Kokeile kuukausi maksutta

Nämä ovat rakennusalan vaarallisimmat ammatit

Jos teet lujitemuovityötä, rakennusten purkamisia,  louhostoimintaa, lattioiden päällystystä,  valmistat betonituotteita, hitsaat tai polttoleikkaat metallia tai käsittelet formaldehydiliimoja puuteollisuudessa, olet mahdollisesti riskiammatissa, jos et tiedä miten suojautua kemikaaleilta ja pölyltä.

 

Kemiaalialtistuksen kannalta vaarallisimmat ammatit ovat ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, rakennusten purkutyö, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työ, lattioiden päällystystyö, betonituotteiden valmistustyö, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, hitsaustyö ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus sekä leipomotyö. Nämä työt ovat vaarallisia, koska niissä altistutaan pölyille, liuottimille ja hengitysteitä ärsyttäville kemikaaleille.

Esimerkiksi laminointityössä mitataan edelleen usein raja-arvot ylittäviä styreenipitoisuuksia. Styreeni on liuotinaine, joka pitkäaikaisessa altistumisessa saattaa aiheuttaa keskushermostohaittoja.

Rakennuspurkutyöt altistavat syöpävaaralliselle kvartsille sekä hienojakoiselle rakennuspölylle, joka saattaa aiheuttaa hengityselinhaittoja.

Keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus- ja polttoleikkaustyössä. Myös metallimalmien kaivos- ja louhostyössä on riski sairastua keuhkosyöpään. Riskiä lisää altistuminen dieselpakokaasuille.

Astman, keuhkoahtaumataudin ja silikoosin aiheuttama tautitaakka on suurin rakennusten purkutyössä.

Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistumiset aiheuttavat edelleen ison osan ammattitaudeista. Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaajilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammattitautiriski oli suurin automaalarin työssä.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi.  Usealle riskityölle on tehty myös malliratkaisuja ja tietokortteja kemikaalialtistumisen hallintaan.

Työterveyslaitos on tuottanut esimerkiksi tietopaketin ”Epoksikansio –kemikaaliturvallisuus rakennuspinnoitustyössä”, joka sisältää ohjeita alalla toimiville yrityksille, työntekijöille ja työterveyshuolloille. Epoksipinnoitteiden käyttö on yleistä esimerkiksi lattia- ja julkisivutöissä sekä uusilla pinnoitustekniikoilla tehdyissä viemärien saneeraustöissä. Epoksiallergiaan liittyvät iho-oireet ovat usein niin hankalia, että allergisoituneen työntekijän on lopetettava kokonaan epoksituotteiden käsittely ja vaihdettava alaa.

Kemikaaliturvallisuus työmailla

Kemikaaliturvallisuuteen on havahduttu myös rakennustyömailla. Esimerkiksi YIT:n Triplan työmaalla kemikaaliturvallisuus on ykkösasioita jo siitä syystä, että ratapihan maaperä oli täynnä vaarallisia kemikaaleja maatöihin lähdettäessä. Turvallisuusohjeista huolimatta osa työntekijöistä sai silti oireita näistä. Lisäksi monissa töissä käytetään ärsyttäviä tai jopa vaarallisia kemikaaleja.

Noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia.

Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.

”Yrityksissä terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn”, sanoo Työterveyslaitoksen tiedotteessa laitosen vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen.

”Olemme tehneet usealle riskityölle tehtäväkohtaisia malliratkaisuja ja tietokortteja, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä.

Henkilösuojaimet ovat Uuksukaisen mukaan vasta viimeinen mutta usein välttämätön keino riskien hallinnassa. Niitä tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä.

Kun epäpuhtauslähdettä ryhdytään hallitsemaan, paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla, seuraavaksi muuttaa prosessia, tai sulkea ja eristää se sekä käyttää märkiä menetelmiä pölyjen hallitsemiseksi. Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona on ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen.

”On tärkeää huomata, että valtaosa edellä mainituista altisteista ei kuulu EU:n kemikaalilainsäädännön (REACH) piiriin, vaan niiden aiheuttamia työterveysriskejä säädellään vain työsuojelulainsäädännön kautta”, sanoo Uuksulainen.

Työturvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö säätelevät kemikaalien turvallista käyttöä työpaikalla ja sisältävät myös prosessipäästöt, kun taas REACH-asetus koskee vain kemiallisia aineita sekä aineita seoksissa ja esineissä. REACH säätelee markkinoilla olevien kemiallisten aineiden riskinhallintaa.

Lisätietoa: Tutkimusraportti: Kemikaaliriskien hallinta kuntoon: Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja –ammateista. Louhelainen, Uuksulainen, Saalo, Mikkola, Hyytinen, Karjalainen, Priha, Santonen. Työterveyslaitos 2017. www.julkari.fi

___

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Nämä ovat rakennusalan vaarallisimmat ammatit”

  1. Työterveyden kanssa asioidessani on lääkäreiden suunnalta useaan otteeseen todettu vastaavan mestarin olevan poikkeuksellisen hankala rooli. Tästä syystä unihäiriöt, jonkin asteiset burnoutit yms. asiat ovat yleisiä ja niillä on myös terveysvaikutuksia. Mutta niitä ei kai tarvitse noteerata terveysriskejä käsiteltäessä.

Vastaa käyttäjälle Talikko Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat