Energiatehokkuus Infra Kiinteistöt Rakennustuote Rakentaminen Suunnittelu Talotekniikka Talous Johanna Aatsalo 6 kommenttia

Ministerit torppasivat asukkaille ja kiinteistönomistajille kalliiksi ehdotetut uudistukset

EU-ministereille eivät kelvanneet komission tekemät ja asukkaille kalliiksi käyvät energiatehokkuusuudistukset.

Kuva: Katri Hyväkkä
Ministeri Kimmo Tiilikainen

Euroopan Unionin energiaministerit kokoontuivat alkuviikosta Luxemburgiin ja käsittelivät näkemyksiä energiatehokkuudesta ja rakennusten energiatehokkuuden direktiiviesityksestä. Suomea kokouksessa edusti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Komission esitykseen sisältynyt, säästettävään energiaan suhteutettuna kallis huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaus ja laskutus on onnistuttu torjumaan. Mittareita tai kustannustenjakolaitteita ei tarvitse edelleenkään ottaa käyttöön, jos ne eivät ole kustannustehokkaita.

Sen sijaan uusissa asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden huoneistokohtaisia mittareita pitäisi käyttää kustannusten jaon perusteena. Taloyhtiöt voivat vielä nykyisin itse päättää yhtiöjärjestyksissään käyttöveden laskutuksesta. Laskutus voi perustua esimerkiksi asukkaiden lukumäärää tai yleiseen vastikeperusteeseen.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviesityksen tarkoituksena on nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia, lisätä älykkään teknologian käyttöä, edistää sähköautojen latausmahdollisuuksia ja järkeistää säännöksiä.

”Rakennusten automaatiojärjestelmien edistäminen on tärkeää rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi latausinfrastruktuurin kehittäminen antaa hyvän pohjan liikenteen sähköistymiselle”, sanoo ministeri Tiilikainen.

Ehdotuksessa on poistunut myös vaatimus, jonka mukaan olemassa oleviin rakennuksiin olisi pakko rakentaa vuoden 2025 alkuun mennessä joka kymmenenteen autopaikkaan hintasignaalin mukaan toimiva sähköautojen latauspiste. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa rakentamisvelvoite olisi koskenut kaikkia sellaisia rakennuksia, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksia. Suomessa se oli tarkoittanut rakentamisvelvoitetta noin 75 500 rakennukselle ja arviolta noin 375 miljoonan euron kokonaiskustannuksia.

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • ”Sen sijaan uusissa asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden huoneistokohtaisia mittareita pitäisi käyttää kustannusten jaon perusteena.”

    Ei järjen häivää tuossa hommassa!

    Vastaa
    • Jaa… Mittarithan uusista ja peruskorjatuista jo löytyvät. Aika harva tosin noita käyttää laskutuksen työläyden vuoksi, vaikka olisikin oikeudenmukainen tapa kohdistaa kustannuksia. Hiukan on vielä digiloikassa matkaa, mutta järkeä tuossa kyllä on.

      Vastaa
  • Kaek on nähty

    Voi kiesuksen kanahäkki mitä siellä Brysselissä touhutaan, ja minä maksan !

    Vastaa
  • Tuomiopäivä

    Voi hyvää päivää taas kerran!! Näitä reaalielämästä vieraantuneiden veronmaksajien rahoilla kustannettujen byrokraattien aivopieruja ei varmaan noudateta muualla kuin Suomessa. Tai ei ainakaan täällä Portugalissa, joka on tietääkseni myös Eurostoliiton jäsen.

    Vastaa
  • Komission ehdottamat toimet tähtäävät siihen, että energiaa kuluttava taho maksaa siitä. On myös osoitettu, että henkilö, joka saa tietoa omasta energiankulutuksestaan, muuttaa käytöstään energiaa säästävämpään suuntaan. Vaikka asuntokohtaista energianmittausta ei käytettäisikään laskutusperusteena, se vääjäämättä johtaa energiankulutuksen laskuun. Uskoisin, että useimmat noista ehdotuksista toteutuvat ihan markkinaehtoisesti vaikka mitään pakkoa niille ei asetettaisi. Vain tyhmä rakennuttaja jättää nykyisin varautumatta sähköautojen latauspisteiden tuloon, koska jatkossa asunnon arvo saattaa osittain määräytyä kyseisen palvelun saatavuuden perusteella. Itse en ainakaan enää ostaisi asuntoa, jos latauspistettä ei ole saatavilla.

    Kaiken kehityksen ja edistyksen vastustamisen sijaan maailmassa on onneksi ihmisiä (myös tuolla rysselissä), jotka pystyvät katsomaan maailmaa ja yhteiskuntia hieman omaa nenäänsä pidemmälle. Se nyt vaan on niin, että ihmiskunnan energiankulutus ja erityisesti energiankulutuksen jatkuva kasvu on täysin kestämättömällä tasolla. Jos emme kehittyneissä jälkiteollisissa yhteiskunnissa halua tai pysty muuttamaan toimintaamme vahemmän energiaintensiiviseksi, miten voisimme vaatia moista kehittyviltä yhteiskunnilta? Miettikääpä hetki, millaiselta savusumuiselta kaatopaikalta maailma näyttää muutaman vuosikymmenen jälkeen, jos viisi miljardia aasialaista ja afrikkalaista alkaa elää meidän kaltaistamme kulutusjuhlaa. Kiinassa näihin asioihin suhtaudutaan jo täydellä vakavuudella ja uskon vakaasti, että tulevaisuuden merkittävät yhteiskunnalliset innovaatiot tulevatkin tuolta suunnalta. Täällä peräpohjolassa vaan takerrutaan vanhaan ja uskotaan hyvien aikojen palaavan. Ei tule uusia nokioita tuolla asenteella.

    Vastaa
    • Kiitos erittäin hyvästä viestistäsi Teepee. Harvoin näkee täällä kommenttiosioissa mitään ”pohdiskeltuja” vastauksia.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Teepee Peruuta vastaus

Rakennuslehden pääuutisia