Kokeile kuukausi maksutta

Ontelolaattojen saksinostot koetaan vaarallisiksi, nostopisteitä ehdotetaan tilalle

Rakennusliitto haluaa ontelolaattojen saksinostoista eroon, koska saksia on irtoillut ontelolaatoista vaarallisesti. Näin kirjoittaa torninosturien kuljettaja Mika Karkulahti TTS Työtehoseurasta.

Saksinostoilla on pitkä perinne. Kuva on 1990-luvun alusta, jolloin työturvallisuuskulttuuri oli muutenkin toinen. Voisiko sitä parantaa nostojenkin osalta?

Betoniteollisuus on huolissaan siitä, luovatko tarjolla olevat vaihtoehdot enemmän uusia ongelmia kuin ratkaisevat vanhoja. Nostoalan kouluttajat voisivat tutkia aihetta nostoalan kokonaisedun näkökulmasta.

Ontelolaatta on teräsbetonista valmistettu elementti, jota käytetään rakennusten kantavana vaakatason rakenteena ala-, väli- ja yläpohjissa. Asentajat asentavat ontelolaattoja usein urakkapalkalla. Torninosturinkuljettajalla pitää kiirettä pysyä urakkaporukan mukana.

Ontelolaatat nostetaan yleensä laatan reunaan kiinnitettävillä saksilla. Saksia on irtoillut vaarallisesti. Onnettomuuksia ja vaaratilanteita on sattunut erityisesti silloin, kun saksia on kiinnittänyt kokematon rekkamies ennen kuin saksien turvaketjut ovat olleet kiinni.

Kiinteät nostopisteet tilalle

Rakennusliitto haluaa ontelolaattojen saksinostoista kokonaan eroon. Rakennusliiton Tapio Jääskeläisen mielestä nostoalan työturvallisuus paranisi merkittävästi, jos ontelolaatat alettaisiin nostaa laatoissa olevista kiinteistä nostopisteistä. Käytännössä valmistajat velvoitettaisiin upottamaan ontelolaattoihin nostopisteet jo tehtaalla. Ne tarjoaisivat turvallisia kiinnityspisteitä myös ontelolaattojen asentajien valjaille.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila on huomauttanut, että ontelolaattoihin upotettavat nostopisteet aiheuttaisivat myös uusia ongelmia. Eniten työtapaturmia työmailla aiheutuu kompuroinnista. Upotettaviin nostopisteisiin voisi kenties kompastua. Ontelolaattoihin on myös toisinaan jäänyt vettä, mistä on syntynyt kosteusongelmia. Ontelolaattoihin upotettavat nostopisteet loisivat elementtiin neljä tai viisi uutta reikää, joista vesi pääsee ontelolaattaan.

Alamiestyöskentelyssä parannettavaa

Ontelolaattojen nostoissa on syntynyt onnettomuuksia ja vaaratilanteita esimerkiksi siitä syystä, että ontelolaattojen reunat ovat murtuneet. Toinen tyypillinen syy on se, että alamies on kiinnittänyt sakset laatan reunaan huolimattomasti. Nostopuomi ja sakset eivät käytännössä myöskään aina sovi kunnolla nostettaviin ontelolaattoihin, vaikka puomi ja sakset tulevat elementtirekan mukana tehtaalta.

Suuri osa onnettomuuksista oltaisiin voitu välttää alamiehen ja nosturinkuljettajan hyvällä yhteistyöllä. Työmaiden alamiestyöskentelyn kehittämisen tärkeydestä puhuvatkin lähes kaikki. Nostoalan kouluttaja TTS Työtehoseura on yrittänyt kantaa kortensa kekoon aloittamalla alamieskoulutukset. Myös esimerkiksi YIT suunnittelee sitä, että alamiehenä saa jatkossa toimia vain koulutettu ja esimerkiksi kypärän värillä muista työntekijöistä erottuva työntekijä.

Valtion leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta uhkaavat supistaa nostoalan koulutusta tai typistää kursseja etäopiskeluksi ja kirjekursseiksi. Kirjekurssilla kukaan ei opi ajamaan nosturia kunnolla eikä huomioimaan nostotöiden riskejä tarpeeksi tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Siksi tarvitaan riittävästi käytännön harjoittelua, jota tulee kehittää koulujen ja yritysten yhteistyön avulla. Yhteistyötä voitaisiin lisätä esimerkiksi juuri alamieskoulutuksissa sekä tutkimalla ontelolaattojen nostojen turvallisuutta käytännönläheisesti ja kokonaisedun kannalta sopivan kokoisesti.

Koulusta tuotekehitysympäristö

Ranskassa ontelolaattojen saksinostot on monilla työmailla turvallisuussyistä kielletty. Nostot hoidetaan ontelolaatoissa olevista nostopisteistä. Ranskalaisiin tehtaisiin on toimittanut tuotantolinjoja alun perin suomalainen yritys Elematic, jonka kehittämät robotit poraavat ontelolaattaan reiän ja asentavat nostolenkin ontelolaatan raudoitusten yhteyteen. Nostolenkki jää ontelolaatan pinnan alapuolelle. Reikä valetaan umpeen, kun ontelolaatta on asennettu paikoilleen.

Suomessa Peikko Group on tutkinut ontelolaattojen nostoja ilman saksia kuulapääankkurijärjestelmän avulla. Betonielementtien valmistajista esimerkiksi Parma, Kouvolan Betoni ja YTB ovat käyttäneet järjestelmää erilaisissa elementeissä jo vuosia.

Kuulapääankkurinostoissa on kyse siitä, että elementin sisään upotetaan tehtaalla tyssätty kuulapääankkuri. Kuula-ankkurin toinen pää ankkuroituu betoniin ja toinen pää kiinnitetään nostolukkoon. Nosturin koukussa olevan kettinkiraksin koukut kiinnitetään sitten nostolukkoihin.

Peikon tuotepäällikkö Tarja Jalli on sitä mieltä, että kompurointi- ja vesireikäongelmat on jo huomioitu. Elementissä oleva kolo ja ankkurin kuulapää voidaan suojata puolipallon muotoisella varauskumilla. Nostojen jälkeen varauskolo täytetään laastilla tai betonilla.

Kyselykierros elementtien asentajille antaa viitteitä siitä, että työmailla eri tyyppiset ja eri valmistajien toimittamat elementtien kiinnityspisteet eivät aina ole olleet puhtaat. Jos kiinnityspisteissä on betonilientä, villaa, hiekkaa tai jäätä, nostot ovat hitaita eivätkä välttämättä edes turvallisia.

Ontelosaksien korvaamisesta ontelolaattoihin upotettavilla nostopisteillä syntyy kustannuksia betonitehtaille. Toisaalta elementtien asennus saattaa nopeutua työmailla ja ennen kaikkea työturvallisuus voisi parantua.

Nosturi- ja alamieskoulutusten yhteydessä erilaisia ratkaisuja voitaisiin testata käytännönläheisesti ja turvallisesti kontrolloidussa ympäristössä. Nostoalan kouluttajat voisivat siis yhdistää koulutusta ja tutkimusta, jossa testataan erilaisia ratkaisuja nostoalan kokonaisedun näkökulmasta sopivan kokoisesti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Ontelolaattojen saksinostot koetaan vaarallisiksi, nostopisteitä ehdotetaan tilalle”

  1. Loppupeleissä turha mäkättää rekkamiehen kokemattomuutta ,se kun ei edes kuullu niille tulla/mennä sinne kuorman purkuun ,torni kuski voi mennä ihan itteensä ja lukee ,kun tulee alas ,rahtikirjan toimitus lausekkeen .,Ja myös ,ei se tornimiesten nosto jutut kaan kuulemani mukaan aina kohilleen osu .,(vähän läheltä seurannut ) ,Ala miehet pitäisi olla (niin kuin )koulutettuja siihen ,mutta kun ensimmäinen ääliö meni kuorman päälle tuli käytäntö mikä on edelleen voimassa 🙁

  2. Ammattikoulun jälkeen (n. 30v sitten) olin yhden vuoden elementtiasentajana.
    Kertaakaan onteloiden nostosakset ei irronnut. Saksia on varmistamassa varmistusketju. Varmistusketju on vedettävä tiukalle että siitä olisi hyötyä.
    Taas kerran kerran ollaan laatimassa kustannuksia lisäävää säätelyä ilman mitään hyötyä.
    Jos joku kokee asian ongelmaksi niin voisiko turvaketjun korvata liinalla joka kiristetään räikällä ?
    Onko mitään tilastoa saksien irtoamisista ?

    1. Kolme kertaa pudonnut laatta turvaketjuille 13 vuotta tornissa istunut. Se on kolme kertaa liikaa. Alamieheksi yleensä otetaan työmaan möhlöin äijä, vaikka pitäisi olla fiksu kaveri, joka osaa hahmottaa työmaan kokonaiskuvan, sekä ymmärtää kuinka ratana toimii.

  3. -80 luvun lopulla ontelosakset irtosi urasta noston yhteydessä rekan lavalla ,ennen ketjun laittoo.ketjua ei voinut ennen ontelun kohottamista.onko urasyvyyksiä tarkastettu.timpuri

  4. Välipuut pitää olla riittävän paksut, että saa ketjut välistä ennen nostoa.

  5. Kun katselin jokunen vuosi sitten iontelotuotantoa suht modernissa tehtaassa Ranskassa, laattaan tehtiin reikä ja nostoelin tuli laatan läpi, siis ikäänkuin ”mutteri” laatan alle. Ei vaikuttanut kovin tehokkaalta.

  6. N. 9 vuotta nosturin puikoissa ja yhden kerran on Saksi irronnut. Ja syynä oli kokematon alamies ja huonot sakset. Siitä oppineena olenkin todella tarkka ontelonostoissa ja saksien laitossa, mikä sitten hidastaa hommaa jos siellä on se tumpelo laitettu kuorman päälle.
    Ehdottomasti nostoja turvallisuuden kannalta kannatan onteloihin asennettuna nostolenkkejä.
    Pitkiä onteloita nosteessa on kuitenkin käytettävä puomia.

  7. Juttelin työmaalla aiheesta, paljastui, että muuten aihe olis ok, mutta jos sähköjä tarvitsee vetää ontelossa niin valettavien ankkureiden kohdalta ei piuha mene läpi.

  8. Moi, omasta kokemuksesta, ne nostolenkit mitkä on kuorilaatoissa, on kaikkeista parhaat.
    siellä voi sillon olla alamiehenä 4 sorminen, ja silti kuski voi olla varma että se on ”oikein” kiinnitetty. Niitä lenkkejä ei haittaa jää/lumi/räntä.
    asennusvaihe on paljon mukavampi kun saa ketjusta otettuun kiinni. (muuten jätkät pitää näppejä siel laattojen reunoilla ja ne voi juuttua viereisen laatan puristuksiin).
    Aikaa säästyy kun ei tartte venkslata turvaketjujen kanssa, ja muutenkin, ne turvaketjut on olemattomia kun alamiehet jättää ne todella useasti liian löysälle siitä syystä, et ne on mukavampi irrottaa ku on löysää/tai ei tajuta kuinka kireellä pitää olla.
    Kuski näkee löysän turvaketjun vasta sillonkun laatta on siellä ”ohjaamon korkeudella”.

  9. Kuluneen syksyn aikana Betsetin ontelolaatan reunat ovat olleet todella ala-arvoisia. Riskillä nostetaan tai sitten on palautettu tehtaalle.
    Keikka on tietysti pilalla, ja korvaavan ontelon saanti vie useita päiviä, ehkä viikon.Holvivalu myöhästyy ym…

    Liikaa laattoja jossa toisessa päässä sakset toisessa nostolenkit.
    Välillä nostolenkit niin matalia, ettei koukku mahdu. Sitten piikataan syvemmäksi. Aikaa menee.

  10. Alamiehet usein välinpitämättömiä urveloita, eikä radiopuhelimiin sanota usein mitään. Alamiehet koulutukseen ja palkkaa 4e/tunti lisää sekä vastuu pitää nostovälineet kunnossa.

Vastaa käyttäjälle RKM Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat