Yritykset tekivät radikaalin ehdotuksen Helsingin keskustan alittavasta väylästä

Lemminkäisen ja Siton tekemä ehdotus Helsingin keskustan alittavaksi väyläksi poikkeaa täysin aikaisemmista keskustatunneliehdotuksista. Se ei ole pelkkä kaupungin läpiajoväylä.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Katso yritysten väyläehdotus tästä.

Esillä ollut SRV:n ehdotus noudattaa keskustatunnelin vanhaa linjausta.

Uusi linjaus kulkee aiempaa etelämpänä, väylä palvelee Länsisataman ja Katajanokan sataman liikennettä ja keskustaan päättyvää liikennettä. Siitä on yhteys maanalaiseen huoltokatuun ja pysäköintilaitoksiin, mutta ei suoraa yhteyttä katuverkkoon.

Ehdotuksen päätekijöinä ovat Siton kaupunki- ja väylät -toimialan johtaja Jannis Mikkola ja seniorisuunnittelija Seppo Karppinen sekä Lemminkäisen projektikehitysjohtaja Juha Virtanen ja kalliorakentamisen kehitysjohtaja Martti Keskinen.

Kyseessä on alustavan yleissuunnitelman tasoinen ehdotus. Kaupunki ei ole tilannut selvitystä, yhtiöt ovat tehneet sitä omaehtoisesti.

Kaupungilla on ollut keskustatunnelin suunnittelukielto siitä lähtien, kun usean vuosikymmenen aikana ideoitu kaupungin läpiajotunneli haudattiin viimeisimmän kerran.

Kevään kunnallisvaalikampanjoissa keskustatunneli nousi jälleen esiin. Silloin Lemminkäinen ja Sito päättivät jatkaa vuonna 2014 keskeyttämäänsä suunnittelua.

Väylä palvelisi myös keskustan liikennettä

”Tavoitteena on ollut ratkaista keskustan pysäköintiliikenteen hoitaminen, satamaliikenteen aiheuttamien pullonkaulojen poistaminen, keskustan maanalaisen huoltotunnelin käytön tehostaminen, kävelykeskustasuunnitelman edellyttämät liikenneratkaisut ja satamaliikenteen johtaminen suoraan ulosmenoväylille”, Mikkola ja Karppinen kertovat.

Tekijät puhuvat Etelä-Helsingin kadusta. He näkevät eteläisen linjauksen parhaana vaihtoehtona keskustan liikenneongelmien ratkaisemiseksi.

”Linjaus lähtee syvästä vaihtoehdosta, se louhittaisiin kallioon, mikä alentaisi kustannuksia”, Virtanen sanoo.

Väylän alustava kustannusarvio on 660 miljoonaa euroa sillä reunaehdolla, että se rakennetaan allianssimallilla. Arvio ei sisällä maan päälle ulottuvia ilmanvaihtoratkaisuja eikä olemassa olevien pysäköintilaitosten uudelleenjärjestelyjä. Viimeisimmän keskustatunnelisuunnitelman hinta oli korkeampi.

Maanalainen katu alkaisi suoraan Länsiväylältä ja toisessa päässä Sörnäisten rantatieltä. Sillä olisi neljä maanalaista eritasoristeystä. Ruoholahden liittymä palvelisi idästä tulevaa liikennettä. Jätkäsaaren tunneliin johtava liittymä olisi Hietalahden torin alla. Iso Roobertinkadun pään kohdalla oleva Kaartin liittymä palvelisi Etelä-Helsingin liikennettä. Katajanokan tunneliin johtava liittymä olisi presidentin linnan alla.

Väylällä olisi kaksi rinnakkaista 4,5 kilometriä pitkää tunnelia, joilla olisi kaksi kaistaa ja turvakaista. Erkanevat tunnelit olisivat yksiajorataisia. Eritasoliittymät olisivat silloilla ja tunnelien vapaa korkeus o5,3 metriä.

”Kaartin liittymä on aika kallis, mutta se pitäisi rakentaa heti. Se palvelisi kaupunkirakennetta tulevaisuudessa”, Keskinen sanoo.

Väylän toteuttaminen edellyttäisi maanalaisen kaavan uusimista.

Ehdotuksen tekijät sanovat, että ideana on rakentaa tunneli kerralla valmiiksi. Vaiheittain rakennettuna se ei ratkaisisi satamaliikenteen pullonkauloja.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Mikko Aho ei halua ottaa kantaa Lemminkäisen suunnitelmaan, koska Helsingin kaupunkipoliitikot eivät ole valtuuttaneet virkamiehiä selvittämään keskustatunnelin toteutusmahdollisuuksia.

”Tämä on yksi ajatus siitä, miten maan alla voidaan siirtyä. Realiteetit tulevat sitten esiin suunnittelun kautta, jos valtuusto päättää, että suunnitteluun lähdetään”, Aho sanoo.

Aho sanoo toivovansa, että valtuusto antaisi virkamiehille mahdollisuuden kunnollisen selvityksen tekemiseen. Tällä hetkellä keskustatunneli on yleiskaavassa vain varausluontoisena kirjauksena, mutta virkamiesten on silti pakko ottaa kirjaus huomioon muita suunnitelmia tehtäessä. Tästä koituu Helsingille kustannuksia.

Vapaavuoren linjaus maanalaisesta kadusta ehdotuksen suuntainen

Pormestari Jan Vapaavuori ehdotti viime viikolla julkistamassaan strategiassa, että kaupunki selvittää kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset.

Merkille pantavaa on, että pormestari ei puhu enää keskustatunnelista, vaan kokoojakadusta. Kokoojakatu jakaa ja kerää liikennettä.

Yritysten tekemä ehdotus on kuin vastaus Vapaavuoren strategialinjaukseen. Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy linjauksen, maanalaisen väylän virallinen suunnittelu alkaa uudelta pohjalta.

On mielenkiintoista nähdä, millainen puolesta ja vastaan argumentointi käynnistyy, jos samassa korissa on kävelykeskustan laajentaminen. Vihreät ovat tässä päätöksenteossa avainasemassa.

Monissa isoissa kaupungeissa on tehty keskustan alittavia tunneleita liikenteen rauhoittamiseksi keskustassa. Tällaisia kaupunkitunneleita on esimerkiksi Dublinissa, Tukholmassa, Sydneyssä, Seattlessa ja Madrissa. Niistä ei ole yhteyttä parkkihalleihin.

Kirjoittajat: Auri Häkkinen ja Lari Malmberg / HS

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Yritykset tekivät radikaalin ehdotuksen Helsingin keskustan alittavasta väylästä”

  1. Kyllä on Stadilla rahaa: pisararataa, pk-seudun ratikkalinjaa, Metroon vajaa miljardi (85 %)….Krrunuvuoren silta fillareille ja ratikoille kuulemma 400 miljoonaa (lue 700 miljoonaa).jne…. Laskin että puhutaan yli 2 miljardista. Saakohan edes Friberg jotain tolkkua tähän ’kehittämiseen’.

  2. Kummallisessa kuntaympäristössä ei ole tapana laskea suuria summia yhteen.

  3. Älkää huoliko. Kyllä näihin taloisiin osallistuu loppujen lopuksi kaikki Suomen veronmaksajat. -Stadilainen-

  4. Syön hattuni jos hankkeiden suunnittelussa EI ole ollut kaupungin edustusta mukana, uskokoon ken tahtoo..

  5. Annetaan tuo paikka tarjolle yksityiselle kilpailulla. Voittaja saa rakentaa tunnelin ja periä käyttömaksuja vaikka 20 vuotta. Jos laittaa käyttömaksuksi 2 e/kerta maksaa tunneli ilmoitettujen lukujan valossa itsensä takaisin alle 15 vuodessa. Luulisi kiinnostavan yrityksiä.

  6. Tunnelisuunnitelma on mitä ”vihrein” ehdotus. Se ei toisi autoliikennettä Helsingin kaduille vaan siirtäisi sitä pois sieltä. Autot ohjattaisiin maanalaisiin parkkitiloihin ja autoilijat nousivat katutilaan kävelijöiksi. Tämä antaisi mahtavat mahdollisuudet kävely- ja pyörätiekeskustan kehittämiseen ja laajentamiseen. Sen ymmärtää jutun kirjoittaja, kollegani Auri Häkkinenkin, joka oli 12 vuotta johtamassa Helsingin joukkoliikennelautakuntaa vuosina 1985-1996.

    Tuo hanke voisi olla todellinen piristysruiske Helsingin kehittämiselle ja sen vetovoiman parantamiseksi

    En ymmärrä mitään järkisyytä, jonka takia sitä kannattaisi vastustaa. Poliittisia syitä toki on vaikka kuinka alkaen siitä, että aina pitää vastustaa kokoomuslaista pormestaria.

    Ehdotus on myös varsin taloudellinen, joskin todelliset kustannukset selviävät vasta, kun hanke tarkentuu. Linjaus menee syvällä hyvässä peruskalliossa. Vanha, SRV:n ehdotuksessakin nyt käytetty linjaus meni Kluuvin ruhjeen läpi, ja kuten muistetaan, metroa rakennettaessa jouduttiin hakemaan osaamista jopa Neuvostoliitosta saakka, jotta tuo ruhjeen vetinen maaperä osattiin jäädyttää niin, että tunnelin poraus onnistui turvallisesti.

    Muistin virkistämiseksi myös liikennesuunnittelun gurun Pentti Murolen kirjoitus keskustatunnelisuunnitelmista. http://penttimurole.blogspot.fi

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi