Kokeile kuukausi maksutta

Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä

HS soitti Wood Cityn rakennuttamisesta ja rakentamisesta vastaaville tahoille ja kysyi, miten mikrobivaurioista kärsivien Wood Cityn puukerrostalojen kanssa edetään. Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamisyksikön päällikön Anne Pietilän mukaan kaupunki suostuu ottamaan vastaan vain terveellisen ja turvallisen kohteen.

Wood Cityn puukerrostalot sijaitsevat Helsingin Jätkäsaaressa. Kuva: Sami Kero / HS

Wood Cityn kosteudenhallintaprosessista on myös teetetty tutkimuksia, joita Stora Enso on rahoittanut.

Wood Cityn asuinkerrostalot rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotanto ATT. Tarkoituksena on luoda 98 uutta, ara-rahoitteista kaupungin vuokra-asuntoa. Wood Cityn nettisivun mukaan asunnot valmistuvat helmikuussa 2018, mutta Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamisyksikön päällikkö Anne Pietilä antaa uuden aikataulun.

”Otamme vastaan vain terveellisen ja turvallisen kohteen. Emme halua hätiköidä, ja olemme valmiita joustamaan aikataulusta. Näillä näkymin asunnot valmistuvat toukokuun lopussa vuonna 2018”, hän sanoo.

Tarjouskilpailussa haettiin laatua ja hintaa

Wood Cityn puukerrostalojen toteuttamisesta järjestettiin aikoinaan SR-laatukilpailu, jonka SRV voitti. Pietilä korostaa, että tarjouskilpailussa ei ollut kyse vain hinnasta, vaan myös laadusta.

”Työmaalle palkattiin ulkopuolinen kosteudenhallinnan asiantuntija.”

Pietilä myöntää, että tästä huolimatta talojen laadunvalvonta petti. Kosteusvaurioita ehti syntyä. Pietilä sanoo silti olevansa kohtalaisen tyytyväinen SRV:n toimintaan.

”Meille kerrottiin kosteusvaurioista, ja SRV on pelannut ihan avoimin kortein. Totta kai tässä tilanteessa voi silti sanoa, että sääsuojan käyttäminen olisi varmaan ollut ihan järkevää.”

Pietilän mukaan mikrobivaurioiden ilmettyä pohdittiin kaikkia mahdollisia keinoja, joilla rakennusten terveellisyys ja turvallisuus voidaan taata. Myös purkamisesta keskusteltiin.

”Tulimme kuitenkin tulokseen, että esitetty korjaussuunnitelma on paras mahdollinen vaihtoehto. Menemme sen mukaan.”

Korjaussuunnitelmassa muun muassa esitetään, että vaurioituneille alueille suihkutetaan paineella vetyperoksidia eli desinfiointiainetta. Tämä johtuu siitä, että mekaaninen puhdistus kuten hiominen ei ole mahdollista alueilla, jotka sijaitsevat syvällä rakenteissa.

Korjauskustannukset SRV:lle ja Stora Ensolle

Pietilän mukaan kaupunki ei ole menettänyt penniäkään ilmenneiden kosteusvaurioiden ja niiden korjaustöiden vuoksi, vaan kustannuksista vastaavat SRV ja Stora Enso.

SRV on Wood Cityn pääurakoitsija, eli sillä on kokonaisvastuu toteutuneesta projektista. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 884 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,7 miljoonaa euroa. Wood City on tällä hetkellä yksi SRV:n suurimmista asumisen urakkakohteista Suomessa. Sen arvo on kokonaisuuden valmistumisen jälkeen noin 100 miljoonaa euroa.

SRV:n Suomen liiketoiminnan johtajan Juha Toimelan mukaan oli Stora Enson päätös rakentaa puukerrostalot ilman kattavaa sääsuojaa. SRV:n vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan ” SRV:n liikevaihto syntyy rakentamisprojekteista ja yhtiön tulos on riippuvainen yksittäisten projektien kannattavuudesta ja etenemisaikataulusta.”

Houkutteleeko tämä säästämään sääsuojahankinnoissa?

”Meidän rakentamisemme on tunnetusti erittäin laadukasta. Stora Ensolla on kokemusta rakentamisesta hyvin vaativissa kohteista maailmalta ilman koko talon peittävää ’huppua’. Ajatus oli, että myös Suomessa voidaan rakentaa samalla menetelmällä.”

Toimela korostaa, että Wood Citystä tehtiin hyvin tarkka riskianalyysi, ja tällä hetkellä riski on hallinnassa.

”Kosteuden seuranta on ollut jatkuvaa.”

Toimela myöntää, että Wood Cityn puukerrostaloihin on rakentamisen aikana päässyt ajoittain paljon vettä esimerkiksi kerroksiin. Hänen mukaansa kaikki on kuitenkin kuivattu. Toimelan mukaan koko rakennuksen peittäviä sääsuojia ei sinänsä tarvita massiivipuusta rakennetuissa uudiskohteissa, koska massiivipuu kestää väliaikaisen kosteuden.

Supercell luottavaisin mielin

Peliyhtiö Supercell aikoo muuttaa Wood Cityyn myöhemmin rakentuvaan toimistotaloon, vaikka yritys on tietoinen asuinkerrostaloissa ilmenneistä ongelmista. Supercellin viestintäjohtajan Linda Åströmin mukaan Supercellin ja SRV:n yhteistyö jatkuu ”luottavaisin mielin”, ja yritykset ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

Toimistotalon rakentamista ei ole vielä aloitettu. Toimelan mukaan sen rakentamisessa aiotaan käyttää sääsuojaa, joka nostetaan talon rungon mukana.

Miksi toimistotalossa käytetään sääsuojaa, mutta asuinkerrostaloissa ei?

”Toimistotalon rakennustekniikka on ihan erilainen, ja kosteudenhallinta on ratkaistu eri tavalla”, Toimela sanoo.

Massiivipuu kestää kosteutta

Myös Stora Enson building solutions -yksikön johtaja Petri Perttula painottaa Juha Toimelan tavoin, että massiivipuu kestää kosteutta hyvin. Stora Enso on vastuussa Wood Cityn puukerrostalojen elementeistä ja niiden liitosmateriaalista sekä rungon suunnittelusta ja asennuksesta.

”Tämä tapa rakentaa ei sinänsä ole mitenkään uusi, tällaisia massiivipuutaloja on tehty yli 10 000 maailmalla”, Perttula sanoo.

Wood Cityn sivuilla lukee, että ”(uuden) turvallisen ja nopean rakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunko voidaan asentaa ilman sääsuojausta. Menetelmää sovelletaan kuitenkin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa monikerroksisiin massiivipuurakennuksiin.”

Perttulan mukaan Stora Ensolla ei ole kuitenkaan aiempaa kokemusta koivuvanerin käytöstä puulementtien liitoksissa. Ei siis ole todellisuudessa ollut tiedossa, voidaanko koivuvaneria käyttää ilman sääsuojaa Wood Cityn -tyyppisessä kohteessa.

Luja koivuvaneri petti

HS uutisoi viime viikolla, että Stora Enso on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta, jossa on selvitetty Wood Cityn kosteudenhallintaprosessia. HS:n haastattelemien lähteiden mukaan tutkimusten tarkoitus on ollut selvittää, onko uudentyyppisellä tekniikalla rakentaminen mahdollista ilman sääsuojaa.

Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan yritystä kiinnostivat kosteuden mittaamiseen testattu anturitekniikka ja uudentyyppisten elementtien kosteudenkesto, ei sääsuojaus.

”Tavoitteenamme oli tutkia ja kehittää rakenteiden ja olosuhteiden mittaamista sensoritekniikalla”, Petri Perttula sanoo.

Petri Perttula myöntää puhelimessa, että koivuvanerin käyttö on ollut virhe.

”Sen osuus rakennuksissa on kuitenkin hyvin pieni, ja korjaussuunnitelmaa tullaan noudattamaan tarkasti. Emme tulevaisuudessa aio käyttää koivuvaneria liitosmateriaalina.”

Perttulan mukaan koivuvanerin käyttöä puolsi se, että se on lujaa.

Stora Enso on ilmenneiden mikrobivaurioiden maksumies, jonka vastuulla mikrobikasvuston poistaminen on. Perttula ei suostu lukuisista yrityksistä huolimatta kertomaan, millainen hintalappu puhdistustoimenpiteistä yritykselle aiheutuu.

”Kustannukset eivät ole merkittävä asia kokonaisuuden kannalta, laatu on.”

Kestävään puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Saatsi on sitä mieltä, että Wood Cityn homeongelmat olisi voitu estää asianmukaisella sääsuojalla.

”Sääsuojaamaton rakentaminen on valitettavan yleistä, ja tähän tapaan on tultava nopea muutos. Puurakentaminen ennen ja puurakentaminen nyt ovat kaksi eri asiaa. Modernit puuelementit ovat paljon vaurioalttiimpia kuin perinteinen, hengittävä massiivipuurakenne, joka oikein rakennettuna kuivuu kastuttuaan”, Saatsi sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Jätkäsaaren homehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRV myöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä”

  1. Puusta ei pitäisi Suomessa rakentaa lainkaan kerrostaloja. Asiasta pitäisi säätää laki. On totta, että betonitalokin saattaa olla vesikattovaiheeseen saakka litimärkä, mutta se ehtii kuivumaan, ennen kuin homekatastofia on syntynyt. Nyt sattui urakoitsijaksi yhtiö, jolla on miljardihartijat. Mikäli tämä puukkerrostalovahinko olisi tapahtunut pienemmille yhtiöille, seurauksena olisi ollut urakoitsijoiden konkurssi ja tilaajalla homehtunut puukerrostalo käsissä.

  2. 25 vuoden päästä todetaan miten asukkaat oireilevat jatkuvilla hengitystiesairauksilla yms. Onneksi puutalo on helppo hävittää, voi polttaa paikoillensa hallitusti, ei tarvitse purkaa.

  3. Jaaha, HÖRHÖtunnelia nyt lobataan mutta maksajaa tälle 20 miljardin laskulle ei taida löytyä…..rutiköyhä velkainen valtio ei tällaiseen konsulttivedätykseen voi mennä…..

  4. ”Meidän rakentamisemme on tunnetusti erittäin laadukasta.” (SRV:n Juha Toimela). SRV:n laatu on nähty varsinkin julkisissa kohteissa, joissa joka asiasta tingitään. Tämän voi kuka tahansa havaita pistäytymällä jossain SRV:n urakoimassa yliopisto- tms. kohteessa, mihin yleisöllä on vapaa pääsy. Vaikka Tampereen Teknillinen yliopiston kirjasto, joka on kolkkoudessaan vertaansa vailla. Arkkitehdilla olisi ollut hyvät ratkaisut, mutta SRV ”kehitti”. Piiloon jäävistä asioista ei kannata edes puhua, koska Wood Cityn tapaus osoitti mitä pintaa syvemmältä löytyy.

    Koko Jätkäsaarihan on tikittävä homepommi. Julkisuudessa olleet NCC:n kohteet ovat jäävuoren huippu. Ainakin Pohjola Rakenus Oy:n urakoimassa Länsisatamankatu 28:ssa on jo vaurioita. Monessa kohteessa syynä on merenrannalle sopimaton arkkitehtuuri, mutta Wood Cityn muotokieli ei ole ainakaan liian monimutkaista!

  5. Oliskohan lopputulos (johtopäätös) ilman sääsuojaa rakennettaessa ollut erilainen, mikäli rakennusaikana olisi ollut erittäin vähäsateinen ja lämmin kesä? Tämähän oli koerakentamisen kohde, jossa tutkittiin voidaanko rakentaa ilman sääsuojaa. Hyvällä säällä tehtynä olisi vedytty yksikantainen ohje, joka sallii tai jopa ehdottaa ”turhan” sääsuojan poisjättämämisen.

    Onneksi sattui harvinaisen hyvä tilastokesä, joka ei toivottavasti jätä asiaa arvailun varaan.

Vastaa käyttäjälle Karma Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat