Kokeile kuukausi maksutta

Sisäilmatutkija tyrmää viherseinän sisäilmahyödyt – tutkimustulokset ”haisevat”

Viherseinän myyjä väittää seinän poistavan sisäilmasta monia epäpuhtauksia. Sisäilmauutisten toimittaja epäilee kalliin seinän puhdistavan vain ostajan rahoistaan ja aihettavan lisäksi kosteusriskin. Juttuun on päivitetty yrityksen vastine 18.4.2018.

Naava-älyviherseinä oli yksi Fennia Prize -muotoilukilpailun Winner-palkinnon saaneista.

Sisäilmauutisten toimittaja, sisäilmatutkija ja ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt yli-insinööri Esko Kukkonen tyrmää Keskisuomalaiselle lähettämässään kirjoituksessaan viherseinien sisäilmahyödyt toteen näyttämättöminä.

Hän kiinnostui aiheesta, kun viherseinää alettiin vakavissaan esittää ratkaisuksi jopa Kortepohjan koulun homeisen ilman parantamiseen. Puukerrostalorakentamisen imagolla ratsastanut Rakennusliike Reponenkin on ottanut Naava-viherseinät markkinointivaltikseen kerrostalokohteessaan. Yhtiö kehuu, että viherseinällä saadaan luonnon luoma ilma sisätiloihin samalla, kun seinä puhdistaa tilan epäpuhtaudet ja säätää ilmankosteuden ihmiselle sopivaksi.

Näin Kukkonen:

”Aikaisemmin talvella esitin epäilykseni nykyisin Naava viherseinänä markkinoidun kasviseinän vaikutuksista sisäilman laatuun. Valmistaja ja myyjä kun väittää seinän poistavan sisäilmasta monia epäpuhtauksia ja tarjoavan tilalle pohjoismaisen havumetsän tuntua.

Kirjoitukseeni vastasi yrityksen tutkimusvastaava Jarno Mikkonen, jonka mukaan kaikki heidän väitteensä perustuvat tutkimukseen tai ainakin faktoihin. Hän kehotti tutustumaan yrityksen nettisivuihin, joissa asiat on esitetty.

Nyt olen tehtäväni tehnyt ja lukenut yrityksen nettisivuilla olleet tutkimusraportit, siinä määrin kun se vain oli mahdollista. Osoittautui, että sinne oli kerätty kunnioitettava määrä tutkimusraportteja. Ne olivat osittain ristiriitaisia, niin kuin tutkimusraportit usein ovat. Mutta tässä tapauksessa oli pahinta se, että yksikään näistä raporteista ei käsitellyt Naava viherseinän sisäilmaa puhdistavaa vaikutusta. Eikä myöskään näkynyt muuta vastaavaa kasvien käyttöä ilmanpuhdistuksessa koskevaa merkittävää tutkimusta.

Kävin läpi myös yrityksen muut nettisivut. Siellä kerrottiin mitä kaikkea myönteistä viherseinä tekeekään sisäilmalle. Pääsääntöisesti ne ovat vain väittämiä ilman perusteita. Ongelmallisinta sisäilman kannalta kuitenkin on, että siellä väitetään mm. viherseinällä hallittavan sisäilman kosteusongelmat. Nyt kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten on tällaiset huoneilmassa olevat avoimet kostuttavat vesiastiat todettu pahoiksi mikrobilähteiksi. Niitä ei pitäisi käyttää mm. legionellavaaran vuoksi, vaan sisäilman kostutus tulisi hoitaa höyrystävin laittein.

Tämä on yksi viherseinän heikkouksista ja sen mikrobituotto todettiin jo Tampereen teknillisen yliopiston Yliopistokiinteistöille tekemässä lyhyessä tutkimuksessa pari vuotta sitten. Tuo alustava tutkimus onkin ainoa, josta voi saada asiasta todellista tutkittua tietoa, sillä yritys on tarkoin varjellut tuotettaan tarkemmilta tieteellisiltä tutkimuksilta.

Pari viikkoa sitten sain lukea Keskisuomalaisesta, että Sydneyn teknillisessä korkeakoulussa oli tehty kokeita Naava viherseinän puhdistuskyvystä. Se oli kuulemma poikkeuksellisen hyvä. Selvitin asiaa ja kävi ilmi, että Sydneyssä oli tutkittu vain haihtuvia orgaanisia aineita, VOC. Sieltä en tosin saanut mittaustuloksia. Sain myös tiedon, että Englannissa BRE tutkimuslaitoksessa on myös tutkittu Naava seinän puhdistuskykyä. Siellä oli todettu, että seinä puhdistaa hyvin metyylietyyliketoneita ilmasta. Nämä metyylietyyliketonit ovat kuitenkin sisäilmassa hyvin harvinaisia. Ainetta käytetään meillä mm. Lasol merkkisessä lasinpesunesteessä. Suomessa aine voi olla ongelmana vain noita puhdistusaineita tuottavassa teollisuudessa. Muuten sitä ei ole meillä sisäilmassa havaittu.

Tuollaisten aineiden poistaminen sisäilmasta vähentämällä niiden käyttöä sisällä on varmasti halvempaa ja tehokkaampaa kuin niiden poistaminen Naava viherseinällä.

Siksi ehdotankin yritykselle, että se luopuisi mainostamasta Naava viherseinää sisäilmaa puhdistavana ratkaisuna. Parempi olisi tyytyä myymään sitä puhtaana sisustuselementtinä, joka tosin saattaa aiheuttaa huonosti hoidettuna mikrobikontaminaation vaaraa.  Vasta, kun on tehty tieteellisesti pätevät tutkimukset sen puhdistustehosta sisäilman todellisiin terveydelle merkittäviin epäpuhtauksiin, on syytä julkisesti jälleen kertoa sen jollakin merkittävällä tavalla puhdistavan sisäilmaa.”

Esko Kukkonen

Sisäilmauutisten toimittaja, sisäilmatutkija

 

Vastine: Useat tutkimukset todistavat Naava-älyviherseinän puhdistavan sisäilmaa

Ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt yli-insinööri Esko Kukkonen epäili Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan suomalaisen innovaation, Naava-älyviherseinän, kykyä puhdistaa sisäilmaa.

Tuoreeltaan sekä Naava että Jyväskylän yliopiston tutkijat vastasivat Kukkoselle Keskisuomalaisessa. Toimitimme Kukkoselle tuolloin valmiina olleet tutkimukset ja kutsuimme tutustumaan Naavan teknologiaan paikan päällä. Rakennuslehti referoi  Kukkosen kirjoitusta, mutta ei Naavan ja yliopiston vastineita.

On ymmärrettävää, että tällainen luonnon ja teknologian yhdistävä uudenlainen keksintö herättää epäilyjä. Naavan ilmanpuhdistusteho on nyt todistettu kolmessa korkeatasoisessa tutkimuksessa. Kaksi niistä on käynyt läpi korkeimman mahdollisen tieteellisen seulan eli alan tutkijat ovat vertaisarvioineet tutkimukset.

Toisen vertaisarvioiduista tutkimuksista teetti amerikkalainen Delos-kiinteistökehitysyhtiö. Tutkimusprotokollan kehitti yhteistyössä Sydneyn teknillinen yliopisto (UTS) ja brittiläinen tutkimuslaitos BRE, joka toteutti itse kammiotestin. Fraser Torpy UTS:stä: ”Kehitimme perusteellisimman testausohjelman, jota viherseinäjärjestelmien tieteellisessä tutkimuksessa on tähän mennessä käytetty, ja Naava ylitti odotuksemme kaikissa suhteissa.”

Toisessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot yhdessä tutkivat Naavan teknologiaa ja biologista ilmanpuhdistusta. Myös tämä tutkimus todisti Naavan olevan tehokas ilmanpuhdistin. Tutkimus on juuri vertaisarvioitu ja se tullaan julkaisemaan kansainvälisessä tiedejulkaisussa huhtikuussa 2018.

Tämän lisäksi suomalainen VTT tutki Naavan toimeksiannosta Naava-älyviherseinän kykyä poistaa ilmasta haihtuvia orgaanisia VOC-yhdisteitä eli kemikaaleja. Testien tulokset vastasivat brittiläisten kammiotestiä.

Kolmessa tutkimuksessa käytettiin yhteensä 8 erilaista kemikaalia, kuten 2-etyyliheksanoli, bentseeni ja metyylietyyliketoni, joita löytyy sisäilmasta yleisesti.

Tutkimuksista voi lukea lisää tästä tiedotteesta  https://www.naava.io/fi/uutiset/tutkimus-todistaa-naava-puhdistaa-ilmaa Linkit tutkimuksiin löytyvät tiedotteesta (suomalaisyliopistojen tutkimukseen lisätään linkki heti kun se on julkaistu).

Kukkonen uskoo, että Naava olisi mieluisa alusta legionella-bakteerin kasvamiselle. Legionellaa ei ole koskaan löydetty Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksissa eikä Naavankaan itsenäisellä laboratoriolla teettämissä testeissä ja dataa on vuodesta 2011.

