Kokeile kuukausi maksutta

Espoo suunnittelee 5 000 ihmisen kerrostalolähiötä keskelle metsää, 1–2 kilometrin päähän lähimmästä bussipysäkistä – ”Jos ihan suoraan sanon, se on pelkästään ahneutta”

Virkamiesten näkökulmasta Nygrannaksen ja Lukukallion alue pitää kaavoittaa mahdollisimman tiiviisti, jotta rakentamishanke maksaa itse itsensä.

Kaupunki suunnittelee Lukukallion metsäalueelle jopa 8-kerroksisia kerrostaloja. Toisella puolella kuvassa näkyvää Kehä II:sta on Suurpellon asuinalue. Kuva: Sami Kero / HS

Espoon kaupunki suunnittelee sinnikkäästi kaavoittavansa Mankkaan Nygrannakseen ja Lukukallioon uuden 5 000 asukkaan asuinalueen, vaikka alueesta uhkaa tulla pussinperä, josta ei ole kunnollisia julkisen liikenteen yhteyksiä. Alue sijaitsee vastapäätä Suurpellon aluetta Kehä II:n itäpuolella.

Samalla jyrättäisiin alueen ainoa virkistyskäyttöön sopiva ja luontoarvoiltaan tärkeä Lukukallion metsäalue. Metsämaisemat vaihtuisivat 6–8-kerroksisiin kerrostaloihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni Särkijärvi (kok) ei juuri sanojaan säästele, kun häneltä kysyy perusteita sille, miksi Mankkaan pientalovaltaisten asuinalueiden ja Kehä II:n väliin jäävälle alueelle halutaan ahtaa 5 000 asukasta.

”Ei ole mitään selkeitä perusteita, miksi alue pitäisi rakentaa niin tiiviisti kuin on suunniteltu”, Särkijärvi sanoo.

”Jos ihan suoraan sanon, se on pelkästään ahneutta.”

Suurpellon kustannusten kattamiseksi?

Alueella voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan Nygrannaksen ja Lukukallion alueita on suunniteltu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntorakentamisen alueena.

Kaupunki on kuitenkin Särkijärven mukaan päättänyt ottaa kaiken irti omalle maalle rakentamisesta, kun kaikki rahat tulevat omaan pussiin. Uuden alueen vaatiman kaupunkitekniikan rakentaminen on suunnitelmissa rahoittaa rakennusoikeuksia myymällä.

”Alueen rakentamisesta saatavilla tuloilla on myös tarkoitus kattaa osa Suurpellon kustannuksista”, Särkijärvi sanoo.

Suurpelto on ollut yksi surullinen esimerkki siitä, miten voi käydä, kun lähdetään rakentamaan kokonaan uutta asuinaluetta huonojen joukkoliikenneyhteyksien varteen.

Särkijärvi ei ole täysin vakuuttunut, että alueen vaatimat investoinnit edes pystyttäisiin rahoittamaan pelkästään rakennusoikeuksia myymällä. Se olisi mahdollista, jos asuntokauppa pysyisi nykytahdissa, mutta sitä Särkijärvi sanoo epäilevänsä.

Itse itsensä maksava alue

Alueen kaavoittamista vetävän aluearkkitehdin Christian Olluksen mukaan muuta vaihtoehtoa ei ole.

”Ei ole sellaista mahdollisuutta, että todettaisiin hups, rahat eivät riitä, kustannetaan verovaroista”, Ollus sanoo.

Asiasta on Olluksen mukaan korkeampien virkamiesten linjaus, ettei Suupeltoon tai Nygrannakseen sijoiteta verorahoja. Siksi alue on hänen mukaansa kaavoitettava niin tiiviiksi, että se maksaa varmasti itse itsensä.

Osittain siitä johtuen kaupunki on Olluksen mukaan tyrmännyt lähialueiden asukkaiden vaatimukset rakentamistavoitteiden muuttamisesta maltillisemmiksi.

Korkeiden kerrostalojen rakentaminen nykyiselle metsäalueelle ei tosiaan ole herättänyt riemua läheisten pientaloalueiden asukkaissa. Jo kun kaavasuunnitelma tuli julkiseksi kaksi vuotta sitten, Mankkaan alueen asukkaat älähtivät asiasta.

”Olemme koko tämän kahden vuoden ajan olleet säännöllisesti ja tiiviisti yhteydessä kaavan valmistelijoihin”, kertoo Mankkaa-Seuran johtokunnan jäsen Jukka Peltola.

Asukkaiden toiveena on ollut, että kaupunki luopuisi järeistä 6–8-kerroksisista taloista sekä suurista erillisistä satojen autojen parkkitaloista.

Alueelle sopisi asukkaiden mielestä rakentaa kodit 5 000:n sijaan 3 500 uudelle asukkaalle. Näin olisi mahdollista säilyttää myös viheralueita tähänastisia suunnitelmia laajemmin.

Pussinperä ilman joukkoliikennettä?

Kun kaavoitusvirkamiehet eivät ole korviaan asukkaiden toiveille lotkauttaneet, asukasaktiivit päättivät kääntyä poliitikkojen puoleen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajille toimitettiin jokin aika sitten 1 400 asukkaan allekirjoittama adressi.

”Meille on mysteeri, miksi kaavaratkaisua ajetaan, vaikka hankkeeseen liittyy monia ongelmia”, Peltola sanoo.

Yksi niistä, eikä suinkaan aivan vähäinen, on joukkoliikenneyhteyksien heikkous. ”Ei niitä yhteyksiä kovin hyviksi saa, koska ympärille on aiemmin rakennettu sellaisella ajatuksella, ettei tuonne tarvitse päästä”, Jouni Särkijärvi sanoo.

Alueen läpi on pohjois–etelä-suunnassa tarkoitus rakentaa joukkoliikennekelpoinen kokoojakatu. Christian Olluskin kuitenkin myöntää, ettei alueen tuleva väestöpohja välttämättä riitä oman joukkoliikenneyhteyden saamiseen.

Joukkoliikenneyhteydet siis nojaisivat ainakin aluksi pitkälti muutamaan länsimetron liityntäliikennelinjaan, joiden pysäkeille voi olla matkaa jopa 1–2 kilometriä.

Ollus pitää alueen saavutettavuutta melko hyvänä. ”Suurpellon puolelle on varaus pikaraitiotiestä”, hän muistuttaa.

Myöskään alueelle suunnitellut pysäköintiratkaisut eivät kuulosta kovin eleganteilta tai näppäriltä. Alueen ahtauden vuoksi pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi isojen parkkitalojen muodossa.

Ideaali Olluksen mukaan olisi, että pysäköintipaikat rakennettaisiin maan alle. Rakennuttajat pitävät sitä kuitenkin liian kalliina ratkaisuna, eikä rakentamista haluta viivästyttää liian tiukoilla vaatimuksilla.

Lautakunnan puheenjohtaja Särkijärven mukaan nykyisten kaavasuunnitelmien toteutuminen ei ole vielä varmaa. Hän itse on sitä mieltä, että Lukukallion lakialue ja riittävä osa kallionrinnettä pitäisi säilyttää luonnontilaisena toisin kuin nyt on suunniteltu.

”Kallion eteläpuolelle voisi rakentaa. Sitä vastaan kenelläkään ei pitäisi olla mitään”, hän sanoo.

Kaavaehdotuksen on määrä tulla kaupunkisuunnittelulautakuntaan kevään 2018 aikana.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Espoo suunnittelee 5 000 ihmisen kerrostalolähiötä keskelle metsää, 1–2 kilometrin päähän lähimmästä bussipysäkistä – ”Jos ihan suoraan sanon, se on pelkästään ahneutta””

  1. Mitä tässä melskataan ? Ihan normaalia aluekehitystä, rakennetaan asumista asumisen kylkeen, metro (joskus) kilsan päässä.

Vastaa käyttäjälle Espoolainen veronmaksaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat