Kokeile kuukausi maksutta

Alun työmäärä saattaa järkyttää – joukkopako riivaa rakennusalan koulutusta

Moni opiskelija jättää leikin kesken, mutta kolmannen vuoden rakennusmestariopiskelijoilla Mira Kostamolla, 32, Ari Jauhiaisella, 48, ja Heikki Närhillä, 42, motivaatio on kunnossa.

Kouluilla on keskeinen asema opiskelijoiden motivoimisessa ja tukemisessa. Niiden pitäisi pystyä tunnistamaan keskeytysvaarassa olijat. Kuva: Liisa Takala

Närhi, Jauhiainen ja Kostamo opiskelevat kaikki Metropolian ammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Jauhiainen uskoo, että ensimmäinen puoli vuotta on kriittinen aika opiskeluissa monelle. Hänestä opiskeluaikataulun voisi suunnitella tehokkaammaksi.

”Nyt siinä on aika paljon vapaata. Ensimmäisenä vuonna meillä oli fysiikasta työpajoja, niistä pidin. Tosin aika vähän niitäkin oli.”

Ari Jauhiainen. Kuva: Liisa Takala

Närhin mukaan hänen luokaltaan keskeytti muutama heti alussa. Sen jälkeen ryhmä on pysynyt yhdessä ja on kyllä motivoitunut.

”Matemaattiset aineet voivat olla joillekin todella vaikeita. Kirjallisia töitä tehdään hyvin paljon, se yllätti minut. Se voi olla kipukohta niillä, jotka eivät ole kirjoittaneet paljon.”

Kostamo uskoo, että alun työmäärä saattaa tulla joillekin järkytyksenä. Se voi johtaa opiskelumotivaation lopahtamiseen ja keskeytykseen. Tosin hänestäkin opiskelun aikataulussa on liikaa löysää.

”Tämän koulutuksen voisi aivan hyvin tiivistää kahteen vuoteen, silloin valmistuisimme nopeammin. Lisäksi niissä aineissa, joissa tarvitsisi tukea, kuten matematiikassa, liian paljon jää itselle selvitettäväksi. Toisaalta jollain lakeja käsittelevällä kurssilla asioita taas jankataan liikaakin.”

Närhestä opetuksessa voisi selkeämmin tehdä jaon siinä, mitkä ovat kriittisiä aineita, joihin panostetaan. ”Opiskelu on mennyt yhä enemmän itseopiskeluksi, ja silloin pitäisi olla käytettävissä esimerkiksi työpajoja ja tasokasta verkkomateriaalia oppimisen varmistamiseksi. Lisäksi suoraan työelämästä tulevilta uusilta opettajilta voi puuttua pedagogisia taitoja, tämä vaikuttaa opetuksen tasoon.”

Heikki Närhi. Kuva: Liisa Takala

Verkot vesiin jo opiskelujen alussa

Jauhiainen on työskennellyt parikymmentä vuotta asfalttialalla, levitystöissä ja asfalttitehtaalla. Hänen niskansa ovat nyt siinä kunnossa, ettei työnteko työntekijänä enää onnistu. Hän suuntautuu opinnoissaan infraan.

Kostamo on aikaisemmalta ammatiltaan puuseppä ja työskennellyt jo kymmenen vuotta alalla.

Närhillä on kahdeksan vuotta kokemusta rakennusalalta. Hän teki asuntoremontteja toiminimellä. Pikkuhiljaa alkoi näkyä, että hän oli ainoa suomalainen työmaalla, hinnat oli poljettu alas eikä duunari saa kunnon liksaa.

”Päätin hakeutua työnjohtoon, koska siellä riittää töitä ja palkkakin on hyvä.”

Työvoimapula näkyy Närhen mielestä siinä, että yritykset lähestyvät tulevia työnjohtajia erilaisissa tapahtumissa jo ensimmäisten kolmen viikon jälkeen. Ne haluavat sitouttaa opiskelijat jo varhain, ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Liian myöhään liikkeellä olevat yritykset ovat heikoilla.

Myös Kostamon mukaan työvoimapula näkyy opiskelijoiden keskuudessa selvästi. ”Kysyntää on. Olen vakituisesti töissä työnjohtajana Lehdolla. Opiskelu työn ohella ei ole käynyt liian rankaksi.”

Mira Kostamo. Kuva: Liisa Takala

RKL nosti kissan pöydälle

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL haluaa parantaa mestarikoulutuksen läpäisyastetta eli tutkinnon suorittaneiden määrää. Toimitusjohtaja Hannu Järveläinen sanoo, että järjestö miettii parhaillaan mahdollisia toimenpiteitä.

”Työnjohtajista on kova pula, eikä se näytä hellittävän. Työmaat eivät käynnisty ilman työnjohtajia. Kyseessä on iso kansantaloudellinen asia, koska rakentaminen kannattelee Suomea tällä hetkellä”, Järveläinen kertoo.

”Nostan kissan pöydälle laajemminkin. Miten voisimme lisätä muunkin rakennusalan koulutuksen vetovoimaa, jotta ihmiset valmistuisivat?”

Järveläisen mukaan arviolta noin 60 prosenttia rakennusmestariopiskelijoista valmistuu ajallaan. Monella opinnot venyvät syystä tai toisesta. Osa ei valmistu koskaan.

”Eräs opiskelija kertoi 30 opiskelijan ryhmästä. Tästä porukasta 15 valmistui ajallaan ja viisi myöhässä. Mitä enemmän opinnot venyvät, sitä suurempi on keskeyttämisen riski.”

Syyn keskeyttämiselle tai opintojen viivästymiselle tietää vain opiskelija itse. Joku saattaa esimerkiksi vaihtaa koulua tai jopa alaa. Järveläinen uskoo, että nykyisen työvoimapulan aikana myös työelämä imee opiskelijoita.

Toisaalta hän pohtii, mahtaako lähiopetuksen väheneminen vaikuttaa opetuksen kiinnostavuuteen. ”Rahapulan takia koulut ovat vähentäneet ryhmäopetusta, ja yksin opiskelu on lisääntynyt. Nuorelle ryhmä voi kuitenkin olla tärkeä. Se vetää eteenpäin ja tukee ongelmissa.”

Järveläinen toivoo, että koko rakennusala ja myös oppilaitokset lähtisivät yhdessä miettimään keinoja, millä läpäisyastetta parannetaan alan koulutuksessa laajemminkin. Kouluilla on keskeinen asema opiskelijoiden motivoimisessa.

Hänestä on myös tärkeää miettiä, miten rakennusalan vetovoima paranisi entisestään.

”Pyrimme tunnistamaan keskeytysvaarassa olijat”

Rakennusalan tutkinnon suorittaa opetusministeriön mukaan noin 70 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Määrä on kasvanut jopa 10 prosenttia vuosituhannen alusta.

Oppilaitoksille jokainen valmistunut opiskelija tietää rahoitusta valtiolta, samoin kuin jokainen 55 opintopisteen suoritus vuodessa. Siksi läpäisyasteella on kouluille iso taloudellinen merkitys. Ne eivät kuitenkaan haastatteluiden perusteella vaikuta olevan huolissaan siitä, että kolmannes keskeyttää rakennusalan koulutuksen.

Metropolian tutkintovastaava Jouni Ruotsalainen korostaa, että rakennusmestariopiskelijat ovat motivoituneita. Esimerkiksi vuonna 2014 aloittaneista 54 opiskelijasta vain kaksi on keskeyttänyt. Lähes 80 prosenttia suorittaa opintojaan ajallaan tällä hetkellä.

Ruotsalaisen mukaan Metropoliassa on lisätty toimia opiskelijoiden motivoimiseksi ja sillä tavoin keskeytysten minimoimiseksi. Opiskelijoille pyritään löytämään joustavia opintopolkuja. Lisäksi koulu tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa erilaisissa projekteissa ja opinnoissa.

Koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki kertoo, että Tampereen ammattikorkeakoulu saa hyviä rakennusalan opiskelijoita opiskelijavalinnan lisäksi muun muassa siirto-opiskelijoina muista kouluista. Sisään tulevien määrä kuittaa valtaosaltaan keskeyttäjien määrän.

”Keskeytykset eivät ole meille suuri huoli. Noin 70 prosenttia rakennusalan opiskelijoista valmistuu, eikä määrä ole ainakaan laskenut viime vuosina”, Lähteenmäki kertoo.

”Pyrimme tunnistamaan keskeytysvaarassa olijat ja auttamaan heitä. Viestimme työnantajille, että opiskelijat saisivat lukulomaa opintojen viimeistelemiseksi.”

Lähteenmäen mukaan rakennusmestarien ja -insinöörien valmistumistahdissa ja keskeytysten määrässä ei ole suurta eroa. Viime vuonna valmistui 110 insinööriä ja 40 mestaria.

Nimivirhe korjattu kello 12.35. Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki oli muuttunut Jouni Lähteenmäeksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Alun työmäärä saattaa järkyttää – joukkopako riivaa rakennusalan koulutusta”

  1. Alun työmäärä?
    Oikaisu: TAMKin koulutuspäällikkö on Jouko Lähteenmäki

  2. Mielenkiintoinen kommentti Närheltä palkkaukseen liittyen. Kyllähän se niin on että työnjohtajilla surkeat palkat verrattuna duunareihin. Toisella näistä ryhmistä on lisäksi aivan kohtuuton vastuu, toisella ei mitään ja se toinen valittaa kaikesta mikä liittyy työhön: olosuhteet, palkkaus, työtehtävät jne. Jokainen voi arvella mielessään kummin päin jako menee.

    1. Osin samaa mieltä. Olin hetken aikaa työnjohtajana, palkka bruttona muutaman euron yli alaisten alimman kk-palkan. Itsellä vastuu kannettavana ja paine niskassa sekä urakkaporukalta että pääurakoitsijalta. Työntekijöinä osaavaa väkeä ja ihan nollatauluja, ja kuulla sai jatkuvaa rutkutusta kun ei ole mikään hyvin. Palkat on varmaan työnjohtajilla 10 vuoden kokemuksella ihan OK, mutta työntekijöiden palkat on osalla porukasta aivan karanneet käsistä osaamiseen, asenteeseen ja vastuuseen nähden. Aina pitää saada sama kun muutkin, vaikka ei juuri mitään kummoista erikoisosaamista ole. Osaava työntekijäkin ansaitsee hyvän palkan, normaali työntekijä peruspalkan. Työnjohtajat, olkaa selvillä alaistenne palkoista ja vaatikaa oma palkka niihin nähden kohdalleen, kun ei muiden palkkaa alentaakaan voi!

      1. Mietin asiaa joskus päässäni, nyt ei onneksi enään tarvitse. Mihin helvettiin se palkkaus perustuu ”lähivuosina valmistuneilla”. Itse revin aika kevyelläkin urakkapalkkauksella suoraan alan TES:sin mukaan reilusti suurempaa palkkaa maakunnissa, kuin työnjohtotehtävissä alkuun Helsingin alueella.
        Vaikka olikin toiminut kärkimiestasoisena kirvesmiehenä, kokemusta alalta useita vuosia ennen jatkokouluttautumista eikä nyt muutenkaan ihan pöllöimmästä päästä omasta mielestäni ollut silloin.
        Samaan aikaan vieressä samaa liksaa ottaa siivous- ja raivaustehtäviä johtava kollega jonka suurin agenda suorittamiselle on sakottaa suojalaseista aliurakoitsijoiden työntekijöitä!

        Työnjohto on vain välttämätön menoerä kuten täällä on mainittu, jota täytyy pitää saadakseen rakennuttajat tyytyväiseksi. On aivan sama mitä tuloksia tekevät.
        Ei ikinä enään pörssiyhtiöihin, ja samaa voin sanoa muillekkin joita oikeasti mielekäs työ kiinnostaa. Pääurakoitsijaroolissa siis, aliurakointia tekevillä näyttää olevan samaa asiaa. Ne jotka tekee niin saavat eniten töitä ja liikaa vastuita sivusta seuranneena..

  3. Merkillistä roskajournalismia. Klikkihuorausotsikko, mutta siihen ei varsinaisessa artikkelissa juuri viitata…

    ”Alun työmäärä saattaa järkyttää – joukkopako riivaa rakennusalan koulutusta”

    Mitä osaa rakennusalan koulutusta???
    Mikä koulutusaste???
    Yliopisto, AMK, 2. aste???

    Onko jotain tutkimusta, prosentteja, lukumääriä??? vai vedettiinkö hatusta?

    ”Moni opiskelija jättää leikin kesken, mutta kolmannen vuoden rakennusmestariopiskelijoilla Mira Kostamolla, 32, Ari Jauhiaisella, 48, ja Heikki Närhillä, 42, motivaatio on kunnossa.”

    Samat kysymykset kuin yllä, eli moniko ja monestako aloittaneesta.

    Miksi tässä jotain aikuisopiskelijoita haastatellaan??? mitä tekemistä tällä on otsikon kanssa???

    Myöhemmin teksti viittaa rakennusmestarikoulutukseen, joka on vain hyvin pieni osa koko rakennusalan koulutuksesta!!!

    1. Kiitos kommentistasi. Jutussa sanotaan, että rakennusalan koulutuksen – siis mukaanlukien niin ammatillisen kuin korkeakoulukoulutuksenkin – suorittaa noin 70 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Eli kolmasosa keskeyttää, mikä on kyllä varsin paljon. Lähde on opetusministeriö. Aikuisopiskelijoita halusin jututettavaksi, koska heillä on jo kokemusta ja näkemystä työelämästäkin. yst. Merja Mannila/Rakennuslehti

  4. Metallialaa voi sanoa jo luovaksi ja innovatiiviseksi ja siellä voi vaikka taiteilla, jos siltä tuntuu, ja sitä vertaa rakentamisen määräysviidakkoon. Faaraot, Borman ja Stalin ovat olleet menestyksekkäitä rakennuttajia.

  5. Keskeytys on paikallaan, jos on väärä ala tai liikaa töitä opiskelussa. Työelämässä niitä töitä vasta riittääkin.

  6. Suuri osa rakennusalan opetusksesta on myös todella heikkotasoista. Epäselvä opetus, jota opiskelija ei koe mielekkääksi johtaa helposti keskeytyksiin.

  7. Näin toimii väärä koulutuspolitiikka.Demarit sössivät 90 luvulla keskiasteen teknisen koulutuksen.Kun itse valmistuin 1979 oli keskeyttämisprosentti n.3.Nyt 30.

    1. Koulutusuudistusta, jossa teknikkokoulutus ja rakennusarkkitehtikoulutus samoin kuin Oulun rakennusalan di-koulutus päätettiin lopettaa vuonna 1996 oli kyllä valmistelemassa keskustalainen Tytti Isohookana-Asunmaa ja päätökset teki kokoomuksen opetusministeri Olli Pekka Heinonen. Järjestöt olivat innolla mukana tekemässä näitä leikkausesityksiä vedoten rakennusalan lamaa, joka juuri tuona vuonna sattui sitten loppumaan.

Vastaa käyttäjälle Hovihankkija Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat