Maan vanhimman tuulipuiston purkaminen Korsnäsissä sujui ennakoitua helpommin

”Kuvittelin purkutyötä etukäteen hankalammaksi, mutta se olikin oletettua helpompaa”, todistaa Deleten purkaja Markku Simppanen.

Toimialapäällikkö Janne Salonen vahvistaa asian. Kaksi päivää tarkennettiin suunnitelmia ja valmisteltiin. Puoli päivää odoteltiin tuulen laantuvan alle 10 metriä sekunnissa. Sen jälkeen koko työ hoitui seitsemän miehen voimalla parissa päivässä.

”Ainahan siinä pientä jännitystä on, kun tehdään uutta. Mutta kun alkuun päästiin, sujui homma juuri niin kuin meinattiin”, sanoo Salonen.

Haastavinta oli roottoreiden nosto, kun tuuli riepotteli lapoja 31 metrin korkeudessa. Sen jälkeen konehuone oli helppo nostaa nostokorvista, eikä tornin kaatamisessa ollut ongelmia.

Korjaaminen ei ollut taloudellisesti järkevää

Korsnäsin tuulivoimapuistossa pyöri neljä 200 kilowatin voimalaa 26 vuoden ajan. Tuona aikana ne ehtivät jauhaa vajaat 25 gigawattituntia sähköä.
Tämän kokemuksen perusteella tuulipuistojen purkaminen ei ole ongelma, sanoo Vaasan Sähkö Oy:n sähkökauppayksikön johtaja Olli Arola.

”Suomesta löytyy osaavia tekijöitä, vaikka tämän lajin töitä ei ole vielä tehty. Mittakaava on tietysti toinen, kun tämän päivän tuulivoimaloiden korkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 135 metriä”, sanoo Arola.

Korsnäsin tuulipuisto purettiin teknistaloudellisista syistä. Varaosia ei tahtonut enää löytyä, eikä korjaaminen olisi ollut enää taloudellisesti järkevää.

”Korsnäsin voimaloiden käyttöiäksi arvioitiin alun perin 20 vuotta, mutta ne kestivät 26 vuotta. Voi olla, että nykyisetkin kestävät enemmän kuin 25 vuotta, mikä on odotus nykyään”, sanoo Arola.

Huoltoja on tehty vuosittain, eikä mitään suurempaa korjattavaa ole ollut.
Tuulivoiman osuus Vaasan Sähkön sähkönhankinnasta oli viime vuonna vajaa 7 prosenttia, nyt alkuvuonna jo 9 prosenttia. Osuuden arvioidaan kasvavan yhä, kun Metsälän tuulipuisto valmistuu.

Lasikuitu on ongelmallinen

Toimeksiantoon kuuluu maisemointi ja purettujen osien vieminen eteenpäin. Vaasan Sähkö toivoi, että kaikki mahdollinen kierrätetään.

Pääosa voimaloista on metallia, joka viedään Seinäjoelle romukauppoihin sulatukseen ja hyötykäyttöön uusissa kohteissa.

Lasikuituiset roottorit ovat tilavuudeltaan suuret, mutta alle kuudesosa voimalan koko painosta. Delete Finland vie ne aluksi Tampereen yksikköönsä.

”Lasikuitu on vähän ongelmallinen tuote kierrätettäväksi. Saattaa olla että roottorit päätyvät poltettavaksi”, sanoo Deleten Janne Salonen.

Korsnäsin tuulipuiston taival

* Rakennettu marraskuussa 1991 Korsnäsin Molpeen
* Omistaja Vaasan Sähkön tytäryhtiö VS Tuulivoima Oy
* Tuulipuisto maksoi lähes 6,5 miljoonaa markkaa.
* KTM:n tuen osuus oli 1,9 miljoonaa markkaa.
* Neljä 200 kilowatin voimalaa kohosi 31 metriin.
* Voimalat tuottivat noin vuodessa 1 300 MWh sähköä.
* Syyskuussa 2017 voimalat purettiin vajaassa viikossa.

KUVAT

Tuulipurku 1
Tuulivoimalan 31 metriä pitkä runko kaatui helposti. Roottori oli hankalin nostettava.

Tuulipurku 2
Konehuone oli helppo ottaa korvista kiinni ja nostaa alas, sanoo Delete Finlandin Markku Simppanen.

Tuulipurku 3
Konehuoneen korvista oli purettaessa yhtä hyvä ottaa kiinni kuin vuonna 1991 rakennettaessa.

Tuulipurku 4-5
Korsnäsin tuulipuisto ehti temmata tuulesta 1 300 megawattituntia 26 vuoden aikana.

Tuulipurku 6
Korsnäsin tuulivoimalat aloittivat viimeisen matkansa keskeltä tyrnipensaita.

Tuulipurku 7
Roottori oli hankalin purettava. Lasikuidulle on myös vaikea keksiä uutta käyttöä.