Vastauksensa antoivat Oulun, Porin, Paraisten, Ylöjärven, Alajärven, Tammelan ja Urjalan kunnat.
Lakimuutos herätti aluksi kiinnostusta loma-asujien keskuudessa.
”Virkamiehen tehtäväksi jäi palauttaa ihmisiä maan pinnalle ja kertoa, ettei se koske yksittäisiä loma-asuntoja, vaan erikseen rakennusjärjestyksessä määritettäviä laajempia alueita”, Ylöjärven rakennustarkastaja Petri Mäki kertoo.
Kunnissa pohditaan nyt onko tarvetta rukata rakennusjärjestyksiä uusiksi ja lisätä niihin alueita, joilla mökin voisi muuttaa asunnoksi keveämmin keinoin. Toteutuessaan se voisi nopeuttaa lupaprosessia nimetyillä alueilla. Rakentamisen tasovaatimukset ovat edelleen ennallaan.
Kunnat ovat itse saaneet päättää loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista jo vuodesta 2011 lähtien. Samassa yhteydessä muutos nopeutui, kun käsittely elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY) jäi pois.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vanhempi tutkija Anna Strandell kertoo, että 2016 myönteisiä loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutospäätöksiä tehtiin noin 200. Suomessa on yli puoli miljoonaa vapaa-ajanasuntoa.
”Määrä on ollut laskussa. 2000-luvun alussa niitä oli noin 400 vuodessa”, hän lisää.
Eniten loma-asuntoja muutettiin vakituisiksi asunnoiksi viime vuonna Pirkanmaalla (44 kpl), Varsinais-Suomessa (37), Pohjois-Karjalassa (25), Keski-Suomessa (24) ja Lapissa (19).
Ympäristöministeriön arvion mukaan noin 25 prosenttia rannoista on kaavoitettu. SYKE arvioi, että jo 90 prosenttia vapaa-ajan rantarakentamisesta perustuu kaavaan
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kaleva: Lakimuutos ei innostanut kesämökkien vakinaistamiseen”
Lakimuutoksessa oli kyse siis siitä, että kunnille annettiin oikeus säätää rakennusjärjestyksessään kriteereistä, joilla vapaa-ajan rakennuksen käyttötarkoituksen voi muuttaa vakinaiseksi asunnoksi ilman tarvetta poikkeamispäätökseen tai suunnittelutarveratkaisuun. Eli kunnille annettiin oikeus käytännössä joko piirrellä karttoja, luetella kaupunginosien nimiä tai säätää vaikka kriteerejä tyyliin ”tulee olla enintään x kilometrin päässä lähimmästä alakoulusta”, joiden kriteerit täyttävien vapaa-ajan rakennusten kohdalla käyttötarkoituksen muutoksen voi tehdä. Rakennusjärjestysten muuttaminen on usein hidasta, ja lakimuutos astui voimaan vasta 1.5. Käytännössä rakennusjärjestykseen on tällaisen muutoksen tehnyt tai sellaisen tekemistä on valmistelemassa vasta yksinumeroinen määrä kuntia. Kyseinen muutoskriteeristö voi olla voimassa vain kaava-alueen ulkopuolella. Koska ranta-alueista iso osa on kaavoitettu, muutos koskee ensisijaisesti kuivan maan vapaa-ajan asuntoja – mikäli kunnat vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitusmuutoksiin liittyviä kriteerejä rakennusjärjestykseen laittavat.
Loma-asujien kannalta muutosta ei ole tapahtunut säädöksissä vielä lainkaan, koska asiasta säädettiin niin, että lakimuutoksen lisäksi asia vaatii kunkin kunnan osalta erillisen päätöksen rakennusjärjestykseen liittyen ennen kuin muutos edes astuu voimaan. Jotta lakimuutos realisoituisi kuntatasolla, kunnan pitäisi sisällyttää rakennusjärjestykseen jokin kriteeristö tapauksista, joissa poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ei käyttötarkoitusmuutoksissa vaadita. Rakennusjärjestysten muuttaminen on niin hidasta lausuntokierroksineen, että käytännössä 1.5.2017 tapahtuneet lakimuutokset alkavat vaikuttaa vasta ensi vuonna hyväksyttäviin rakennusjärjestykseen. Tänä vuonna tähän mennessä hyväksytyt rakennusjärjestykset on valmisteltu ja laitettu lausuntokierroksille ennen kuin lakimuutos tuli 1.5.2017 voimaan. Ensi vuonna ehkä nähdään joitain rakennusjärjestyksiä, joissa on joitain kriteerejä sille, milloin käyttötarkoituksen muutokseen ei erillistä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua tarvita. Suurin osa kunnista ei taida olla edes aikeissa tehdä mitään muutoksia rakennusjärjestyksiinsä tuon asian takia, mutta muutama kunta on ilmoittanut harkitsevansa tai valmistelevansa muutoksia rakennusjärjestykseen.