Kokeile kuukausi maksutta

Nurmijärvi ja muut Helsingin kehyskunnat rakennettiin tohinalla täyteen omakotitaloja – nyt asukkaat haluavatkin pienempiin koteihin keskustaan

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto eriytyy: Järvenpää ja Sipoo vetävät yhä väkeä, mutta esimerkiksi Nurmijärven, Vihdin ja Tuusulan pitäisi monipuolistaa asuntotuotantoaan.

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto eriytyy: Järvenpää ja Sipoo vetävät yhä väkeä, mutta esimerkiksi Nurmijärven, Vihdin ja Tuusulan pitäisi monipuolistaa asuntotuotantoaan.

Pääkaupunkiseudun kymmenessä kehyskunnassa tehty asukaskysely paljastaa, että yhtä useampi omakotitaloeläjä haaveilee urbaanista asumisesta.

Niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön lakastumisesta on puhuttu jo pitkään, mutta uuden selvityksen mukaan nekin, jotka asuvat kehyskunnissa, muuttaisivat mielellään asumaan suuresta omakotitalosta pienempään kotiin kunnan keskustaan.

Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan tilanteeseen, jossa kaupunkirakenne hajautuu ja pääkaupunkiseutulaiset muuttavat kehyskuntiin.

”Suomalaisten asumistoiveissa näkyy tietty ristiriita. Kun ihmisiltä kysytään selvityksissä, mikä olisi heidän toiveasuntotyyppinsä, omakotitalohaaveet korostuvat. Mutta kun samoilta ihmisiltä kysyy, mikä olisi heidän toiveasumismuotonsa nykyisessä elämäntilanteessa, niin tuleekin ihan eri vastauksia”, kertoo projektikoordinaattori Jaakko Huttunen.

Urbaanin asumisen trendi ei enää ole suhdanneriippuvainen

Huttunen koordinoi niin sanottua Kuuma-hanketta, joka on vastuussa kymmenen pääkaupunkiseudun kehyskunnan asukaskyselystä.

Kuuma-kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

”Hankkeessamme tehty asukaskysely paljasti, että kunnille ominaisen omakotiasumisen rinnalla kiinnostavat myös kaupunkimainen kerrostaloasuminen ja aiempaa kompaktimpi pientaloasuminen. Tilastojen mukaan vuosina 2006–2016 omakotirakentamisen volyymi on selvästi laskenut seudulla, kun taas kerrostaloasuntojen rakentaminen on lisääntynyt”, Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan perinteisesti on niin, että omakotitaloasumisen suosio kasvaa samalla, kun ihmisen tulotkin kasvavat. Tilanne on kuitenkin muuttunut.

”Urbaani asumistrendi ei ole enää suhdanneriippuvaista. Ihmiset haluavat asua siellä, missä tapahtuu ja on palveluita. Kun perhekoot pienenevät, ei ole enää tarvetta suurelle omakotitalolle. Ihmiset myös matkustelevat paljon, eikä elämä ole niin paikkaan sidottua.”

Nyt ja tulevaisuudessa korostuu myös ikäihmisten palvelujen tarve.

”Ikäihmisiä on Suomessa yhä enemmän, ja he suosivat keskustoja ja vaivatonta asumista. Vanhukset eivät jaksa pitää omakotitaloista huolta, ja nuoremmilla ei välttämättä ole taitoja oman talon huoltamiseen.”

Useimmissa Kuuma-kunnissa ei ole selkeää keskustaa

Huttunen myöntää, että uusi tilanne ja urbanisaation trendi on kehyskunnille hyvin haastava. Esimerkiksi Nurmijärvi-ilmiölle nimensä antanut Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta. Kuuma-seudulla väestö myös vanhenee nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla.

Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla on selkeät keskustat, joihin keskusta-asumisesta ja keskustan palveluista haaveileva voi muuttaa, mutta useimmissa Kuuma-kunnissa ei ole selkeää keskustaa. Vihti ja Pornainen ovat leimallisesti pientaloalueita, eikä kerrostaloja juuri ole.

”Huonoilla sijainneilla olevat omakotitalot voivat jäädä tyhjilleen, ja niitä on vaikeaa myydä. Jos talot jäävät myymättä, kaupunki voisi ehkä ostaa tontit ja rakentaa tilalle pienempiä omakotitaloja tai rivitaloja. Myös englantilaistyyppiset kaupunkipientalot voisivat olla yksi mahdollisuus.”

Tämä ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise palveluiden ongelmaa.

”Pientaloalueille on aina haluttu palveluita, mutta niitä ei tule, koska asukkailla on kuitenkin autot ja he hakevat palvelut muualta.”

Huttunen painottaa sitä, että kuuma-seudun muuttovoitto eriytyy. Tämä tarkoittaa, että osaan kuuma-kunnista riittää hyvin muuttajia, mutta osaan ei.

”Järvenpäällä ja Sipoolla menee tässä suhteesa hyvin. Järvenpäähän pääsee kätevästi junalla, ja Sipoo on eräänlainen Helsingin merellinen takapiha.”

Huttusen mielestä monissa Kuuma-kunnissa olisi paikka itsetutkiskeluun.

”Esimerkiksi Nurmijärvellä on luotettu liikaa siihen, että ydinperhe muuttaa sinne Helsingistä ja ostaa suuren tontin. Ei ole haluttu uskoa muutokseen. Jos kunta profiloituu vain pientaloilla, se voi olla yhä kasvava haaste.”

Toisaalta Huttunen ei halua täydellisesti lytätä Nurmijärvi-ilmiön mahdollista uutta tulemista.

”Se, että urbaani asuminen vetää nyt hyvin, ei kerro kaikkea tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan pitäisi panostaa vielä enemmän kaupungistumiseen. Muiden Kuuma-kuntien kannattaisi monipuolistaa asuntotuotantoa ja hallintotyyppejä, eli sitä, ovatko asunnot esimerkiksi vuokra- vai omistuskoteja.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Nurmijärvi ja muut Helsingin kehyskunnat rakennettiin tohinalla täyteen omakotitaloja – nyt asukkaat haluavatkin pienempiin koteihin keskustaan”

  1. Urbaani asuminen ei ole trendi, vaan lama on jatkunut pitkään ja syvenee koko ajan, jolloin ihmisten on pakko muuttaa pienempään asuntoon pienentääkseen kuluja, säästöä.

  2. Kuinka monessa asiassa presidenttiehdokas M. Wanhanen voi olla väärässä ?

  3. Jutussa lukee:

    ”Esimerkiksi Nurmijärvi-ilmiölle nimensä antanut Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta.”

    Nurmijärven asukasluvun kasvun hiipuminen johtuu kai aika pitkälti kunnan omista päätöksistä. Aikoinaan jo pelkästään uusia omakotitaloja rakennettiin Nurmijärvelle suurimmillaan satoja vuodessa. Nykyään sellainen ei onnistuisi. Tällä hetkellä Nurmijärven kunnalla on tarjolla kai yhteensä vain 29 pientalotonttia, joista vain 5 on muualta kuin Rajamäeltä. Kerros- ja rivitalotontteja Nurmijärven kunnalla ei ole tällä hetkellä myynnissä tai vuokralle tarjolla kai yhtäkään. Nurmijärven kasvun hiipuminen on seurausta siitä, että se on on kaavoitus- ja tontinluovutusvaltaansa käyttäen päättänyt rajoittaa rakentamisen määrän selvästi kasvunsa kuumia vuosia alemmalle tasolle. Nurmijärven väkiluku kasvoi vuonna 2016 enää 0,3 % edellisvuodesta. Kunnasta muutti enemmän väkeä pois kuin mitä sinne muutti, mutta asiaa kompensoi osaltaan se, että Nurmijärven väestörakenteeseen kuuluu paljon lapsiperheikäisiä, ja kunnassa syntyneiden määrä on siksi kuolleiden määrää selvästi isompi.

  4. Missä on ikähaitarin erojen esilletuonti. Nurmijärvellä vanhukset on perinteisesti muuttaneet ”keskustoihin kerrostaloon” Nuoriso muuttanut koulutuksen perään isoon cityyn. Kyllä nurmijärvellä tontit käy kaupaksi ihan umpimetsästä ja nopeasti. Kunnan taajamien reunapeltojen savitontit 600 neliötä painorajoituksella ei käy kaupaksi.
    Kun löytyy tontti johon voi rakentaa oman talonsa ja naapurin olohuoneen ikkuna ei ole muutaman metrin päässä, niin menee kirkuen kaupaksi.
    Ehkä tuon ”joukkopaon syy löytyy savipeltotonttien pienuudesta ja niille Määrätyistä rajoituksista. Kaksi autoa pihassa ja ei ole lapsille leikkitilaa.

    Sylttytehtaan syy löytyy ruutukaavan patalapputonteista. Kerrostalokin parempi kuin kallis pala savipeltoa.

Vastaa käyttäjälle kom Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat