Kokeile kuukausi maksutta

Pohjanmaan käräjäoikeus päätti 4.10.2017, että ovi- ja ikkunavalmistaja Skaalassa aloitetaan yrityssaneerausmenettely. Saneerausmenettely aloitetaan Skaala Group oy:ssä, Skaala oy:ssä ja Skaala Production oy:ssä.

Käräjäoikeuden päätöspapereiden mukaan Skaala-konsernilla on ”vallitsevassa tilanteessa hyvä” yli 20 miljoonan euron tilauskanta.

Erityisen kriittistä on konsernin jatkon ja toiminnan kannalta saada Skaala Productionin tuotanto jälleen häiriöttömään tilaan, jotta asiakkaille kyetään toimittamaan tilatut tuotteet ajallaan ja toimituksiin liittyvät viivästysseuraamukset päättyvät.

Vaikka konkurssin uhka hellitti, yrityssaneerausmenettely tietää henkilöstölle tiukkoja aikoja. Skaala-konserni on jo aloittanut henkilöstön sopeutustoimet sekä tuotannon tehostamis- ja sopeutustoimenpiteet. Niitä on tarkoitus kiristää.

Yhtiön johdon antaman selvityksen mukaan on realistista, että yhtiön tuotantoon liittyvät ongelmat olisivat täysin ohi viimeistään tammikuussa 2018.

Onnistuessaan yrityssaneeraus turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi, käräjäoikeuden papereissa todetaan.

Skaala tiedotti syyskuun lopulla neuvottelevansa itävaltalaisen ikkunavalmistaja IFN/Internormin kanssa yrityskaupasta, jolla Internorm hankkisi osuuden Skaalasta. Tiedotteen mukaan IFN/Internormin liikevaihto vuonna 2016 oli 495 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3052.

Juttua on korjattu 11.10.2017 klo 13.58 täsmentämällä, että yrityssaneerausmenettely tietää henkilöstölle tiukkoja aikoja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Konkurssiin haettu ovi- ja ikkunavalmistaja Skaala pääsi yrityssaneeraukseen”

  1. Kysymyksessä on siis saneerausmenettelyn aloittaminen, jonka aikana laaditaan ehdotus saneerausohjelmaksi.
    ”Saneerausmenettelyn aloittamisen tuomien kieltojen tarkoituksena on antaa rauhoitusaikaa, jonka kuluessa yritys voi esittää velkojiensa hyväksyttäväksi ehdotuksen saneerausohjelmaksi. Tänä aikana yrityksen toiminta jatkuu selvittäjän valvonnassa.

    Selvittäjän tehtävänä on aluksi laatia perusselvitys yrityksen tilasta. Selvittäjä myös seuraa yrityksen toimintaa ja huolehtii erinäisistä tiedoksiantotehtävistä.

    Selvittäjän tärkein tehtävä on saneerausohjelmaehdotuksen laatiminen. Selvittäjä toimii tiiviissä yhteistyössä velallisen ja velkojien kanssa. Hänen tulee pyrkiä ottamaan tasapuolisesti huomioon kummankin osapuolen edut.

    Saneerausohjelman tulisi muodostaa velallisen yritystoiminnan tervehdyttämisen kokonaisratkaisu, josta ilmenevät sekä yrityksen terveyttämistoimet että velkajärjestelyt.

    Ohjelman käsittely ja vahvistaminen

    Selvittäjä jättää ohjelmaehdotuksensa tuomioistuimelle, joka kuulee asianosaisia velkojia ja järjestää tarvittaessa äänestyksen ohjelman hyväksymisestä. Saneerausohjelma vahvistetaan, jos kaikki velkojat sen hyväksyvät. Ohjelma voidaan vahvistaa myös silloin, jos enemmistö kaikista velkojaryhmistä sen hyväksyy. Tietyllä vähimmäiskannatuksella ohjelma voidaan vahvistaa myös jopa ilman kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta.

    Saneerausmenettely ja siihen liittyvät kiellot päättyvät, kun saneerausohjelma on vahvistettu. Saneerausohjelma korvaa alkuperäisten saneerausvelkasuhteiden ehdot. Ohjelman kestoaika on yleensä useita vuosia. Tuomioistuin voi myös määrätä ohjelman toteuttamiselle valvojan.”

    Että eipäs vielä nuolaista………..

    1. ”Selvittäjä toimii tiiviissä yhteistyössä velallisen ja velkojien kanssa. Hänen tulee pyrkiä ottamaan tasapuolisesti huomioon kummankin osapuolen edut.” Tämä ”Kummankin osapuolen edut” on kivasti sanottu. Saneerauksessa toisen osapuolen velkoja leikataan (=hyötyjä). Samalla leikataan toisen osapuolen saatavia (=kärsijä). Ole siinä sitten tasapuolinen.

      ”Onnistuessaan yrityssaneeraus turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi”. Kivasti sanottu tämäkin. Onnistuessaan ja myös epäonnistuessaan saneeraus antaa omistajille enemmän aikaa ja mahdollisuuksia minimoida omat tappiot (valitettavan usein velkojien kustannuksella).

  2. ”Käräjäoikeuden päätöspapereiden mukaan Skaala-konsernilla on ”vallitsevassa tilanteessa hyvä” yli 20 miljoonan euron tilauskanta.”

    Siis haloo! Paperilla on voinut olla tuo parin kuukauden tilauskanta saneeraushakemusta jätettäessä. Tämä oli sesongin alussa eli vaikeuksista huolimatta luku saattoi olla oikea. Mutta kun ollaan pari kuukautta toimittamatta näin syksyllä, ovat asiakkaat jo pitkälti saaneet aukot umpeen toisten toimittamilla ikkunoilla ja ovilla. Kun Skaalan myyntiporukka palaa pakkolomilta, on sähköpostissa nippu peruutuksia tilauksista, joita ei koskaan ole toimitettu eikä näin myöskään tulla toimittamaan.

    1. Näin on jo osittain käynyt. Eräs uudisrakentaja sai osan ikkunoista mutta AlfaClean-koneistoilla olevia eivät. Joutuivat tukkimaan aukot seinissä toisen valmistajan ikkunoilla. Siis talossa on kahden eri toimittajan ikkunat mutta pakkotilannehan tuo on.

  3. Saattaa olla enemmän kuin vaikeat ajat edessä, vaikka saneeraukseen pääsisikin. Mistä ja millä kassalla saavat materiaalit ja aliurakoitsijat mahdollista jatkoa varten?

    1. Juurikin näin. Kyllä se itävaltalainen on ainoa mahdollisuus. Ja varovainen veikkaus koko konserni vaihtaa omistajaa (jos vaihtaa ja silloin iskee konkka).

  4. Artikkeli on muuten hyvin kirjoitettu mutta siitä ei tarkennuksen jälkeenkään selviä mitä seuraamuksia henkilökunnalle lankeaa. Sopeutus tarkoittaa suomeksi mitä? Lähtöpassejako osalle? Kiristys on sanana tuttu, mutta vaikea ymmärtää millä ketään tuntityön tekijää voi konkurssitilanteessa työnantaja kiristää.

  5. Kyseisessä firmassa jäljellä on lähinnä viron pojat muut on tajunnu lähteä

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat