Naapureiden vastustus hanketta kohtaan kuitenkin jatkuu, ja asukasyhdistys aikoo valittaa kaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen.
Bernerin perheyhtiö Interior Invest suunnittelee Laurinlahden pientaloalueella omistamalleen tontille seitsemän asuinkerrostalon kokonaisuutta. Asuntoja paikalle tulisi yhteensä lähes 190. Rakentaminen ei kuitenkaan onnistu ilman kaavamuutosta, sillä alkuperäisen kaavan mukaan Ristiniementiellä sijaitsevalle tontille saa rakentaa ainoastaan pientaloja.
Kaavamuutos on ollut vireillä vuodesta 2014. Alueen asukkaat ovat vastustaneet hanketta tiukasti, sillä heidän mielestään kerrostalot eivät sovi alueelle rivi- ja omakotitalojen keskelle.
Kaavamuutosta on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa useaan otteeseen, ja suunnitelmiin on vaadittu monenlaisia muutoksia: kerrosmääriä on vähennetty, pysäköintijärjestelyjä on muutettu ja rakennuksien sijaintia tontilla on siirretty siten, etteivät ne erottuisi maisemasta tai varjostaisi naapuritontteja.
Lopulta huhtikuussa lautakunta hyväksyi kaavamuutoksen äänin 8–5. Hyväksytyn suunnitelman mukaan tontille tulee seitsemän 3–5-kerroksista taloa. Korkein talo tulee keskelle tonttia, matalimmat lähimmäksi tontin reunaa.
Koska kyseessä on ristiriitoja herättävä hanke ja lautakunnan päätös syntyi pienellä enemmistöllä, päätti kaupunginhallitus ottaa asian vielä käsittelyynsä maanantain kokouksessa, hallituksen puheenjohtaja Markus Torkki (kok) kertoo. Kaupunginhallituksessa suunnitelma hyväksyttiin äänin 9–6.
Rakennustöiden alkamisen tiellä on kuitenkin yhä esteitä. Hanketta vastustavan Laurinlahden yhdyskunnan puheenjohtaja Ari Silfverberg sanoo, että aikoo tehdä kaavamuutoksesta valituksen hallinto-oikeuteen.
Vaikka suunnitteilla olevien talojen kerrosmääriä on pienennetty, ovat naapurit sitä mieltä, etteivät talot istu pientaloalueen maisemaan. Lisäksi he katsovat, ettei alueen asukkaita kohdella tasapuolisesti, Sifverberg sanoo.
”Jos alueella on kaava, miksi sitä nyt viimeisen kohteen kohdalla muutetaan?”
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan kaavamuutos on perusteltu, sillä kukaan ei ole halunnut rakentaa tontille nykyisen kaavan määräysten mukaan. Hänen mukaansa talot eivät myöskään kohtuuttomasti erotu ympäristöstä.
”Paikalla on melko jyrkkä rinne, jonka alle talot tulevat”, Torkki kuvaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Bernerin perheyhtiön kiistelty rakennushanke Espoon Laurinlahdessa sai vihreää valoa – naapurit aikovat valittaa”
Asukasyhdistyksen valittamisen perusteet ovat hyvät. Tuskin kukaan muu kuin Bernerin klaani olisi saanut alueelle tämänlaista rakennusoikeutta/kaavamuutosta.
”Kaupunginhallituksen puheenjohtajan mukaan kaavamuutos on perusteltu, sillä kukaan ei ole halunnut rakentaa tontille nykyisen kaavan määräysten mukaan. Hänen mukaansa talot eivät myöskään kohtuuttomasti erotu ympäristöstä.
”Paikalla on melko jyrkkä rinne, jonka alle talot tulevat”, Torkki kuvaa.”
Eli siis tästä tulee pahimmassa tapauksessa ennakkotapaus jonka johdosta rakentajat/rakennuttajat antavat hankkeiden odottaa, kunnes saavat muutettua kaavat mieleisikseen. Kaavamuutoksen peruste EI saa olla kuvatunlainen jossa pelkästään rakentamisen vastenmielisyys on peruste kaavamuutokselle. Jatkossa kukaan ei rakenna pientaloja niille kaavoitetuille alueille kerta paremmat kaavat on tiedossa tulevaisuudessa. Tonttien omistuksessa on aina riski. Nyt riskit poistetaan, kannattavuus hiotaan tappiin naapuruston kustannuksella. Jos ääneen pitää sanoa, niin tämä jos mikä on rakenteellista korruptiota. Nyt kannattaa poliitikkojen läksiä tonttikaupoille ja muuttaa pienemmän kannattavuuden pientalorakentaminen kerrostalokultakaivoksiksi.
Silloin kun kyse on kaupungin omistamasta maasta, jota on ollut julkisesti pitkään avoimesti tarjolla kenelle tahansa kohtuullisella hinnalla, pitkäaikainen rakentamattomuus voi indikoida sitä, että ehkä kaavaa kannattaisi muuttaa, jos paikkaan halutaan rakentamista. Sen sijaan yksityisomistuksessa olevien tonttien kohdalla ulkopuolisen on usein hankala tietää, onko rakentamattomuus johtunut siitä, ettei kukaan ole halunnut rakentaa tontille – vai vaikkapa siitä, että tonttia ei ole kovin aktiivisesti markkinoitu muille tai siitä, että tontinomistaja ei ole halunnut luovuttaa tonttia rakennuskäyttöön kenellekään muulle sillä hintatasolla, mitä tontista on tarjottu.
No näin Espoossa, mutta osataan sitä samaa Helsingissä Arabianrannan kohteissa kaupunki antoi viimeisiin rakennuksiin ylimääräistä korkeutta ja nyt näyttää saavan vakuutus yhtiö vanha arabian tehtaan alueelle huimat lisäneliöt. asuin aluetta valittaessa ei nykyään voi luotaa kaavaan. Kaavat kun muuttuvat kun pelissä on riittävästi rahaa, viis siitä mitä aikaisemmin on päätetty.