Kukkonen oli lisäksi huolestunut tutkimuksissa Naavasta löytyneistä mikrobeista. Niitä tosiaan löytyy Naavasta ja hyvä onkin, että löytyy, sillä juuri mikrobeihin Naavan ilmanpuhdistuskyky perustuu. Naava toimii niin, että sisäilmaa johdetaan Naavan biofilttereihin, jossa kasvien juuristossa asuvat mikrobit syövät ilman epäpuhtauksia ravinnokseen. Puhtaampi, luonnollisempi ilma työnnetään takaisin huonetilaan tuulettimien avulla.

Kukkonen uskoo, että kemikaalien poistaminen sisäilmasta onnistuisi poistamalla nuo kemikaalit käytöstä. Mekin toivoisimme sitä, mutta vaikka valmistajat poistavat kemikaaleja, niiden tilalle tulee aina uusia. Kemikaaleja on kaikkialla: maaleissa, siivousaineissa, vaatteissa, huonekaluissa, elektroniikassa. Erilaisia kemikaaleja on tunnistettu jo vuosia sitten yli 900 sisäilmasta, joten ei ole realistista, että ne yhtäkkiä valmistajien toimesta poistettaisiin. Siksi tarvitaan muita tapoja tehdä sisäilmasta terveellistä.

Nyt on siis tieteellisesti todennettu useaan kertaan, että Naava poistaa tehokkaasti ilman epäpuhtauksia. Seuraavaksi tutkimme lisää sitä, miten Naava vaikuttaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja suorituskykyyn.

Jarno Mikkonen
Filosofian tohtori
Naavan tutkimusvastaava

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Sisäilmatutkija tyrmää viherseinän sisäilmahyödyt – tutkimustulokset ”haisevat””

  1. Tätä tuotetta tuli myyntimies kauppaamaan 3 vuotta takaperin, ja sanoi tuotteella olevan ”NASAn sertifikaatin”. Pyysin saada nähdä sertin, kävikin ilmi, että tekniikka perustuu NASAn tutkimuksiin, mutta itse heidän tuotteella ei ole sertifikaattia. Yli 4000 euron hinta on kyllä korkeahko, mutta näköjään typeryksiä riittää.

  2. Mutta kun aikuiset haluavat nykyään leikkiä toimistoissa ympäristö-, avokonttori- ja peli-leikkejään. Vääräuskoisille ei ole näissä puuhissa sijaa.

  3. Monet kasvit ja varsinkin niiden kasvupohjat ovat varsinaisia home- ja itiölähteitä.

    1. Kasvithan voisi istuttaa suoraan vuotaviin kattoihin ja viemäreihin?

      Rakennuksen paluu luontoon nopeutuisi ja purkukustannukset rauniorakennuksissa olisivat pienemmät. Kasveja istuttamalla voitaisiin jopa välttyä purkamiselta.

  4. eli pointti oli, että on kaksi tutkimusta joista on tullut HYVIÄ tuloksia ja ei yhtään huonoa? ja sitten ammutaan alas koko tuote. Eikös tuon tuotteen idea ole juurikin tuossa kastelussa ja automatisoinnissa, jolloin noita mikrobi-riskejäkään ei ole? Eli kaikki kukatkin pitäisi kieltää kodeista karrikoidusti tämän artikkelin mukaan?

  5. ”…osin saattaa aiheuttaa huonosti hoidettuna mikrobikontaminaation vaaraa”.

    Mikrobikontaminaatio, mutta kumpaan suuntaan?

  6. No nyt on kyllä alitettu kaikki journalistiikan mittapuut. Copy-paste toisen lehden _mielipidekirjoituksesta_? Ihan oikeasti. Ja ollaan jätetty kokonaan huomiomatta Kukkosen mielipiteelle kirjoitetut kaksi vastinetta niin yliopiston tutkijoilta kuin neurobiologi Jarno Mikkoselta. ”Viherseinän myyjä väittää seinän poistavan sisäilmasta monia epäpuhtauksia…” Anteeksi mitä, siis myyjäthän sanovat näin koska se on tieteellisesti tutkittu, ei se ole mikään myyjän itse keksimä väittämä. Ja mikähän noissa tutkimustuloksissa muka ”haisee”?

    Noloa teitlä julkaista tällaista… Ottaen huomioon vielä puolueellisuuden, Kukkonenhan taitaa olla rakennuslehden entinen toimittaja?

    http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Viherseini%C3%A4-kyll%C3%A4-tutkitaan/994210
    http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Naavan-%C3%A4lyvihersein%C3%A4-perustuu-tutkimukseen/996404

    Nimimerkillä asiaan perehtynyt

    1. Unohdettiinko tässä mainita että neurobiologi Jarno Mikkonen on Naava:n palveluksessa?

  7. Esko Kukkosen kanssa sovittiin etukäteen, että hänen meille lähettämäänsä Keskisuomalaisessa julkaistua kirjoitusta voi käyttää myös Rakennuslehden nettisivulla.

    Toisen lehden mielipiteitä aiheeseen emme lähteneet kopioimaan, koska niihin meillä ei ollut lupaa.

    Kukkonen ei ole Rakennuslehden entinen toimittaja vaan hän on ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt yli-insinööri, joka on pitkälti ollut vastuussa monien sisäilmaan vaikuttavien määräysten teosta. Eläkeläisenä hän toimii Sisäilmayhdistyksen Sisäilmauutisten toimittajana. Rakennuslehti on tilannut häneltä free-toimittajana asiantuntijajuttuja.

    1. Aikuisten oikeasti tässä Kukkosen lauseessa tiivistyy kaikki oleellinen; ”Eikä myöskään näkynyt muuta vastaavaa kasvien käyttöä ilmanpuhdistuksessa koskevaa merkittävää tutkimusta.”

      KSML:ssa ei ole tuotu esille yhtä ainoaa tutkimusta, jossa olisi selvitetty kasvien käyttöä ilmanpuhdistuksessa.

      Pikemminkin päin vastoin. Mielipidekirjoituksissa viitataan menetelmiin, joilla on näemmä pyritty osoittamaan lähinnä se, ettei viherseinistä olisi mikrobiologista haittaa.

      Kirjoituksissa on sujuvasti sivuutettu viherseinissä käytetyt kasvit. Ilmeisesti niiden aineenvaihdunnan tutkiminen sisäilmaongelmallisissa kohteissa on yhtä vaikeaa kuin ihmisen. Luulisi haitta-aineiden vaikeuttavan myös kasvien kasvua?

      Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kasvien todettu saavan esim. yliherkkyysreaktion; ”…triggered the same defense mechanism, i.e., hypersensitive reaction.”

      Altisteet kun voivat käsitykseni mukaan aiheuttaa yliherkkyysreaktion myös ihmisille. Korjatkaa toki, jos olen väärässä.

  8. Mm. Nasa on tehnyt tutkimuksia sisäilmaa puhdistavista kasveista, joita on kyllä olemassa. Kasvien määrän pitäisi kuitenkin olla huomattava, että mitään merkittävää vaikutusta ilman laatuun olisi huomattavissa.

    Naava kuitenkin markkinoi juuritilassa kiertävän ilman ja kasvien juurien tekevän suuren osan puhdistuksesta, jolla teilaa monet kilpailijat, jotka eivät kierrätä ilmaa juuristossa. Kyseessä on viherseinän ominaisuus, jolla saadaan etulyöntiasema kilpailijoihiin nähden (ja oikeutus tuhansien hinnalle), joka tuskin kuitenkaan tekee juuri mitään vaikutusta sisäilman laatuun.

    Viherseinä lisää ilmankosteutta, joka on hyvin monessa toimistossa hyvä asia, sillä kuiva ilma aiheuttaa itsessään ilmatieongelmia.

    Vesi ei seinässä seiso, vaan kierrätetään pumpuilla. Vedessä ja lannotteissa on kuitenkin mikrobeja, joskin oikein hoidettuna vähemmän kuin multakasveissa.

    Naavan väittämillä on totuuspohjaa, mutta on eri asia kuinka paljon. On selvää, että kasveilla, mikrobeilla ja lisääntyvällä ilmankosteudella on mahdollista aiheuttaa lisää sisäilmaongelmia. Perusterveellä pienessä toimistohuoneessa ilma tuntuu luultavasti paremmalta hengittää, kun on paljon kasveja ja enemmän ilmankosteutta.

    1. Mielestäni avain-asia on ihmisen ja kasvien symbioosi. Sitä se Nasan tutkimuskin korostaa, että kasvit ihmisten mukaan suljettuun tilaa. Naavan etu on seinä johon mahtuu paljon kasveja pieneen tilaan ja vesiviljely ilman märkää, home multaa. Tuo Yli 4000 € Hinta on vaan niin iso ongelma että ei taida tulla Naavan viherseinä meidän kotiin. Halvempi, alle tonnin viherseinän löysin myös ja siinäkin on tuo vesiviljely käytössä, mutta tuo IoT ja huoltopalvelu puuttuu tuosta uudesta viherseinästä http://www.supragarden.fi

      Joku VTT tai Aalto voisi testata noita niin saataisiin totuus seinälle

Vastaa käyttäjälle Börje Hagner Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat