeensa.

    Seurasi rikostutkinta, ja nyt Helsingin käräjäoikeus on antanut tapauksesta tuomionsa.

    Ketkä syyllistyivät rikokseen vai syyllistyikö kukaan? Palataan siihen hieman myöhemmin.

    Ensin on kerrottava kiinnostava tositarina siitä, miten raha saattaa suomalaisten kaupunkien kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä liikkua.

    Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2013, että Haagassa sijaitsevan korttelin asemakaavaa muutetaan niin, että 1970-80-luvuilla rakennettuja toimisto- ja asuntolatiloja voi muuttaa asunnoiksi. Korttelissa sijaitsi muun muassa Kodittomien tuki -yhdistyksen asuntola.

    Kaavamuutos sopi erinomaisesti sekä Kodittomien tuelle että Helsingin kiinteistökaari -nimiselle kiinteistöyhtiölle. Ne olivat nimittäin sopineet jo lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 2012, että Helsingin kiinteistökaari ostaa yhdistykseltä muun muassa osoitteessa Tinatie 5 sijaitsevan kiinteistön 2,9 miljoonalla eurolla.

    Yhteensä osakekaupan ja rakennushankkeen arvo oli noin seitsemän miljoonaa euroa.

    Kaupan ehdoksi asetettiin, että valtuuston sopima kaavamuutos on lainvoimainen viimeistään helmikuun lopussa 2014.

    Kesäkuussa 2013 valtuuston päätöksen jälkeen tilanne vaikutti sekä yhdistyksen että kiinteistöyhtiön kannalta hyvältä. Pian eteen ilmestyi kuitenkin kunnallisvalitus-niminen pysähdys.

    Kunnallisvalitus on demokratian kuntalaisille tarjoama tapa vaikuttaa heidän elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Se on myös tapa hidastaa hankkeita, joista valittaja ei pidä. Erityisesti espoolaiset ovat ahkeria valittamaan rakennushankkeista.

    Helsingin käräjäoikeudessa todistajana kuullun Kodittomien tuki -yhdistyksen hallituksen sihteerin mielestä tässä valituksessa kyse oli jälkimmäisestä.

    Hänen mielestään helsinkiläismies valitti kaavasta tehdäkseen kiusaa yhdistykselle. Motiivikin oli olemassa. Yhdistyksen hallituksen entisenä jäsenenä ja varajäsenenä vaikuttanut helsinkiläismies ja yhdistys olivat riitautuneet siitä, kuinka paljon miehellä oli oikeutta laskuttaa yhdistykselle tekemistään töistä.

    Mies ei ollut yhdistykseen työsuhteessa, vaan hän oli laskuttanut töistä toiminimensä kautta.

    Mies itse perusteli hallinto-oikeuteen heinäkuussa 2013 tekemäänsä valitusta sillä, että kaavamuutoksen takia 80 ihmistä oli jäänyt asunnottomaksi.

    Valitus oli nyt tehty, oli motiivi mikä hyvänsä. Nyt sekä yhdistyksen että kiinteistöyhtiön tavoitteena oli saada valitus katoamaan. Molemmat tiesivät, että asemakaavoja koskevien valitusten käsittelyyn kuluu Helsingin hallinto-oikeudessa niin paljon aikaa, ettei kaava todennäköisesti olisi ollut lainvoimainen vielä helmikuun lopussa 2014.

    Viime vuonna keskimääräinen asemakaavavalitusten käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa oli 9,5 kuukautta.

    Kiinteistöyhtiölle asian käsittelyn pitkittyminen olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Se arvioi, että kiinteistön tyhjillään pitäminen olisi maksanut sille 10000 euroa kuukaudessa. Tämä olisi tullut kiinteistöyhtiölle kalliiksi, sillä yhtiö pelkäsi, että kaavavalituksen käsittelyyn voi mennä kaksikin vuotta.

    Yhdistys tarvitsi kaupasta saatavia rahoja vieläkin kipeämmin.

    ”Kaupan peruuntuminen olisi ollut yhdistykselle paha paikka tai jopa sen tuho, sillä Helsingin kaupunki oli ilmoittanut, ettei kiinteistö kelvannut kaupungin palvelutoimintaan”, käräjäoikeuden tuomiossa kirjoitetaan.

    Tässä vaiheessa kiinteistöyhtiön asiamiehenä toiminut asianajaja päätyi kysymään, pitäisikö kaavasta valittaneelle miehelle maksaa jotain, että hän luopuisi valituksesta. Yhdistys kieltäytyi maksamasta mitään.

    ”Yhdistys on yleishyödyllinen, ja sen tulot olivat kaupungilta [Helsingiltä] saatuja verorahoja, joten se ei voinut osallistua tällaiseen toimintaan”, sanoi Kodittomien tuki -yhdistyksen johtohenkilöihin kuuluva todistaja käräjäoikeuden tuomion mukaan.

    Kiinteistöyhtiölle ”tällaiseen toimintaan” osallistuminen ei ollut ongelma. Yhtiön asiamies otti valittajaan yhteyttä. Tämä ohjasi hänet oman asianajajansa puheille. Tässä vaiheessa valittajan asianajajalla oli jo hintalappu: mies luopuu valituksesta, jos yhtiö maksaa hänelle 60000 euroa. Kiinteistöyhtiön asianajaja koki tilanteen kiristämiseksi.

    Myöhemmin kiinteistöyhtiö ja valittaja pääsivät sopuun hinnasta, jolla valituksesta luovutaan. Miehen yhtiön tilille ilmestyikin kahdessa osassa tammikuussa ja helmikuussa 2014 yhteensä 24800 euroa. Mies luopui kaavavalituksesta, ja nyt Tinatiellä on Helsingin kiinteistökaaren omistama kiinteistö.

    Asia ei kuitenkaan jäänyt tähän. Tapaus päätyi poliisille ja sieltä aina Helsingin käräjäoikeuteen saakka. Syyttäjä vaati kaavasta valittaneelle helsinkiläismiehelle ja hänen asianajajalleen tuomiota törkeästä kiskonnasta.

    ”Teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja sitä on sen suunnitelmallisuus huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä”, kirjoittaa kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf käräjäoikeudessa esillä olleessa rangaistusvaatimuksessa.

    Myös kiinteistöyhtiö vaati mieheltä takaisin rahoja, joita se oli hänelle maksanut.

    Tässä vaiheessa päästäänkin alun kysymykseen: ketkä syyllistyivät rikokseen vai syyllistyikö kukaan? ”Käräjäoikeus katsoo, että kiinteistöosakeyhtiöllä on ollut todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle. Näin ollen kiinteistöosakeyhtiön ei voida katsoa olleen kiskontarikossäännöksessä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa”, käräjäoikeuden 19.lokakuuta antamassa tuomiossa kirjoitetaan.

    ”Syyte törkeästä kiskonnasta [kaavasta valittanutta miestä] ja [hänen asianajajaansa] vastaan hylätään.” Käräjäoikeuden mukaan rikollisia ei siis ollut. Voittajia ja kärsijöitä sen sijaan riitti.

    ”Helsingin kiinteistökaaren vahingonkorvausta sekä oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään”, oikeus linjasi.

    Kaavasta valittanut mies sai pitää kiinteistöyhtiöltä saamansa vajaat 25000 euroa. Kiinteistöyhtiön lisäksi kärsijöihin kuului Suomen valtio. Se joutui maksamaan syytettyjen oikeudenkäyntikuluina 8700 euroa.

    ”Kaupan peruuntuminen olisi ollut yhdistykselle paha paikka”. Ote käräjäoikeuden tuomiosta

    Helsingin Sanomat 30.10.2016

    1. Jos antaisit jatkossa ihan vaan linkin koko uutisen copypasteamisen sijaan.

      Mitä tuohon rahan vaatimiseen tulee, niin herättää kysymyksiä siitä, onko valitus aiheellinen vaiko pelkästään kiusantekomielessä tehty. Jos henkilöllä on oikeita huolia, tuskin mikään rahasumma voi tämän huolen sivuuttaa.

      1. löytyihän sille huolen sivuuttamiselle summa, 24800€,

    2. Älä Seppo suotta kiirehdi toteamaan että tämä olikin aiheellinen valitus…Ilkeätä että pienet haluaa lakia noudatettavan…

  8. Valitusoikeuden käyttäminenhän tarkoittaa automaattisesti sitä että jokin vain hankaloittaa enemmistön konsensuksen kautta tehdyn LAILLISEN päätöksen täytäntöönpanoa?

    Mitenköhän Seppo jos lukisit tuon valituksen, mitäpä silloin mahtaisit kirjoittaa asiasta? Entä mitä kirjoitat asiasta sitten kun hallinto-oikeus elokuuhun mennessä on antanut asiassa ratkaisun ja se on ratkaistu valittajan vaateen mukaisesti? Otsikoitko silloin: ”Paremmalla valmistelulla ja vähemmällä yhden toimijan suosimisella päätöksistä valitetaan vähemmän”.

    Kannattaa tutustua tuonkin valituksen taustoihin ja vasta sitten tulla tänne spekuloimaan valittajien tavoitteilla ylipäätään.

  9. Jutussa luki:

    ”tohtorin valitus viivästytti Kalasataman Redin rakentamista kaksi vuotta.”

    Korkein hallinto-oikeus hyvin harvoin korjaa tiedotteilla julkisuudessa leviäviä väitteitä tuomioistuinkäsittelyjä koskien, mutta vuonna 2013 se poikkeuksellisesti julkaisi erästä juttuaan koskien oikaisutiedotteen kun julkisuudessa oli levitetty KHO:n virheellisiksi katsomia väitteitä erään asemakaavavalituksen käsittelyyn kuluneesta ajasta. KHO puuttui siihen, että Kalasataman asemakaavavalitusta koskien oli lehdistössä levitelty perättömiä väitteitä käsittelyajoista. Korkeimman hallinto-oikeuden asiaa koskeva tiedote löytyy tästä: http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2013/06/helsinginkalasatamanasemakaavavalituksenkasittelyssaeiviivytelty.html

    KHO:n mukaan ”Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi mainitun kaavan 6.6.2012” ja ”ja KHO:n päätös valituslupahakemuksen hylkäämisestä annettiin 11.6.2013.” Ilman valituksia valtuuston päätös olisi tullut lainvoimaiseksi kun 30 päivän valitusaika valtuuston päätöspöytäkirjan nähtäville asettamisen jälkeen olisi päättynyt. Valitus viivästytti asemakaavan lainvoimaiseksi tuloa noin 11 kuukautta. Kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen voi hakea rakennuslupia yms., ja luvat saatuaan aloittaa rakentamisen. Redin kohdalla rakentamista viivästyttivät muutkin asiat kuin kaavavalitus.

    1. Kalasatama taputeltiin SRV:lle jo 2009, mutta hanke kohtasi vastatuulta ennen kaikkea taloudellisten realiteettien kautta. Tuolloin sovittiin myös rakennusoikeuden hinta. SRV on kaikkien valitusten ajan voinut pitää yllä varausta ja olisi voinut kävellä kaupungin kanssa tehdystä sopimuksesta ulos. Eli yhtiö sai option joka sulki muut ulos.

      SRV on saanut koko Metrolinjan rakennettavakseen ja yhtiölle on myyty ”sopivasti” tontit Metron solmukohdista. Tästä seikasta ei Rakennuslehti halua kirjoittaa vaikka hyvin tietävät, miten asia makaa. Systeemi luotiin Espoon edellisen apulaiskaupunginjohtajan aikana ja hyvin se näyttää toimivan nykyäänkin. JP Ojala aina säännöllisin väliajoin moittii näitä ”turhia” valituksia, mutta Bunkkerissa käy kuten aikoinaan kävi Jyväskylän valtiontalon jutussa. Onnea kaikille, toivottavasti Rakennuslehti kirjoittaa joskus hieman tästäkin ilmiöstä, vaikka eipä lehteä taida kiinnostaa muiden kuin kolmikirjaimisten rakennusliikkeiden asiat.

Vastaa käyttäjälle JS Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat