Yksityisen sektorin palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 15,98 euroa. Miesten säännöllisen työajan keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa, eli ero oli tasan kolme euroa. Vuotta aiemmin miesten ja naisten välinen palkkaero oli 3,19 euroa.
Naisille maksettiin viime syksynä työtunnista keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehille. Tästä erosta runsaat puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin. Samoissa ammattiluokissa naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin miesten. Joissakin ammattiluokissa naisten keskiansiot olivat vähintään yhtä suuret kuin miesten keskiansiot. Enimmillään naisten ansiot olivat samassa ammattiluokassa lähes 20 prosenttia pienemmät kuin miesten ansiot.
Rakennustyöntekijän keskimääräinen säännöllisen työajan tuntipalkka oli 17,22 euroa. Miehillä se oli 17,32 euroa ja naisilla 15,03 euroa. Molempien sukupuolten keskiansio nousee siksi niin lähelle miesten keskipalkkaa, että miehiä on rakennustyöntekijöissä noin 20-kertainen määrä naisiin verrattuna.
Alan töistä naisten kannattaa vahvasti harkita nosturinkuljettajan työtä, sillä siinä naisten mediaaniansio on selvästi parempi kuin miehillä.
On hyvä huomata, että tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aikapalkan lisäksi urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat. Käsite sisältää myös säännölliseen työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat.
Kaikki toimialat huomioiden yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansioista yhdeksän prosenttia koostui urakkapalkoista. Urakkapalkkaus oli yleistä varsinkin rakennusalalla. Eristäjien ammattiluokassa noin 44 prosenttia ansioista tuli urakkapalkoista ja rakennussähköasentajilla noin 38 prosenttia. Muissa rakennusalan ammattiluokissa urakkapalkkojen osuus oli yleisesti 12–19 prosenttia. Esimerkiksi kirvesmiehillä osuus oli hieman alle 20 prosenttia.
Urakkapalkat saattavat selittää ainakin osin myös sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Säännöllisen työajan mediaaniansiot ammattinimikkeittäin
| Ammattiluokka | Sukupuolet yhteensä, euroa/h | Miehet, euroa/h | Naiset, euroa/h |
|---|---|---|---|
| Talonrakentaja | 15,83 | 15,90 | 15,16 |
| Muurarit ym. | 18,67 | - | - |
| Betonirakentajat ja raudoittajat | 16,70 | - | - |
| Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät | 17,86 | 17,87 | 15,43 |
| Muut rakennustyöntekijät | 15,40 | 15,48 | 14,29 |
| Kattoasentajat ja -korjaajat | 17,24 | - | - |
| Lattianpäällystystyöntekijät | 19,64 | - | - |
| Rappaajat | 17,33 | - | - |
| Eristäjät | 17,81 | 17,83 | 15,77 |
| Lasinasentajat | 15,00 | - | - |
| Putkiasentajat | 17,55 | - | - |
| Ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat | 16,56 | - | - |
| Maalarit ja rakennuspuhdistajat | 16,00 | 16,28 | 14,97 |
| Rakennusmaalarit ym. | 16,59 | 17,00 | 15,01 |
| Rakennussähköasentajat | 17,38 | - | - |
| Panostajat ja räjäyttäjät | 18,38 | - | - |
| Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat | 15,36 | 15,37 | 15,05 |
| Nosturinkuljettajat | 17,73 | 17,63 | 19,30 |
| Maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät | 16,53 | 16,62 | 12,58 |
| Rakennusalan avustavat työntekijät | 14,34 | 14,54 | 13,73 |
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Nainen on palkkamontussa myös rakennustyömaalla – tämä yllättävä ammatti tekee poikkeuksen”
Tällaisissa tilastoissa kannattaa ottaa aina huomioon aineiston kokoon liittyvä tilastoharha eli vinouma. Vain maalareissa naisia on ollut jo pitkään niin paljon, että ikärakennekaan ei selitä naisten pienempää palkkaa. Selittävä tekijä sen sijaan, että naiset ovat valinneet jo koulussa kevyemmät, koristemaalaustyyppiset työt. Miehet puolestaan tekevät raskaita ja siksi hyvin palkattuja tasoitetöitä urakkapalkalla. Tosin tasoitetyöt ovat osoittautuneet suomalaisille miehillekin niin raskaiksi, että pulaa on tullut täyttämään ulkomaalaisia työmiehiä Virosta ja Uzbekistanista asti. Heille ei välttämättä makseta samaa palkkaa kuin suomalaisille.
Selvä tilastovinouman mahdollisuus on, kun verrataan nosturinkuljettajien palkkoja. Onko naisia tällä alalla edes niin paljoa, että luotettavaa mediaania voi kertoa? Naisten tarkkuus ja huolellisuus toki voi selittää hyvää palkkaa.
Esimerkiksi koulujen vertailussa on huomattu, että sama pieni koulu voi olla yhtenä vuonna parhaiden koulujen listalla ja seuraavana yksi huonoimmista johtuen juuri vertailuaineiston pienuudesta.
Myös ikä voi olla yksi selittävä tekijä palkkaeroille. Esimerkiksi naisinsinööörejä on ollut niin vähän aikaa työmailla, että he eivät ole millään voineet päästä samoille ansioille kuin kokenut mieskaarti. Tästä saisi helposti vinoutuneen vertailun, joka osoittaisi, että paremmin koulutetut naiset (insinöörit) tienaavat työnjohtajina vähemmän kuin heikommin koulutetut miehet (teknikot).
Tämä ikäharha koskee varmaan myös monia suorittavan portaan ammattejakin. Niissä toisaalta palkkaan vaikuttaa myös urakkatyön fyysisyys. Esimerkiksi naismaalareiden on todettu olevan miehiä parempia tarkkuutta vaativissa töissä, kuten takuuaikaisten töiden korjaamisessa, mutta niitä tehdään tuntitöinä eikä urakalla.
Seppo tekee varsin hyviä huomioita tilastoinnin mahdollisista vinoutumista. Esimerkiksi ikärakenne saattaa olla usein yksi selittävä tekijä palkkaeroille. Olettaisin, että naispuolisten nosturinkuljettajien keski-ikä on alempi kuin miesten.
Seppo myös epäilee, onko naispuolisia nosturinkuljettajia ylipäätään niin paljon, että luotettavaa mediaania voi kertoa. Vastaus on, että kyllä heitä on. Tilastokeskus ei anna lukuja silloin ollenkaan, jos tilastoissa on niin vähän aineistoa, ettei siitä saa luotettavia lukuja. Ylläolevassa taulukossahan on monien ammattien kohdalla vain viiva eri sukupuolten kohdalla. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että tieto on liian epävarma esitettäväksi. Toki selvä enemmistö nosturinkuljettajista on miehiä. Tilastokeskuksen tietokantojen mukaan miehiä on nosturinkuljettajina 1141 mutta naisiakin on 148.
Palkkaerotilanne parantuisi silläkin, että urakkatyöt lopetetaan Naisethan saavat EK:n tilastojen mukaan vain alle 90 % miesten urakka-ansioista tuntia kohden. Mutta ollaanko alalla valmiita pelkään tuntityöhön, jolloin ansiot pienenisivät urakkalisien verran?