Kokeile kuukausi maksutta

Yrityssaneeraukseen hakevan Skaalan alamäki on aiheuttanut miljoonien kustannukset

Pohjanmaan käräjäoikeuteen 28.8.2017 jätetyistä hakemuspapereista käy ilmi, että konsernissa alkoi akuutti maksukyvyttömyys jo vuoden 2016 alussa.

Näkymä Skaalan Ylihärmän tehtaalta.

Skaala Group oy ja sen kotimaiset tytäryhtiöt Skaala Production oy ja Skaala oy ovat hakeutuneet yrityssaneeraukseen.

Konsernin ruotsalaisesta tytäryhtiöstä Skaala Fönster och Dörrar AB:stä jätettiin konkurssihakemus 24.8.2017.

Parin vuoden alamäki

Yrityssaneerausta koskevista käräjäoikeuden papereista käy ilmi, että Skaala-konsernissa on tehty analyysi vuonna 2015 alkaneesta ja vuoden 2016 aikana kiihtyneestä käyttökatteen alenemisesta.

Analyysin mukaan rahoituksen puute, investointien viiveet, epäonnistuneet yrityskaupat sekä maksuvaikeuksista aiheutuneet ylimääräiset välilliset kustannukset ovat olleet kumulatiivisesti jo yli 6 miljoonaa euroa vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Yhtiön johto pitää saneeraushakemuksen mukaan realistisena, että tuotannon nykyiset viiveet on mahdollista saavuttaa vielä vuoden 2017 aikana. Silloin yhtiön tuotantoon liittyvät ongelmat olisivat täysin ohi viimeistään tammikuussa 2018.

Konserni työllistää yli 500 henkilöä. Hakemuspapereiden mukaan konsernin henkilökunta on nykyiseen volyymiin nähden liian suuri, ja vähennyksiä ja uudelleenjärjestelyjä on tehtävä välittömästi.

Velkojen ja varojen todellista suhdetta on hakemuspapereiden perusteella vaikea arvioida, koska erityisesti omaisuuden arvostukseen liittyy epävarmuuksia.

Sanneeraushakemuksen käsittely kestää 1-2 kuukautta

Käräjätuomari Pekka Hemminki Pohjanmaan käräjäoikeudesta kertoo, että seuraavassa vaiheessa Skaalan saneeraushakemuksia täydennetään normaaliin tapaan muun muassa tilintarkastajien selvityksillä. Sitten on vuorossa suurimpien velkojien lausunnot liiketoiminnan jatkamismahdollisuuksista. Jos saneerausmenettelyä pidetään mahdollisena, laaditaan seuraavaksi saneerausohjelma.

”Yleensä saneerausmenettelystä tehtävään päätökseen kuluu yhdestä kahteen kuukautta hakemuksen jättämisestä” Hemminki arvioi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Yrityssaneeraukseen hakevan Skaalan alamäki on aiheuttanut miljoonien kustannukset”

  1. Lystistä on myös aiheutunut huikeat kustannukset asennusliikkeille ja jälleenmyyjille, koska luvattuja tuotteita ei ole saatu ajallaan (aikataulusanktiot) ja koska pakollinen reklamaatioiden hoito on ollut tehtävä omasta pussista. Entisillä asiakkalla lienee siis motivaatio yhteistyöhön tulevaisuudessa aika matalaa. Mikäli yrityksen jatkosta ei ole varmuutta, myös tulevat takuuvastuut jäävät kuluttajasuojalain mukaisesti jälleenmyyjille. Tuskin löytyy motivaatiota otta sitäkään riskiä.

    Tavarantoimittajat, alihankkijat ja kuljetusliikkeet ovat odottaneet rahojaan. Olipa edessä sitten saneeraus tai selvitystila, luottotappiota syntyy. Johtanee siihen, että kaikki on jatkossa ostettava käteisellä.

    Sekä input että output tulee olemaan sangen vaikeaa.

    1. Jollei raaka-aineita ole saatu kotiutettua heinä-elokuulla laskulla ja muita ulosmaksuja kassasta ole saatu himmailtua viime viikkoina (ennen saneeraushakemuksen jättöpäivää), vaikeuttaa tuoreen rahan puute tuotannon ylösajoa pitkään. Vain nykyisten omistajien sijoitukset voivat pelastella tuotantokatkoilta lähikuukausina.

      1. Kauppalehden tietojen mukaan valtio joko Finnveran tai Tesin kautta olisi lähdössä ankkurisijoittajaksi mahdollisesti miljoonaluokan rahoitusoperaatioon Skaalaan, ja että yhtiö olisi saamassa myös pankkirahoitusta sillä ehdolla, että valtio sijoittaa Skaalaan pääomia:
        https://www.kauppalehti.fi/uutiset/finnvera-lahtee-pelastamaan-skaalaa/ajHXT4Sx

        Velkasaneerausta ja siihen liittyviä velkojen mahdollisia osittaisia pois pyyhkimisiä velkasaneeraushakemuksen jättämisen jälkeen tehtävä rahoitusoperaatio ei poista, mutta yritykseen sijoitettavan uuden pääomasijoitusten myötä yritys voi saada paremmat mahdollisuudet päästä toimimaan kannattavasti velkasaneerauksen yli, kun kassavajeet eivät estä ja rajoita toimintaa.

        1. Sairasta touhua että valtio lähtis tukemaan kannattamatonta liiketoimintaa alalla jossa on jo nyt ylikapasiteettia.

        2. Valtion vahva mukanaolo toimialan ylikapasiteetin ylläpitäjänä olisi todella tympeä ratkaisu kilpailijoiden kannalta. Pitää muistaa, että Finnvera on toimialan merkittävä rahoittaja pankkien rinnalla. Onko valtion toisessa kädessä avoin lompakko – ja toisessa kädessä saha omaa oksaa varten?

    2. Niin, valitettavasti konkurssi on sellainen asia, että sillä on vaikutuksia….

  2. Pelaaminen alihankkijoiden ja tavaratoimittajien rahoituksella jatkunut siis jo pitkän aikaa….

    1. Ja konkurssin viivyttely jatkuu työntekijöiden rahoittamana, palkat maksamatta koko porukalle…..

  3. tavaraa tilataan ja palkkoja ei makseta.. kuukausia palkat myöhässä. myös lopputilit. Työntekijöiden palkoilla tilattiin jo keväällä materiaaleja, nyt käytetään jotain rahaa mitä saatu joltain hyvä uskoiselta rahoittajalta. mutta sillä ei palkkoja makseta vaan laitetaan kiinni materiaaleihin.

  4. Jeps. Palkat maksamatta ja näillä rahoilla ”rahoitettu” tehtaan toimintaa mikä otettu työntekijöiden selkänahasta. Palkkoja ripoteltu 150e maksettu välillä ja tiedotettu ,että ilmotetaan edellisenä päivänä jos maksetaan lisää. Me työmme lopettaneet emme ole saaneet penniäkään rahaa pois. Palkat ja lopputilit sisässä eikä maksusta tietoakaan.

    1. Työnantajien maksukyvyttömyystilanteita varten Suomessa on olemassa valtion ylläpitämä palkkaturvajärjestelmä. Saamatta jääneitä palkkasaatavia pitää hakea palkkaturvasta 3 kuukauden kuluessa niiden erääntymisestä. Lomake palkkaturvan hakuun löytyy Googlella ja ELY-keskuksen nettisivuilta.

  5. Skaalan sivuilta poimittua:
    ”26.09.2017
    Skaala neuvottelee yrityskaupasta osana rahoitusratkaisua

    Skaala Group Oy neuvottelee itävaltalaisen ikkunavalmistajan IFN/Internormin kanssa yrityskaupasta, jolla Internorm hankkisi osuuden Skaalasta. IFN/Internorm on jättänyt asiasta hakemuksen Itävallan kilpailuviranomaisille.

    IFN/Internormin liikevaihto vuonna 2016 oli 495 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 052.

    Skaala Group Oy:n liikevaihto vuonna 2016 oli 96 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 550.

    Osapuolet ovat sopineet, että asiasta ei tiedoteta tässä vaiheessa enempää.”

    Eiköhän ne itävaltalaisetkin pian huomaa Skaalan tilanteen toivottomuuden, kun perehtyvät perinnässä olevien saatavien määrään ja velkomistuomioihin.

  6. Ja taas Skaala yrittää pelata itselleen peliaikaa yllä olevalla uutisellaan yrityskaupoista itävaltalaisen yritysryppään kanssa. Miksi tuollainen Euroopassa laajalle levinnyt itsenäisten yritysten rypäs, jolla on laaja tuotevalikoima ja osaaminen monille rakentamisen osa-alueille, haluaisi ostaa osia Skaalasta, kun sillä on itsellään jo kaikki vastaava ?
    Lisätietoja näiltä sivuilta. http://www.ifn-holding.com/en/u5.html
    Heillä itsellään ei ole mitään vastaavaa uutista !
    Itse asiassa heidän viimeinen uutinen on vuodelta 2015: http://www.ifn-holding.com/en/news.html.

  7. Täyttä teatteria nämä niiden neuvottelut, johtoportaasta puuttuu järki mutta ahneutta on sitäkin enemmän. Toivottavasti ”ahneella on paskanen loppu” sanonta pitää paikkaansa.
    Täydellistä harkintaa on ollut kun asennusyrityksiä on kusetettu, siinä huomaa kuinka voi olla toisia kohtaan ylimielisiä eikä anneta toisille mitään arvoa.
    Kellekkään ei sais toivoa muuta kuin hyvää mutta nämä s….nan sankarit on tainnu sen hyvän jo saada

  8. Persiistä, virkan miekiin🤔 Ihan kuluttajan/asiakkaan näkemyksestä ja tuntemuksesta olen huolissani Skaala -ikkunoiden asennuksesta johtuvien virheiden, jopa törkeiden, aiheuttaman vetoisuusen vaikutuksesta elämääni. 2015 taloyhtiömme työn ja ikkunat tilasi. Siitä alkoi tämä kylmyys, jota vedoksi kutsuttaneen ja joka ei poistu millään.

    Ulkopuolinen lasiliike kävi muutama viikko sitten tekemässä voitavansa. Vaan eipä kukaan ole avannut ikkunoita kokonaan, että näkisi reiät ja muut montut mitä sieltä löytynee. Skaalan kaverit yrittivät, vaan eivät oikein innolla. Oli työnantaja jättänyt palkkoja väliin. Maksamatta. Ketäpä se kiinnostaa korjailu silloin. Eikä ehkä se asennuskaan.

    Pahin on olohuoneen ikkunasta puhaltava puhuri, joka viime talvena henkäisi lumet sisään. Asetti ne sievästi ikkunan päällä olevan ritilään pintaan. Kauniilta näyttivät. Ihan styrox-palloilta, vaan huonolta tuntuivat sisätilassa. Huurteet. Reklamoinut olen ja palellut vähän enemmän.

    Nyt odotan ensilunta. Saattaahan se tulla jopa sisään asti.

    Kun tilannetta ikkuna- tai muita remontteja, ottakaa selvää tarjoajan taustoista ihan tarkkaan. Pelkkä firman nimi ei riitä, vaikka se olisi syöpynyt päähän jo ukin, isän tai veljen siellä työskennellessä. Monet yritykset ovat jo niin osiin pilkottuja, että alkuliitteessä oleva iso jätti onkin helposti kannoilta tiputettava kuin vaskitsan häntä tuottamattomana. Siinä nurin nytkähtää se heikoin lenkki.

    Anteeksi mahd. virheet. Asia käynee selväksi silti. Hyviä tuulia, ulkotiloissa🖒

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat