Kokeile kuukausi maksutta

Väitös: Allianssi tuo uusia kyvykkyysvaatimuksia organisaatioille

Anna-Maija Hietajärvi väitteli 12.5. allianssimallista Suomessa toteutettujen ensimmäisten allianssiurakoinnin pohjalta. Osapuolten yhteiset kyvykkyydet ratkaisevat hänen mukaansa onnistumisen.

Tampereen Rantatunnelin työmaa osoitti allianssimallin hyödyt. Kuva Rami Marjamäki.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaus- ja haastattelututkimuksena. Suomen ensimmäisistä allianssihankkeista, radanparannushanke Liekistä ja tunnelin rakentamishanke Rantatunnelista, saadut empiiriset tulokset korostavat projektiorganisaation yhteisten kyvykkyyksien merkitystä allianssiprojektin hallinnassa.

Infrastruktuuri- ja rakennusteollisuus on kärsinyt kustannusten ylityksistä, myöhästymisistä, erimielisyyksistä ja heikosta tuottavuudesta jo kymmenien vuosien ajan. Jotta vanhat, vastakkainasetteluun perustuvat käytännöt ja toimintakulttuuri voitaisiin muuttaa, uusia projektien toteutusmalleja on otettu käyttöön.

Projektiallianssi on yksi yhteistoiminnallisista malleista, joka on kehitetty vähentämään toimialan sirpaloitumista ja edistämään integroitumista tavoitteena infrastruktuuri- ja rakennusalan projektien suorituskyvyn parantaminen.

Lisääntyvästä konseptuaalisesta ja empiirisestä tutkimuksesta huolimatta, projektiallianssiin kohdistuva tutkimus ei ole tarkastellut organisaatioiden kyvykkyysvaatimuksia ja keskeisimpiä allianssin johtamiseen liittyviä prosesseja riittävän syvällisesti. Väitöskirjan tavoite on edistää projektiallianssin tutkimusta tuottamalla uutta tieto allianssihankkeisiin osallistuvien organisaatioiden kyvykkyysvaatimuksista sekä yhteisistä kyvykkyyksistä, joita projektiorganisaatio tarvitsee allianssiprojektin hallintaan infrastruktuuri- ja rakennusalalla.

Kyvykkyysvaatimukset kohdistuvat erityisesti organisaatioiden välisen integraation johtamiseen, yhteistyötä korostavan projekti-identiteetin muodostamiseen ja mahdollisuuksien hallintaan allianssiprojektissa. Näiden yhteisten kyvykkyyksien lisäksi jokainen organisaatio tarvitsee projektiallianssikyvykkyyden, joka koostuu allianssihankkeiden käynnistämiseen ja hallintaan tarvittavista taidoista ja kyvystä toteuttaa eri elinkaaren vaiheen kannalta keskeisiä toimintoja.

Diplomi-insinööri Anna-Maija Hietajärven Oulun yliopistossa tekemän väitöstutkimuksen perusteella integroinnin suunnittelu ja toteutus, yhteistoiminnallisen projekti-identiteetin rakentaminen sekä uusien ideoiden ja mahdollisuuksien aktiviinen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaikuttavat keskeisesti allianssihankkeiden onnistumiseen.

Allianssiprojektiorganisaatio tarvitsee Hietajärven mukaan yhteiset prosessit ja käytännöt tukemaan integroitumista ja yhteisen identiteetin rakentamista projektiorganisaatiolle. Integroitumisessa on oleellista, että kullekin projektille määritetään tarvittavat sopimukselliset, organisatoriset ja teknologiset integroitumisen keinot sekä mukautetaan niitä hankkeen elinkaaren, hankkeessa tapahtuvan oppimisen sekä odottamattomien tilanteiden vaikutuksesta. Ihmisten välinen integroituminen ja hyvä yhteishenki ovat allianssihankkeiden onnistumisen kannalta keskeisiä. Yhteinen projektiorganisaation identiteetti luo perustan yhteistoiminnalle sekä hankkeen parhaaksi toimimiselle.

Kaikki hankkeen parhaaksi

Väitöstyössä määritettiin, millä keinoilla allianssiorganisaatiolle voidaan rakentaa yhteinen projekti-identiteetti.

Aktiivisella mahdollisuuksien hallinnalla voidaan tukea uusien ideoiden tunnistamista ja hyödyntämistä allianssihankkeen elinkaaren aikana. Vaikka monimutkaiset allianssihankkeet sisältävät poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja uusien ideoiden hyödyntämiselle, ilman systemaattista prosessia, joka tukee aktiivista ja jatkuvaa ideoiden tunnistamista ja jatkojalostamista, innovaatiotoiminta voi jäädä heikoksi. Lähtökohdat mahdollisuuksien hallinnalle luodaan jo projektin hankintavaiheen alussa.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Väitös: Allianssi tuo uusia kyvykkyysvaatimuksia organisaatioille”

  1. En varsinaisesti kommentoi kirjoitusta enkä varsinaista väitöskirjaa kun en ole sitä lukenut.
    Kirjoitan kokemuksistani 2 – 3 allianssiurakan tarjouksista ja yhden toteutuksestakin.
    Tarjousprojekti ainakin sellaisessa firmoissa , joissa henkilöstö ei ole ollut allianssitarjouksissa aiemmin mukana , aiheuttaaa aikamoisen koulutuksen ja ns. ” teatterin ” valmistautumiseen erilaisiin työpajoihin. Varsin iso ja hankalasti hallittava prosessi normaalin tarjous- ja suunnitteluprosessin sisään sekä kalliskin..Tehdään kuitenkin perusresursseilla.Ajan saatossa tilanne tietenkin ainakin isoissa firmoissa paranee.Sisältää jonkin verran riskejäkin.
    Tilaajien tarjouspyynnöissä on erittäin suuret vaihtelut, tietoja joko tietoisesti tai muuten pihtaillaan, taso vaihtelee, ilmeisesti ei ole laatijoilla kokemustakaan. Toivottavasti yhtenäistynevät. Tilaajien tarjouspyyntöjen mukaissa tarjousten pisteytyksissä suuriakin eroja ja tulkinnanvarauksuuksia.
    Tilaajien järjestämät tarjouskilpailuun liittyvät työpajat ovat pääosin hyviä, kunhan niiden aiheet ovat huolella valiituja ja todella ovat hankkeeen suunnittelua edistäviä eivätkä vain tapaamisia.
    Loppupisteytyksissä kaikissa urakoissa on ollut kuitenkin palkkiolla mielestäni liian suuri osuus urakoitsijaa valittaessa. ( 20 – 30 pistettä sadasta ), enemmän pitäisi arvostaa kustannus- ja tulevan tavoitearvion määrittelyn laatimista , sen esittämistä ja hallintaa.
    Kokemukseni edelleen käynniisä olevasta allianssi-hankkeesta ovat kuitenkin erinomaisia ja tavoitteet näyttäisi kaikin puolin toteutuvan.

Vastaa käyttäjälle Inssi Jäkestä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat