Kokeile kuukausi maksutta

Maailmalla asutaan yllättävän väljästi, Britanniassa arkkitehdit yrittävät estää miniasunnot

Myös Britanniassa miniasunnot tekevät tuloaan, joskin Suomesta katsottuna esimerkiksi Lontoon asunnot eivät ole mitenkään ahtaita.

Myös Britanniassa miniasunnot tekevät tuloaan, joskin Suomesta katsottuna esimerkiksi Lontoon asunnot eivät ole mitenkään ahtaita.

Suomessa uudet asunnot ovat pienentyneet rajusti. Lue asiaa käsittelevä juttu tästä.

Pienten asuntojen rakentajien kohderyhmänä ovat ensimmäistä asuntoaan hankkivat tai asuntosijoittajat, jotka vuokraavat niitä opiskelijoille. Yhteistä asunnoille on tyypillisesti alle 40 neliömetrin koko.

Brittiarkkitehtien etujärjestö RIBA on kritisoinut tällaisten miniasuntojen mielekkyyttä sillä, että sen oman selvityksen mukaan yli puolet rakenteilla olevista uudisasunnoista on liian pieniä asukkaiden tarpeiden kattamiseen.

RIBA onkin ajanut aktiivisesti koko maata kattavien neliöpinta-alastandardien luomista. Rakentajat puolestaan vastustavat standardeja, koska heidän mukaansa ne rajoittaisivat ostajien ja vuokralaisten valinnanmahdollisuuksia. Heidän mukaansa pieniä asuntoja tarvitaan, koska yksineläjiä on ennätysmäärä.

Asuntojen vähimmäiskokoa määrittelevä lakiesitys on luomisvaiheessa. Tärkeintä siinä tulee hallituksen edustajan mukaan olemaan se, millainen paikallinen markkinatilanne on ja miten asukkaiden tarpeet pystytään parhaiten ottamaan huomioon.

Suomessa asunnon huoneistoalan minimikoko on 20 neliötä. Yksittäisen huoneen on oltava vähintään 7 neliön kokoinen.

Asunnon suositeltu minimikoko 37 neliötä

Britannian hallitus on antanut kaupungeille ja kunnille suositukset, joiden mukaan huoneiston pinta-alan tulisi olla vähintään 37 neliömetriä.

Lontoon pormestari on päättänyt, että pääkaupungissa rakentajien tulee täyttää useita vaatimuksia vähimmäismittojen osalta, esimerkiksi kaksion vähimmäiskooksi on asetettu 50 neliötä. Toistaiseksi vaatimukset kattavat vain sosiaalisen rakennustuotannon hankkeet.

Viimeksi asuntojen kokosuosituksia höllennettiin Isossa-Britanniassa vuonna 2013, jolloin liiketiloista asunnoiksi muunnetut rakennukset vapautettiin aikaisemmista suosituksista. Tämän helpotuksen myötä markkinoille on tullut useita pieniin asuntoihin erikoistuneita yrityksiä.

Yksi tällainen on lontoolainen Pocket, joka keskittyy kaksioihin. Suurin osa sen jo rakennetuista asunnoista on kooltaan 38 neliötä.

Kylpyhuoneissa ei ole kylpyammetta vaan ainoastaan suihku, ja lämmityspatteritkaan eivät vie tilaa, koska kaikissa asunnoissa on lattialämmitys. Tilaa on säästetty monella tavalla myös yhteisten tilojen osalta, esimerkiksi autojen parkkipaikkojen sijaan niistä löytyy pyöräkellarit.

Ainakin viidenneksen normaalia halvempia

Pocket on rakentanut jo yli 300 asuntoa, ja 700 on työn alla. Yrityksen edustajan mukaan asuntojen pienen koon ansiosta ne ovat ostajille ainakin viidenneksen halvempia kuin normaalikokoiset.

Inspired Asset Management (IAM) on toinen miniasuntoihin erikoistuva rakentaja. Sen kaksiot ovat 30–41 neliömetrin suuruisia, ja kaksi makuuhuonetta sisältävät 40–58 neliön kokoisia. Sellaisenaan ne ovat keskimäärin 40 prosenttia pienempiä kuin saman määrän huoneita sisältävät standardiasunnot.

IAM:n mukaan kysyntä on niin kiivasta, että noin 90 prosenttia huoneistoista myydään rakennusvaiheessa. Pienemmän tilan vastapainona varustelutaso on korkea, asunnot ovat energiatehokkaita ja niissä on muun muassa jalopuulattiat.

Lontoossa asunnot ovat nyt keskimäärin 30 prosenttia pienempiä kuin 40–50 vuotta sitten. Huoneita saattaa olla useitakin, mutta yksittäiset huoneet ovat kooltaan pienehköjä.

Tyypillinen rivitalo, jossa on olohuone, ruokailuhuone, keittiö, kolme makuuhuonetta ja kylpyhuone, jää alle 90 neliömetrin.

Hollannissa ja Tanskassa asutaan melko väljästi

Kansainvälinen asuntojen koon vertailu on hankalaa, koska tilastoissa ei yleensä oteta huomioon maakohtaista asuntojakaumaa.

Hollannissa on lakisääteisiä vaatimuksia elintilojen pinta-alan ja huoneiden korkeuden osalta, mutta opiskelija-asunnot ovat tästä poikkeus. Opiskelija-asuntojen vähimmäispinta-alaa laskettiin kaksi vuotta sitten 18 neliöstä viiteentoista.

Amsterdamissa keskimääräinen asunto on vain 74 neliötä, siellä runsaat 70 prosenttia asunnoista on kerrostalohuoneistoja. Paikallisen tilastokeskuksen mukaan näin pieniä asuntoja oli muualla maassa vain alle 19 prosenttia kaikista vuonna 2015, kun taas omistusasuntojen keskikoko on 140 neliötä.

Tanskan tilastokeskuksen mukaan koko maan omakotitalot ovat kooltaan keskimäärin 151,2 neliötä ja Kööpenhaminassakin 128,8 neliötä.

Kerrostaloasunnot ovat pysyneet suurin piirtein samoissa mitoissa viimeiset kolme vuotta. Nyt ne ovat tyypillisesti runsaat 78 neliötä sekä koko maassa että Kööpenhaminassa.

Opiskelija-asunnot ovat pienimpiä pääkaupungissa, 30,4 neliötä, ja koko maan osalta runsaat 35 neliötä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Maailmalla asutaan yllättävän väljästi, Britanniassa arkkitehdit yrittävät estää miniasunnot”

  1. Vertailussa kannattaa ottaa huomioon myös asukkaiden määrä asunnossa. Asuin aikanaan erään ulkomaalaisen opiskelijan kanssa n. 18 m2 huoneessa. Hän kertoi, että täällä on ihanan väljää kun kotipuolessa heillä on aina neljä henkeä pienemmässä huoneessa.

  2. ”Kummalliselta kuitenkin tuntuu, että EU:n harvimmin asuttuun maahan pitäisi ottaa mallia Euroopan tiheimmin asutuista maista, joissa asukastiheys on yli 20-kertainen Suomeen verrattuna.

    Kuinka on mahdollista, että tiheästi asutuissa Hollannissa ja Belgiassa ihmiset asuvat väljästi pientaloissaan, kun taas harvaan asutussa Suomessa asukkaat on sullottu pieniin kerrostalokopperoihin? Kuinka on mahdollista, että keskirikkaassa Suomessa on asuntojen koko pienin koko EU:ssa, eikä uustuotannossakaan juuri näy parannusta?

    Ja kuinka on mahdollista, että EU:n pääkaupungissa Brysselissä asunnot ja toimistot kuten myös niiden vuokrat ovat olennaisesti halvempia kuin Helsingissä?”

    Näin kirjoitti pienten kaupunkiasuntojemme ongelmasta diplomi-insinööri Olavi Tupamäki vuonna 2003. Kirjoitus ja siihen liittyvät vertailutaulukot löytyvät hänen blogistaan http://energiatyhmyrit.real.fi/

    Itse voisin lisätä tähän kaksi asiaa. Ensinnäkin Suomessa on ilmeisesti maailman lahjakkaimmat kunnallispoliitikot, kun he ovat onnistunet tekemään maasta, jota riittää kuin Saharassa hiekkaa, tonttipolitiikallaan niukkuushyödykkeen, josta ollaan valmiita maksamaan maltaita. Tontit ovat kohta niin kalliita, että niille ei pysty rakentamaan kuin kaikkein halvimpia parakkeja ja mahdollisimman pieniä koirankoppeja, jotta ostajien maksukyky ei ylittyisi. Tätä vielä sanotaan kaupunkisuunnitteluksi.

    Toiseksi hattua voi nostaa poliitikoiden ohella virkamiehillemme, jotka ovat onnistuneet hyvää tarkoittavalla normiohjauksellaan nostamaan jatkuvasti asuntojen hintoja. Missä muussa maassa vaaditaan Suomen tapaista eristemäärää, koneellista ilmanvaihtoa, esteettömyyttä, väestönsuojia, parkkipaikkoja yms. ja samalla on estetty korkea rakentaminen kaikkein tiheimmin asutetulla Helsingin niemellämme. Tuokin kehitys on johtanut koirankoppien rakentamiseen, mutta ne onkin sitten varustettu kaikin mahdollisin pakollisin herkuin.

    1. No kun tarvitaan korkeammat tikkaat paloautoon?

    2. Ahtaus on lähinnä hesalaisten ja tamperelaisten ongelma. Väkipakolla survotaan kaikki ihmiset isoimpiin kaupunkeihin. Jos ei pää kestä 20 neliön kanakopissa asumista, niin muuttakaa maalle.

      1. Tuo ei ole ratkaisu mihinkään. Ihmisen on asuttava siellä, mistä saa toimeentulon.

        Rakentamismääräyskokoelmassa määrätty ihmisasunnon minimi 20 m2 on nykyajan mittapuun mukaan liian pieni. 20 m2 on liian pieni, paitsi jos asuntoon liittyy esim. 10 m2:n askartelu-varastotila rakennuksen sisällä.

        Kun suomalaisille rakennetaan kerrostaloon pelkästään 15 m2 kanakoppeja (vuokra +500 €/kk) sen tietää jo lähtökohtaisesti, minkälainen asukaskunta taloon valikoituu. Ulkomaiset favelat, slummit – miten kaatopaikkoja haluaakaan nimittää – ovat osoitus, mitä siitä seuraa.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat