Kokeile kuukausi maksutta

Hallinto-oikeus kumosi palovaarallisen kohteen rakennusluvan

Espoon rakennuslautakunta ja valmistelevat virkamiehet olivat erimielisiä korjauskohteen rakennusluvan antamisesta. Lupahakemuksessa lämpöeristeenä on muovieriste, jonka palosuojauksesta ei ole  viranomaisten mukaan varmuutta.

Espoon rakennuslautakunta ja valmistelevat virkamiehet olivat erimielisiä korjauskohteen rakennusluvan antamisesta. Lupahakemuksessa lämpöeristeenä on muovieriste, jonka palosuojauksesta ei ole  viranomaisten mukaan varmuutta.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi toukokuussa 2017 tekemällään päätöksellä Espoon rakennuslautakunnan päätöksen neljän asuinkerrostalon julkisivujen lisälämmöneristys- ja ohutrappaustöiden osalta ja hylkäsi As.oy Everstinkadun hakemuksen näiltä osin.

Lisäksi hallinto-oikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön vaatimuksen jättää tutkimatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen rakennusluvasta tekemä valitus, koska pelastuslaitoksella on velvollisuus valvoa paloturvallisuussäännösten noudattamista.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on Rakennuslehden saamien tietojen mukaan valitettu.

Valittajan mukaan kohteen rakennuslupahakemuksessa haettiin lupaa EPS-materiaalista tehdyn lisälämmöneristeen asentamisesta kantavan rungon päälle. Pintamateriaalina hakemuksessa on ohutrappaus.

Lontoossa paloi äskettäin kerrostalo, jonka julkisivukorjauksessa oli myös käytetty muovipohjaista eristettä. Sen pintamateriaalina oli palava rakenne toisin kuin Espoon tapauksessa.

Rakenne edellyttää mineraalivillasuojausta tai palokatkoja

Pelastuslaitoksen mukaan Espoon kohteen rakennuslupa-asiakirjoissa esitetty toteutustapa ei täytä Rakentamismääräyskokoelman osan E1 kohtien 7.6.2, 8.1.1 ja 8.3.1 sekä niihin viittaavien soveltavien tietojen mukaista toteutustapaa palavien rakennusosien suojaamisesta.

EPS kuuluu muovieristeisiin, joiden käytölle on Suomessa hyvin tiukat vaatimukset. Niitä ei ole kielletty, mutta niiden täytyy olla hyvin palosuojattu, jos niitä käytetään.

Korkeintaan 8-kerroksisten rakennusten julkisivukorjauksissa on Suomessa käytetty muissakin kaupungeissa rakennetta, jossa on muovieriste ja ohutrappaus.

VTT:n syyskuussa 2010 antaman lausunnon mukaan EPS-ohutrappausrakenteen palosuojaus toteutetaan ohutrappauksen lisäksi ikkunoiden yläreunoihin sijoitettavilla mineraalivillakaistoilla. Ikkunoihin asennettavien mineraalivillakaistojen sijaan voidaan 3–8-kerroksissa käyttää kahden kerroksen välein toistuvia vaakapalokatkoja.

Pääsääntöisesti P3- ja P2-luokkien rakennuksiin ja alle kolmekerroksisiin P1-luokan rakennuksiin ei tarvita mineraalivillakaistoja.

Rakennuslautakunta ja virkamiehet erimielisiä

Espoon rakennusvalvontakeskuksen lupa-arkkitehti hylkäsi kesäkuussa 2016 kyseisen rakennuslupahakemuksen. Päätöksen perusteena oli tuolloin, että luvan hakijan toimittaman materiaalin perusteella ei voitu riittävästi varmistua paloturvallisuusmääräysten täyttymisestä.

Espoon rakennusvalvontakeskuksen tekninen toimikunta antoi elokuussa 2016 lausunnon hakemuksesta. Sen mukaan rakennuslupahakemuksen liitteeksi toimitetulla aineistolla ei ollut osoitettu, että lämmöneristys on suojattu ja sijoitettu niin, että palon leviäminen eristykseen, palo-osastosta toiseen ja rakennuksesta toiseen on estetty. Toimikunta ei puoltanut lupaa.

Rakennuslautakunta hyväksyi syyskuun alussa 2016 As.oy Everstinkadun oikaisuvaatimuksen ja myönsi haetun rakennusluvan päätöksessä esitetyin ehdoin. Päätöksessä todettiin tuolloin, että vaatimusten täyttyminen oli todennettu tapauskohtaisesti. Vastaavia ratkaisuja on hyväksytty Espoossa aiemminkin.

Pelastuslaitoksen valituksen mukaan lupa-asiakirjoissa ei osoitettu, että suoraan EPS-päällysteen päälle asennettu 6–10 millimetriä paksu rappauskerros täyttäisi vähintään puolta osastointiluokkavaatimuksen mukaisesta suojauksesta palaville eristeille.

Espoon rakennuslautakunnan hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan palokonsultti totesi lausunnossaan, että EPS-eriste täyttää rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräykset. Lautakunta vetosi myös yhdenvertaisuuteen.

Helsingissä ja Vantaalla noudatetaan tarkasti VTT:n ohjetta

Sekä Helsingissä että Vantaalla käytetään alle 9-kerroksisten rakennusten julkisivukorjauksissa rakennetta, jossa on muovieriste ja ohutrappaus. Palosuojauksen pitää olla rakenteessa varmistettu.

”VTT:n asiantuntijalausunto antaa tarkat ohjeet eristeen käytöstä”, tarkastuspäällikkö Pasi Timo Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo.

”Taustarakenteen pitää olla kunnossa. Annamme luvan EPS-eristeiden käyttöön vain VTT:n lausunnon antamien reunaehtojen mukaan. Emme hyväksy poikkeamia siitä”, Helsingin rakennusvalvontapalvelun rakenneyksikön päällikkö Risto Levanto toteaa.

SVT: Ruotsissa ollut tulipaloja

Ruotsi yleisradioyhtiö SVT kertoi viime viikolla, että Ruotsissa on käytetty solumuovieristeitä yleisesti. Niitä on esimerkiksi Tukholman Hammarby Sjöstadin, Helsingborgin Norra Hamnenin ja Malmön Västra Hamnenin asuntoalueiden rakennuksissa. Asiasta kertoi meillä ensimmäisenä Yle.

Solumuovieristeen käyttö on lisääntynyt Ruotsissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on halpa, helposti työstettävä materiaali ja eristysominaisuuksiltaan hyvä.

”Ruotsissa, kuten useimmissa muissakin maissa on sattunut paloja, joissa muovieristeet ovat olleet osallisena. Muovieristeiden käyttö on ollut perinteisesti sallittua pienissä ja matalissa rakennuksissa sekä rakennusten alustiloissa. Yleensä näissä tapauksissa riskit ovat hallinnassa”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Laaksonen L2 Paloturvallisuus oy:stä.

Hän on paloturvallisuusasiantuntijana Helsingin Kalasatamaan rakennettavissa tornitaloissa. Niissä käytettävät lämmöneristemateriaalit ovat mineraalipohjaisia A-luokan palamattomia eristeitä.

Palokonsultti: Solumuovi vaarallinen korkeissa rakennuksissa

Laaksonen sanoo, että vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun solumuovieristettä aletaan käyttää lisäeristeenä korkeissa taloissa, kuten nyt Lontoon palossa.

”Lontoon palo ei ole mitenkään ainutkertainen. Aasiassa ja Lähi-idässä on jo tänäkin vuonna ollut vastaavia paloja, joissa tosin ei ole tullut niin paljon ihmisuhreja kuin Lontoossa”, hän kertoo.

Shanghaissa oli Laaksosen mukaan vuonna 2010 hyvinkin vastaava palo 28-kerroksisessa rakennuksessa. Palossa kuoli 58 ihmistä.

”On hyvä, että Suomessa on toistaiseksi pidetty järki kädessä ja hyväksytty muovipohjaisten lämmöneristeiden käyttö ainoastaan hyvin suojattuna ja enintään 16-kerroksisissa rakennuksissa”, Laaksonen sanoo.

Juttua on täydennetty 28.6.17 klo 18.30 seuraavilta kursivoidulta osin: Hallinto-oikeuden päätöksestä on Rakennuslehden saamien tietojen mukaan valitettu.

Valittajan mukaan kohteen rakennuslupahakemuksessa haettiin lupaa EPS-materiaalista tehdyn lisälämmöneristeen asentamisesta kantavan rungon päälle. Pintamateriaalina hakemuksessa on ohutrappaus.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Hallinto-oikeus kumosi palovaarallisen kohteen rakennusluvan”

  1. Onpa erikoinen päätös Helsingin hallinto-oikeudelta.
    Oikeuden mukaan ohjeesta (Ympäristöopas 39) tulikin yllättäen sitova määräys, jota on pakko noudattaa.

    1. Kiinteistökauppojen riidoissa hyvinkin tyypillistä, ratkaisevaa ei aina ole kyseisenä ajankohtana vallinnut tavanomainen rakennusmääräysten mukainen rakennustapa. Kantajat ovat esittäneet erilaisia materiaalivalmistajien RT kortteja ja oikeus on tulkinnut näitä kuten määräyksiä.
      Suunnittelija on valinnut vaikkapa perusmuurin vesieristysratkaisun tontin olosuhteiden ja tilan käyttötarkoituksen mukaisesti ja oikeus onkin todennut että olisi tullut käyttää toista ratkaisua. Mielenkiintoista on nähdä muodostuuko näistä ennakkotapauksia, useat pientaloalueet kun on rakennettu samanaikaisesti ja usealla tontilla on samoja puutteita.

  2. RT- kortin laatii jokainen niin kuin itse haluaa, joten se siitä …
    Lontoon palossa PIR/PUR vaahdosta kuumennettaessa vapautuva herkästi syttyvä pentaanikaasu levitti paloa hetkessä ja palossa PIR/PUR vaahto tuotti tappavan myrkyllistä HCN kaasua, jolloin kävin kuin VTTn rottakokeessa: Kun poltettiin 4 gr PUR vaahtoa kaikki 6 koerottaa kuolivat HCN (sinihappo) myrkkykaasuihin. Puukerrostalosta ei olisi jäänyt runkoakaan läjelle.
    Lisäaineeton EPS / Air-Pop on aivan eri materiaali kuin PUR ja PIR.

  3. Eräs talousohjattua rakentamista mainostava, voimakkaasti kasvanut rakennusliike käyttää nimenomaan näitä PIR -eristeitä.

    1. Aijaa. Mistä lähtien mineraalivilla on ollut PIR-eriste? Meillä ainakin viittaamasi urakoitsijan asunto, jossa eristeenä mineraalivilla. Taitaa vaan ruotsalaisomisteisten grynderien toimistolla nappaskenkä puristaa, kun uusi tulokas valtaa markkinoita.

  4. Kohteeseen haettiin rakennuslupaa palosuojatun EPS-eristeen ja ohutrappauksen yhdistelmälle. Tarvittavat palokatkot tietenkin tehtäisiin. Kyseessä on 4 erillistä 6-7-kerroksista asuintaloa, joissa kussakin on 2-3 porraskäytävää. Yhden pahan asuntopalon sattuessa ei todellakaan roihahtaisi soihtuna koko kortteli, ja kunhan pelastustietkin tehdään nykymääräysten mukaan, niin paloautoilla kyllä tikkaissa riittää pituus pelastushommiin.

    Nyt, kun remontti lykkäytyy, siirtyy myös pelastusteiden uusiminen. Tämänhetkisillä ei joka asuntoon LUP:n tikasautoilla yllä. Julkisivuremontin vaatimat savunpoistoluukutkin jäävät tekemättä.

    Helsingissä ja Vantaalla lupa olisi siis saatu, mutta Espoossa ei. Miksi?

  5. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat tekevät yhteistyötä ( https://www.pksrava.fi/ ) ja on mahdollista, että Helsingissä ja Vantaallakin linja tarkentuu viimeaikaisten tapahtumien jälkeen.

  6. Hei, oliko siis lupamenettelyssä tehty virhe vai onko oikeus kumonnut VTT:n myöntämän sertifikaatin (SPU) tai vast. tuotteelle. Voisiko toimittaja täydentää artikkelia, toimittaa oikeuden ratkaisuun linkin tai Espoon viranomaiset julkaista selväsanaisen tiedotteen. Tämä artikkeli on muuten klikki-journalismia kuvineen päivineen, eikä alan lehdelle eduksi.

  7. Hyvin yksinkertaista sytsärillä kokeilla osallistuuko eriste paloon. Muoveistahan nämä kaiken tietenkin tekisivät.

  8. Rakennuslupahakemuksessa ei varmastikaan ole tehty virhettä, mutta yleisesti tiedetään, ettei Espoossa saada lupaa EPS-eristeelle, vaikka tasan tarkkaan samanlaisille ratkaisuille saadaan luvat Helsingissä ja Vantaalla. Kuten edellä on mainittu, samoja VTT:n ohjeita käytetään hakemuksissa Espoossa kuin muuallakin.
    Outoa on se, että Pelastuslaitoskaan ei hyväksy EPS:n käyttöä Espoossa, mutta ei puutu samanlaisiin ratkaisuihin muualla.
    Onkohan niin, ettei Hallionto-oikeudessa ole perehdytty asiaan, vaan päätös on tehty pelkästään Espoon rakennusvalvonnan lausunnon pohjalta?

Vastaa käyttäjälle Ihmettelijä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat