Rakennusalan aloitusmäärät laahaavat jäljessä – alalla krooninen osaajapula

– Rakennusala on tulevillakin vuosikymmenillä kasvuala, jonka osaamistarpeen turvaaminen on tärkeää koko Suomen kansantalouden kannalta.
– Rakennusalan aloituspaikkoihin tarvitaan maltillista lisäystä.
– Ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa Suomen työmarkkinoille jo opiskeluvaiheessa.
– Muuntokoulutusta on edistettävä, jotta alalle saadaan lisää korkeakoulutettua työvoimaa.
– Alan vetovoimaisuutta on lisättävä, jotta rakennusalan koulutukseen riittää motivoituneita hakijoita jatkossakin.
-Koulutuksen alueellista sijoittumista on tarkasteltava nykyistä tarkemmin, jotta koulutus tapahtuu enenevässä määrin siellä missä rakentaminenkin tapahtuu. Näin helpotetaan myös työvoiman liikkuvuutta tulevaisuudessa.
– Ammatillisen toisen asteen opettajien osaamistasoa nostettava
– Opintopolkuja ammatilliselta toiselta asteelta korkea-asteelle selkeytettävä
– Maarakennusalan osaamistarpeet huomioitava paremmin myös korkea-asteella
– Matematiikan opetusta on parannettava ja pitkän matematiikan lukijoiden määrä tulee saada kasvavalle uralle.

Tällaisia suosituksia antavat Eero Nippala, Tino Aalto, Sami Pakarinen, Sari Sontag ja Mark Rantala, jotka kirjoittivat valtiovarainministeriön Raksu-raporttiin rakennusalan koulutuskatsauksen:

Rakennusala työllistää Suomessa noin 180 000 henkilöä. Heistä palkansaajia on 131 600 (toimihenkilöt 38 800 ja työntekijät 92 800). Rakennusalan korkeakoulutuksen kannalta merkittävä toimiala on myös suunnittelu- ja konsultointiala, joka työllistää yhteensä noin 52 000 henkilöä, joista neljännes on suorittanut arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutusalan korkeakoulututkinnon.

Kokonaisuudessaan kiinteistö- ja rakennusalan piirissä työskentelee yli puoli miljoona henkeä.

Osaajatarvetta tarkasteltaessa tulee huomioida useita asioita, jotka vaikuttavat kokonaiskuvaan – esimerkkeinä mainittakoon aloituspaikat ja valmistuneet vuosittain, alan kehitys, poistumat ja uudet liiketoiminnat, jotka voivat lisätä tai vähentää kysyntää osaajista.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Rakennusalan työmaatehtäviin kouluttaudutaan usein menemällä peruskoulun jälkeen opiskelemaan jokin rakennusalan perustutkinnoista. Tutkinnot ovat rakennusalan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto ja pintakäsittelyn perustutkinto. Nämä tutkinnot sisältävät useita eri osaamisaloja, joista opiskelija valitsee itselleen mieluisimman syventäen siten omaa osaamistaan. Selvästi suosituimmat osaamisalat ovat olleet talonrakennuksen osaamisala ja putkiasennuksen osaamisala. Tämä on haaste pienemmille aloille, kuten maarakennukselle.

Alalle tulevien opiskelijoiden määrät kääntyivät loivaan nousuun vuonna 2014. Valmistuneiden joukossa tämä kasvu näkyy vasta viiveellä. Rakennusalalla on haaste koskien nuorisokoulutuksen suurta keskeyttämismäärää sekä laskeneita hakijamääriä, varsinkin rakennusalan perustutkinnon kohdalla. Alaa pitäisi pystyä markkinoimaan paremmin koululaisten suuntaan ja korostaa myös ammattiopintojen jatko-opintokelpoisuutta. Rakennusalan Vetovoima ry tekee työtä alan kiinnostuksen lisäämiseksi, jonka pohjalta alan tunnettuutta peruskoulussa pyritään kasvattamaan.

Alan yritykset ovat olleet aika ajoin tyytymättömiä opiskelijoiden osaamiseen tai työelämävalmiuksiin.

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee vaikuttamaan koulutuksenjärjestäjien rahoitukseen ja on pidettävä huolta, että kalliimpiinkin koulutuksiin, kuten maarakennuskoneen kuljettajan koulutukseen riittää tulevaisuudessa järjestäjiä.

Koska suurin osa ammatillisten toisen asteen harjoittelupaikoista on rakennusalalla pk-yrityksissä ja koska koulutuskorvausta ei olla maksamassa, on reformin tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi työpaikkaohjaajakoulutus järjestettävä mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi yrityksille. Näin varmistetaan harjoittelupaikkojen saatavuus ja varsinkin oppimisessa tarvittava ohjaus.

Ammattikorkeakoulut

Suomessa toimii 26 ammattikorkeakoulua ja niistä 16 tarjoaa rakennusalan koulutusta.

Ammattikorkeakouluissa oli rakennusmestarin, rakennusarkkitehdin ja insinöörin aloituspaikkoja 2102 vuonna 2017. Luvut sisältävät myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien aloituspaikat. Ensisijaisia hakijoita näihin paikkoihin oli 4718.

Koulutusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2004 aina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa. Valmistuneiden rakennusmestareiden määrät kasvoivat ensi kertaa vasta vuonna 2010 kun noin vuosikymmenen alasajettuna ollut mestarikoulutus lopetti valmistuvien mestareiden tulon työmarkkinoille. Sittemmin määrät ovat kasvaneet vajaaseen 300 henkilöön vuodessa, mutta ne eivät auta huutavaan osaajapulaan tällä hetkellä. Erityisesti kokeneista mestareista on kroonista pulaa eläköitymisen ja alhaisten koulutusmäärien vuoksi. Osaajakapeikkoa entisestään kärjistää piristynyt suhdannetilanne vuodesta 2015 alkaen.

Eniten aloituspaikkoja on tarjolla Insinööri (AMK), rakennustekniikka, yhdyskuntatekniikka -tutkintonimikkeeseen johtaviin koulutusohjelmiin. Toiseksi eniten aloituspaikkoja on rakennusmestarien koulutukseen ja kolmanneksi eniten maanmittaustekniikkaan erikoistuvien insinöörien koulutukseen. Näistä rakennusmestarit työllistävät useimmiten rakennustuotannon ja työmaatehtäviin, kun taas rakennusinsinööreistä ja -arkkitehdeistä suurempi osuus työskentelee
suunnittelutehtävien parissa.

Vuosittain arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa keskimäärin 1400 henkilöä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vastaavasti suorittaa noin 240 henkilöä.

Ammattikorkeakoulujen huolenaiheena on muun muassa rakentamisen koulutusalan koulutusohjelmissa noin 60 % läpäisyaste viimeisten seitsemän vuoden seurantajaksolla. Sitä parantamalla voitaisiin vaikuttaa huomattavasti työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäneiden suuri määrä tulee kääntää parempaan suuntaan. Rakennusala ei kuitenkaan ole yksin näiden haasteiden kanssa, vaan vastaavia lukemia esiintyy muillakin koulutusaloilla sekä yliopistokoulutuksen piirissä.

Toinen huolenaihe on ollut ammattikorkeakoulujen säästöjen takia toteutettu lähiopetusresurssien n. 25 prosentin supistaminen 2012-2017 ajanjaksolla.

Ammattikorkeakouluissa lopetettiin rakennusarkkitehtien ja rakennusalan työnjohdon koulutukset 1990-luvulla. Vuonna 2014 rakennusarkkitehtien koulutus käynnistettiin uudelleen ja tänä vuonna 125 aloituspaikkaan hakijoita oli kaikkiaan 1440 ja ensisijaisia hakijoita lähes 400.

On arvioitu, että seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kaikki työelämässä olevat rakennusarkkitehdit jäävät eläkkeelle, joten uusille osaajille on olemassa suuri tarve.

Koulutusjärjestelmiä uudistaessa tulee kuitenkin huomioida olemassa oleva lainsäädäntö, koska esimerkiksi rakennusarkkitehti (AMK) ja arkkitehti voivat saada maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän pätevyyden vaativaan suunnittelutehtävään, vasta kun vaadittava työkokemus on täynnä. Poikkeuksellisen vaativaan suunnitteluluokkaan vaaditaan työkokemuksen lisäksi ylempi korkeakoulututkinto.

Yliopistot

Arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutusalan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestetään Suomessa Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja tulevaisuudessa Oulun yliopistossa.

Yliopistoissa on arkkitehtuurin ja rakentamisen 572 aloituspaikkaa ja niihin oli
1325 ensisijaista hakijaa vuonna 2016. Edellä esitetyt luvut sisältävät Aalto yliopiston ”Kone- ja rakennustekniikka” hakukohteen, jossa aloituspaikkoja vuonna 2016 oli 150. Osa näissä aloituspaikoissa aloittaneista suorittaa rakennustekniikan tutkinnon.

Määrällisesti eniten arkkitehtuurin ja rakentamisen aloituspaikkoja oli diplomi-insinööriopiskelijoille ja toiseksi eniten arkkitehtuurin opiskelijoille. Vähiten aloituspaikkoja oli maisema-arkkitehtuuriin, jonka koulutus on hakukohteena vain Aalto-yliopistossa. Rakennusalan diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu vuosittain keskimäärin 320 (vuosien 2012-2016 keskiarvo).

Alkuvuodesta 2017 OKM antoi asetuksen, jonka myötä Oulun yliopisto sai oikeuden kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä. Varsinainen koulutus alkaa vuonna 2018. Oulun yliopistolla oli vielä vuoteen 2001 asti rakennusalan koulutusvastuu ja viime vuosina alaa on voinut opiskella konetekniikan koulutusohjelman sisällä.

Osaajapula korkeakoulutetuista

Opetusministeriön ehdotuksessa tutkintotavoitteista 2020-luvulle VATT on arvioinut aloittajamäärien kasvutarpeeksi arkkitehtuurissa ja rakentamisessa 53 % nykyisestä. Raportin koonnut työryhmä on kuitenkin pienentänyt merkittävästi VATTin esittämiä lukuja, koska työryhmä on katsonut kasvuarvioiden olevan liian korkeita. Todellisuudessa rakennusala on raportin julkaisun jälkeen kasvanut vielä VATTinkin esittämää arviota huomattavasti nopeammin, joten työryhmän arvioimat aloittajamäärät rakennusalalle ovat selvästi alimitoitettuja ainakin lyhyellä aikavälillä.

Suunnittelu- ja konsultointialalla osaajapulan arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan jopa 9000 henkilöön vuosina 2017-2025. Energia- ja LVI-tekniikan yliopistokoulutus käy esimerkkinä tietyltä opintoalalta, jossa tilanne on erityisen huolestuttava. Ainetta opetetaan Aalto-yliopistossa ja Tampereen Teknillisessä yliopistossa, ja aloituspaikkamäärät ovat liian pienet varsinkin, kun
tulevaisuudessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset pätevyysvaatimukset johtavat siihen, että rakennusten energiatekniikan diplomi-insinöörejä tarvitaan jatkossa nykyistä merkittävästi enemmän.

Positiivisena kehityksenä voidaan nähdä Tampereen Ammattikorkeakoulun päätös aloittaa talotekniikan ylemmän AMK-koulutus uutena koulutusohjelmana, johon voi hakea syksyn 2017 yhteishaussa.

Vastaavasti ammattikorkeakouluista valmistuu rakennusmestareita noin 250 vuosittain ja joista infra-alanrakennusmestareita vain 20..25, vaikka suuremmalle määrälle olisi myös ottajia, erityisesti infrasektorilla.

Aloituspaikkoihin tarvitaan maltillinen lisäys, mutta lisätarve on kuitenkin niin mittava, että sen paikkaamiseksi tarvitaan lukuisia keinoja. Esimerkiksi Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa.

Aikaisempaa suurempi osuus työvoimasta tulisi saada muuntokoulutusten kautta. Luonnollisesti tulee myös huomioida elinikäinen oppiminen sekä työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen. Matemaattisten ja teknisten alojen vetovoimatyötä tulisi tehostaa jo yläasteella, jotta pitkän matematiikan lukijoita saataisiin lisää.

Täydennys- ja muuntokoulutusta tarvitaan

Työelämän tarpeisiin ei tule riittävästi tekijöitä ilman täydennys- ja muuntokoulutusta. Täydennyskoulutusta annetaan mm. erikoistumiskoulutuksena. Koulutukset on tarkoitettu työelämässä jo oleville, jotka haluavat syventää osaamistaan ja kehittää itseään. Useat ammattikorkeakoulut järjestävät rakennusalalle myös maksullista täydennyskoulutusta, esimerkiksi rakennusalan johtotehtäviin.

Muuntokoulutuksessa opiskelija on jo suorittanut korkeakoulututkinnon, mutta ei ole työllistynyt omalta alaltaan. Muuntokoulutuksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä yritysten kanssa. Opetus sisältää sekä teoriaopintoja että palkallista harjoittelua. Koulutus antaa riittävät valmiudet toimia ko. alan työnjohtotehtävissä.

Uusimpien teknologioiden, kuten tietomallinnuksen, opetusta on toteutettu oppisopimuskoulutuksen avulla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Jo alalla toimivien ammattilaisten täydennyskoulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa rakennusalalla. Toimialan tulee panostaa uusien teknologioiden ketterään pilotointiin ja laajaan täydennyskoulutukseen. Lisäksi muiden alojen ammattilaisten muuntokoulutus
rakennus- ja kiinteistöalan tarpeisiin tulee saattaa jatkuvaksi toiminnaksi.

Kuten edellä esitettiin, esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointialalla on iso tarve rakennusalan korkeakoulutetuista ja siten tarve esimerkiksi täydennys- ja muuntokoulutukselle on ilmeinen. Uusia koulutuksia räätälöidessä on huomioitava lainsäädännölliset reunaehdot, jotta koulutus sisältää
riittävästi opintoja vaatimuksiin nähden.

Laajemmin tarkasteltuna myös kiinteistöpalveluissa ja isännöinnin puolella osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuus ovat jo nyt ainakin jonkinasteinen pullonkaula. Haasteet ja mahdollisuudet kasvavat niissä myös tulevina vuosina.