Kokeile kuukausi maksutta

Kalasataman Redi on Vuoden Työmaa 2017

SRV on onnistunut Redin rakentamisessa erinomaisesti vaikka teknisiä haasteita on ollut paljon metrosillan siirtämisestä lähtien ja asemakaavavalitus viivästytti alkua. Viive käytettiin hyödyksi kehittämällä suunnitelmia.

Redin työmaapäällikkö Jukka Nikkola projektinjohtaja Markku Muhonen ja voittivat työmaakilpailun jo neljättä kertaa. Kuva: Susa Junnola.

SRV rakentaa Kalasataman Rediä toimintamallinsa mukaisesti aliurakoina. Näitä yhteistyökumppaneita on hankkeessa lähes 300. Oikeiden kumppaneiden valinta, yhteistyön sujuminen ja rajapintaongelmien hallinta ovat jättiprojektin keskeisiä haasteita.

Rakennustyöt pääsivät käyntiin kaksi vuotta myöhässä aiheettomaksi osoittautuneen valituksen vuoksi.

Redin suurimpiin aliurakoihin kuuluu Destian saama maanrakennusurakka, johon ovat kuuluneet vaativa metrosillan siirto, 700 000 kuutiometrin louhinnat, ajotunnelit sekä vesitiiviit kaivannon tukiseinät. Insinööritoimisto Seppo Rantala oli Destian tukena metrosillan tunkkauksessa.

Metrosillan siirtäminen oli teknisesti yksi vaativimmista vaiheista.

Destian projektinjohtaja Arto Kari sanoo toiminnasta SRV:n kanssa: ”Yhteistyössä ei ole ollut moittimista, vaikka aikataulu on ollut erittäin kireä ja työtä on tehty kovan paineen alla.”

SRV:n johtamista hän kuvaa jämptiksi.

Normekilla oli Redin työmaalla runkourakka, johon kuului 16 000 terästonnia ja noin 4 000 yksittäistä osaa käsittäneen teräsrungon toimitus ja betonielementtien, esimerkiksi 100 000 ontelolaattaneliömetrin asentaminen. Yhtiön projektipäällikkö Arto Sopanen sanoo, että teräsrunko oli toimitilakohteessa ennätys koko alalle.

”Teräksen määrä ei sinänsä lisää urakan vaativuutta. Vaativuutta on lisännyt se, että samaa nostokalustoa käyttäneen Sierakin paikallavalut tahdistivat meidän asennustyötä, mutta kaikki sujui hyvässä hengessä”, Sopanen kertoo.

”Kaksi vuotta on touhuttu työmaalla, ja hyvässä hengessä on kaikki mennyt.”

Tästä hän antaa erityiskiitoksen hankkeen johtokaksikolle projektinjohtaja Markku Muhoselle ja työmaapäällikkö Jukka Nikkolalle. Kumpikin miehistä oli hänelle tuttu jo Kampin keskuksen rakentamisen ajoilta.

”Heillä on rakentava ote koko projektiin ja ryhmään. Tänä päivänä ei aina nähdä kokonaisuutta, vaan ajatellaan asiat vain omalta kannalta. Muhonen ja Nikkola ymmärtävät, että kun muilla menee hyvin, SRV:lläkin menee.”

Sierakilla on Redin työmaalla 100 000 betonikuution paikallavalu-urakka. Kun yhtiön toimitusjohtajalta, Markku Sieppalalta kysyy mielipidettä työmaan johtamisesta, hän naurahtaa, ja tuo esiin Nikkolan maineen mestarina jonka työmaat ovat järjestyksessä. Siitä hän on saanut monta lempinimeä, jotka jätettäköön toistamatta.

Jämäkät vaatimukset eivät ole Sieppalaa haitanneet. Siitä kertoo se, että Sierak on tehnyt paikallavaluja SRV:lle yli 20 vuoden ajan.

Kampin kokemusta hyödynnettiin

Helsingin Kalasatamaan rakennettava Kauppakeskus Redi ja sen alle rakennettava 1 950 auton pysäköintilaitos valmistuvat reilun vuoden kuluttua.

Samassa kokonaisuudessa on Kampin keskuksen tapaan yhdistetty kauppakeskus, asunto-, toimisto- ja hotellirakentaminen, julkiset palvelut sekä monipuoliset liikennejärjestelyt.

Ensi vuonna valmistuva kauppakeskus Redi on vain osa SRV:n jättihanketta Kalasatamassa. Asuntotorneja rakennetaan vielä pitkään.

Kauppakeskus Redi ja sen pysäköintilaitos ovat siis koko Kalasataman keskuksen osakohde, joka on urakkasummaltaan noin 600 miljoonaa euroa koko keskuksen noin miljardiin euroon nousevista kustannuksista.

Nyt keskuksessa rakennetaan kuutta pihakannen alapuolista kerrosta. Rinnakkaiskohteista Terveyden ja hyvinvoinnin keskus on jo lähes valmis ja ensimmäisen asuntotornin liukuvalurunko nousemassa. Pihakannen alapuoliset tilat valmistuvat noin vuoden kuluttua, mutta tornitalojen aikataulu riippuu asuntojen myynnin sujumisesta. Toisen tornin rakentaminen ensi vuoden alussa.

SRV tuli mukaan hankkeeseen Helsingin kaupungin 2010 järjestämän tontinluovutuskilpailun tuloksena.

Työmaapäällikkö Jukka Nikkolan mielestä työmaalla on ollut vaativinta suuret massat.

”Vaativaa on ollut myös betonirakenteiden ja teräsrungon yhteensovittaminen. Töiden ennakkosuunnittelu on ollut hurja työ.”

100 000 kuution paikallavalujen ja elementtiasennuksien tekeminen ei ole ollut ihan tavanomainen työ, kun 500 metrojunaa kulkee työmaan läpi päivittäin.

Lohkojako ja mallinnus aikataulujen pohjana

Rein työmaalla 3D-mallinnus ja aikataulusuunnittelu ovat tavallistakin tärkeämpiä.

”Aikataulusuunnittelun varsinainen juttu on se, että lohkojako on erilainen eri vaiheissa”, Nikkola kertoo.

Maanrakennus-, runko- ja sisävalmistumisaiheelle sekä talotekniikalle on omansa. Esimerkiksi runkovaiheessa kukin lohko käsittää oman alueensa samanlaisena kaikissa kerroksissa, mutta sisävalmistusvaiheessa ja talotekniikassa lohkona on kukin kerros.

Aikatauluista vastaava projekti-insinööri Matias Korpela kertoo, että runkovaiheessa kauppakeskuksen työmaa oli jaettu 14 lohkoon. Jako selittyy sillä, että kussakin kerroksessa lohkon koko on niinkin suuri kuin 2 000-3 000 neliötä.

”Kun runkovaiheen mallia alettiin tehdä, kertyvä tietomäärä tukehdutti kaikki koneet. Tämän takia 3D-malli tehtiin kullekin lohkolle erikseen, ja lopuksi mallit yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi”, Nikkola kertoo.

Hän sanoo lisäksi, että runkovaiheen aikataulu laadittiin niin, että 3D-malliin kytkettiin vinoviivoina laadittu aikataulu 4D-malliksi.

”4D-aikataulu laadittiin syksyllä 2014. eikä sitä ole tarvinnut muuttaa missään vaiheessa. Olisimme olleet rungon kanssa liemessä, jos aikataulu ei olisi toiminut.”

Periaatteessa Redin työmaan aikataulusuunnittelu on edennyt tavanomaisella tavalla jatkuvasti tarkentuvana prosessina yleisaikatauluista viikko- ja tehtäväsuunnitteluun. Työn perinpohjaisuudesta kertoo se, että käytössä on ollut useita esitysformaatteja: 4D, vinoviiva, jana, kaavio sekä vinjetti.

Aikataulunhallinta vakuuttaa

Jos SRV:n Kauppakeskus Redin työmaalta pitää nostaa työmaakilpailun kannalta esiin tärkein tekijä, valinta kääntyy aikatauluhallintaan. Vaikka kaavamuutosvalitusten aikaansaamasta kahden vuoden seisokista koitui kova hintalappu, oli lisäajasta hyötyä työmaa-aikataulun suunnittelussa.

Korpela sanoo, että aikaa jäi miettiä kohteen mallintamista ja 3D-mallin käyttöä runkoaikataulun pohjana. Runkovaiheen 4D-aikataulu onnistui niin hyvin, ettei sitä ole tarvinnut korjata lainkaan missään vaiheessa.

Muutenkaan työmaalta on vaikea löytää huomautettavaa, sillä kaikki projektinjohtamisen osa-alueet on mietitty ilmeisen huolellisesti.

Kun kokeneella parivaljakolla Muhonen-Nikkola on apunaan lähes sadan hengen toimihenkilökaarti, josta moni on ollut mukana Kampin keskuksesta alkaen, menettelytavat ovat hioutuneet kuntoon.

Kokemus ei ole tarkoittanut jämähtämistä menneeseen vaan uutta tekniikkaa on otettu käyttöön. 4D-aikataulut on otettu kokeilukäyttöön talotekniikassakin. Sisätiloja kuvataan 360 asteen kameralla ja automatisoidulla drone-kuvauksella sisätöiden valvonnan tukena. Rakennusalan mobiilisovelluksista on tehty opinnäytetyö. Henkilönostinten ohjauksessa on otettu käyttöön IoT-koneohjaus. Ensimmäisen asuntotornin työmaalla on otettu käyttöön langaton työmaalle kirjautumisjärjestelmä, joka toimii kypärän sisäpintaan laitettavan tunnistetarran avulla.

300 suunnittelijan hanke

Marraskuussa eläkkeelle lähteneen Markku Muhosen suuriin saappaisiin astunut, koko keskuksen teknisen toimiston päällikkönä toiminut Jussi Uusivirta kertoo, että tärkeimmät suunnittelijat valittiin jo tontinluovutusvaiheessa,

Tavanomaisten suunnittelukokousten lisäksi suunnittelua on ohjattu viikoittaisissa, lohkokohtaisissa työpajoissa, joissa sinne tuotavat avoimet suunnitteluasiat ja suunnitelmien yhteensovittaminen pyritään ratkaisemaan välittömästi.

Redin suunnittelussa on ollut enimmillään samanaikaisesti mukana noin 300 suunnittelijaa, hankkeen koordinoiva pääsuunnittelija Tuomas Wichmann Arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta arvioi.

Wichmann oli projektiarkkitehtina jo kauppakeskus Sellon ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa (yhdessä Jutta Haarti-Katajaisen kanssa) sekä Kampin keskuksen toisessa vaiheessa.

”Vaativinta Redissä on ollut sen laajuus ja monipuolisuus. Rakentamisessa mennään noin 40 metriä merenpinnan alapuolelle ja lähes 140 metrin korkeuteen.”

Kalasataman keskuksessa on viisi osakokonaisuutta, joilla on omat vastuulliset päsuunnittelijansa. Wichmann koordinoi näiden töiden yhteensovittamista. Kauppakeskus Redin pääsuunnittelijana toimii Hanna Euro ja tornien asuntosuunnittelun pääsuunnittelijana Anne Jylhä. Arkkitehtuuria ovat olleet toimistolla osaltaan kehittämässä monet suunnittelijat, kuten Pekka Helin, Jutta Haarti-Katajainen, Vesa Näsi, Marja-Riitta Norri ja Sanna-Maria Takala.

Rakennesuunnittelusta on vastannut Sweco, talotekniikkasuunnittelusta Ramboll, ja infrasuunnittelusta Sito.

Valtavan laaja tietomallinnus

Redi on ollut suunnittelijoille myös tietomalliprojekti. Kaikki suunnittelualat ovat tehneet suunnitelmansa 3D-malleiksi.

”Tässä mittakaavassa Redi on ollut maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hanke. Mallinnuksessa käytetyn amerikkalaisen ohjelmiston kehittäjä on antanut meille uusia kikkoja valtavan tietomäärän hallintaan”, Wichmann kertoo.

Suunnittelun ohjauksessa käyttöön otettua työpajakäytäntöä Wichmann suosittelee muihinkin suuriin hankkeisiin: ”Kun suunnittelu oli alkuvaiheessa menossa juntturaan, avuksi otettiin Granlundin toimisto ulkopuoliseksi konsultiksi. Työpajoissa saatiin purettua syntyneitä solmuja.”

Yhteistyöstä SRV:n työmaan johdon kanssa Wichmann sanoo: ”Meillä on kokemusta yhteisestä hankkeesta jo Kampista.”

Wichmannin mielestä rakentamisesta voidaan edelleen puhua low tech –alana, vaikka välineitä alkaa olla parempaankin, muun muassa mallintamiseen ja logistiikkaan. ”Redin työmaalla työmaan johto on sekä kokenutta että ajan tasalla uuden tekniikan käytössä”, hän sanoo.

Lisäaika paransi suunnittelua

Kaavavalituksen aiheuttama kahden vuoden keskeytys antoi myös arkkitehdeille aikaa miettiä suunnitelmiaan.

”Lisäajasta oli hyötyä suunnittelulle ja koko hankkeelle. Luova tauko hyödynnettiin mielestäni monipuolisesti projektin parhaaksi. Konseptia kehitettiin paremman, tehokkaamman ja toimivamman lopputuloksen suuntaan, minkä avulla kustannustehokkuuskin parani”, Wichmann sanoo.

Esimerkiksi Kalasatamankatu muutettiin puhtaaksi kävelykaduksi, sitä kavennettiin ja raskas raitiotielenkki siirrettiin kiertämään viereistä korttelia. Näin rakenneratkaisuja saatiin kevennettyä ja kustannuksia alennettua.

Raadin arvio työmaasta

Rakennuslehden työmaakilpailun raatiin työmaa teki ison vaikutuksen, vaikka aiempien voittojen perusteella Nikkolalta ja Muhoselta osattiin odottaa korkeatasoista jälkeä.

Raadin jäsen Matti Kruus kirjasi työmaakäynnin jälkeen seuraavat havainnot:

”Kalasataman Redi olikin sitten varsinainen projektinhallinnan ”megahaaste”. Tämän haasteen aiheuttivat mm. työmaan läpi kulkeva liikenne, metro ja Itäväylä. Kohteen leikkauspiirustuksessa päällekkäin sijoittui mm. kallio- ja kellaripysäköintiä, metroa, Itäväylää, kauppakeskusta, asuntoja, viherkantta, kevyen liikenteen väyliä ja toimistotilaa. Naapuriin SRV oli rakentanut terveyskeskusta ja käynnistymässä oli hotellihanke. Kaikki edellä mainittu oli lisäksi ideoitava, haettava luvat, sijoittajat, käyttäjät sekä tietysti myös jossain välissä rakennettava.

Metro kulkee kauppakeskuksen kolmannen kerroksen läpi.

Raadin esittelyssä korostuivat nuorten tekijöiden valmentaminen, talotekniikan aikatauluttaminen tietomallilla, työpajakäytännöt, tiedonhallinta, drone-kuvaukset sekä erilaiset muut innovaatiot.

Työmaakierroksella korostuivat kohteen valtavat massat sekä työmaapäällikön kuri. Raadille jäi mielikuva, että tällä porukalla jokainen päivä on siivouspäivä, niin siistejä ja järjestelmällisiä tämän porukan työmaat ovat olleet. Luultavasti työmaan järjestys on aikaansaanut sen, että vakavien tapaturmien taajuus alittaa selkeästi keskiarvon. Rediä aktiivisesti seuraavilla voi olla asiasta myös poikkeaviakin näkemyksiä, mutta taitaa johtua siitä, että ”jos haluaa tehdä munakasta niin pitää rikkoa muna”.

SRVn konkareille ei mennyt jauhot suuhun oppimisasiankaan suhteen. Porukka ei mitenkään kokenut tulleensa täysin oppineeksi menestyneiden megahankkeiden kuten Kampin keskus, Flamingo, Musiikkitalo ja HUS-LAB kokemuksilla. He näkivät jokaisen päivän olevan oppimistapahtuma. Kenties tämä halu oppia valtavan sisäisen rakentamisen palon lisäksi on siivittänyt nämä henkilöt mitaliputkeen.”

Valtava määrä aliurakoita

Hankkeen alihankkijaluettelo on vaikuttava. Tässä vain tärkeimmät aliurakoitsijat ja toimittajat

Destia Oy Maanrakennus
Rakennusliike Sierak Oy Paikallavalurakenteet

Kone Hissit Oyj Hissit
Normek Oy Teräsrunko sekä betonielementtien asennus
Mittasuora Oy Mittaustyöt
OÜ Maru Betonitööd, Suomen sivuliike Elementtien raudoitus-, juotosvalu- ja saumaustyöt
NJ Rebar, Nousujohde Raudoitus Oy Raudoitustyöt
Tambest Oy Lasirakenteita
Bermanto Oy Maanvarainen lattia
Eltelä-Suomen Imubetoni Oy Pintabetonilattiat
Havator Oy Nosturikalusto
TPE Turun Pelti Ja Eristys Oy Täydentäviä terästöitä
Betset Oy Laatta- ja palkkielementit
Ruukki Construction Oy Sillan teräsrunko
Silta-asennus Mäkelä Oy Sillan teräsrungon asennus
Cramo Oy Työmaalogistiikka
Ramirent Oy Nostimet, kalustovuokraus
KerabitPro Oy Vedeneristysurakka
Metek OÜ Termorankaelementit
SB-Rakennus Oy Muuraustyöt
Urakointiasennus M. Rautio Oy Teräslasikatokset, sillat
Alupro Oy Julkisivuverhoilut
Arvolukko Oy Lukitussuunnittelu
Voller Sisustus Oü Levyseinäurakka
Maru THM osaühing, Suomen sivuliike Teräsrakenteita
Nurminen Works Oy Tasoite- ja maalaustyöt
Laatulattiat Uusimaa Oy Mattotyöt
Heikkinen Yhtiöt Luonnonkivilattiat
Hermann’s Finland Oy Shop front- ja sisälasikaiteet -urakka
Rakennus Huuhka Oy Teräsrakenteita
Inlook Oy Alakatot
Lahden Pro Laatoitus Oy Laatoitustyöt

Consti Talotekniikka Oy Putki- ja IV-urakka
Esasähkö Oy Sähköurakka
Aro Systems Oy Sähköurakka
Firecon Group Oy Sprinklerurakka
Siemens Oy RAU-urakka
Twinputki Oy Sprinklerurakka
Suomen Talotekniikka Oy Putki- ja IV-urakka
KLA Talotekniikka Oy Putkiurakka
PAP Group Oy Paloilmoitin- ja äänentoistojärjestelmä
Eltel Networks Oy Pääsähkönjakelu-urakka
Bravida Finland Oy Konehuoneiden IV- ja putkiurakka
Afire Oy Sprinklerurakka
Are Oy Putki- ja IV-urakka

REDI Kalasataman keskus

Tilaajat Kiinteistö Oy:t Kauppakeskus REDI ja Pysäköintilaitos REDI (SRV 40%, Ilmarinen 30%, OP-Pohjola 15% ja LähiTapiola 15%) sekä Infraosuudessa HKR-Rakennuttaja
Laajuus Koko REDI-hanke 382 000 br-m2, Kauppakeskus ja pysäköintilaitos 148 900 br-m2, vuokrattavaa liiketilaa 63 500 m2
Työmaavahvuus Noin 100 toimihenkilöä, noin 1 000 työntekijää, perehdytetty noin 9 000 henkilöä, voimassa lähes 4 000 kulkulupaa
Rakennusaika kesäkuu 2011 – syyskuu 2018
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
Talotekniikkasuunnittelu: Ramboll Talotekniikka Oy
Infrasuunnittelu: Sito Oy
KVR-urakoitsija: SRV Rakennus Oy
Rinnakkaiskohteita:
Kalasataman jäteasema (Helsingin kaupunki)
Kalasatamankadun silta, Itäväylä (Helsingin kaupunki)
Kalasataman puisto Itäväylän päällä (Helsingin kaupunki)
Terveyden ja hyvinvoinnin keskus (Helsingin kaupunki)
Metron ja raitiotien sähkönsyöttöasema (Helsingin kaupunki)
8 tornitaloa, 26-37 kerrosta, 6 asunto-, 1 toimisto- ja 1 hotellirakennus

Lisätietoa:

Vuoden Työmaa -kilpailun finaalikohteiden esittely ja työmaakilpailun historian menestyneimmän parivaljakon Jukka Nikkolan ja Markku Muhosen henkilökuvat on luettavissa 24.11. ilmestyvässä Rakennuslehdessä.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Kalasataman Redi on Vuoden Työmaa 2017”

    1. Milloinhan tämä on mahtanut tapahtua? Siellä on taidettu nyt unia nähdä

  1. REDIn työmaalla ei ole kuollut kukaan. Työmaan turvallisuustaso on ollut erittäin hyvällä tasolla koko ajan.

    1. Työturvallisuus on tärkein asia työmaakilpailussa, sillä sen vakavat puutteet voivat johtaa työmaan karsiutumiseen kokonaan pois finaalityömaiden joukosta ja voittajaksi sellaista ei missään tapauksessa voi valita.

      Kilpailun raadissa on aina, siis vuodesta 1986 lähtien, ollut työsuojelupiirin eli nykyisen aluehallintoviraston työsuojeluinsinööri mukana. Hänellä on ainoana raadin jäsenenä veto-oikeus. Sitä hän on käyttänyt, jos työsuojeluviranomaisille on tullut tietoja työmaan vakavista työturvallisuuspuutteista. Joissakin tapauksissa, myös tänä vuonna, punainen kortti on voinut tulla vasta raadin työmaakierroksen havaintojen pohjalta tai kun tieto työturvallisuuspuutteista on täsmentynyt.

      Jukka Nikkolan johtamassa Redin kauppakeskushankkeessa ei ollut työturvallisuuden osalta mitään huomautettavaa. SRV:n toisella, luovutusvaiheessa olleella työmaalla Kalasatamassa tapahtui tuo kirjoittajan mainitsema onnettomuus. Tapauksesta keskusteltiin raadin kokouksessa, vaikka kyse olikin työmaasta joka ei ollut mukana kilpailussa. Ainakin silloisten tietojen mukaan nostolaitteiden tarkastukset oli tehty asianmukaisesti.

      Näin Helsingin Sanomat/Rakennuslehti uutisoi tapauksesta 2.10.2017.

      Kalasataman terveyskeskuksen työmaalla tapahtui perjantaina vakava työtapaturma, jossa loukkaantui kaksi miestä.

      Henkilönostimen pettämisen vuoksi kaksi miestä putosi 10 metristä. Miehet olivat ripustamassa aulaan riippuvan taideteoksen kiinnitysvaijereita. Nostourakka oli nostimen viimeinen lähes valmiin jättikeskuksen työmaalla.

      Nosturin kuljettaja ja asentaja olivat viemässä kiinnitysvaijeria aulaan tulevaa riippuvaa taideteosta varten, kun nosturin nivel petti ja puomi koreineen nyökkäsi betonilattiaan.

      Rikkoutumishetkellä miehet olivat noin kymmenen metrin korkeudessa.

      ”Nosturin kori loksahti ikävästi suoraan betonilattiaan. Miehillä oli valjaat kiinni nostokorissa, joten siinä ei ehtinyt tehdä mitään”, sanoo rakennusyhtiö SRV:n Suomen-liiketoiminnan johtaja Juha Toimela.

      ”Onneksi heillä oli kypärät ja niiden remmit kiinni.”

      Suojavarusteista huolimatta toinen miehistä loukkaantui vakavasti. Molemmat vietiin ambulansseilla hoitoon Töölön sairaalaan. Loukkaantuneiden lisäksi paikalla ei ollut muita näkemässä onnettomuutta.

      Poliisi on tutkinut onnettomuuden syytä, ja maanantaina aluehallintoviraston työturvallisuustarkastaja alkaa tehdä omaa osuuttaan.

      Toimelan mukaan alustavasti vaikuttaa siltä, että nostimen puomin nivelessä olevan hydrauliikkasylinterin pultti oli katkennut tai sen sokka oli irronnut, jolloin pultti pääsi irtoamaan. Tämän seurauksena puomi pääsi nyökkäämään suoraan päin lattiaa.

      ”Kuljettaja oli ammattitaitoinen, ja nostin oli elokuussa huollettu ja tarkastettu. Ikävä kyllä siinä ei voi tehdä mitään, kun kone hajoaa”, Toimela sanoo.

    2. Työmaalla ehkä ei olekaan tapahtunut tapaturmia, mutta ympäristön ja alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuudesta ei SRV:llä välitetä laisinkaan. Työmaaliikenne jyrää alueella isomman oikeudella liikennesäännöistä ja turvallisuudesta välittämättä ja onkin vain sivullisten varovaisuuden ansiota, ettei onnettomuuksia ole tapahtunut, vielä. Toivottavasti palkinnon myötä tilanne kääntyy parempaan päin.

  2. ”Redi vuoden työmaa”?
    Tuota.. tippaakaan väheksymättä toimittajan työtä ja raadin valintaa, on esitettävä tähän hieman toinenkin näkökulma. Näkökulma pintaa syvemmältä.

    Redi on Suomen mittapuulla tosiaan jättimäinen projekti ja työmaa. En voi välttyä ajatukselta, että se olisi valittu Vuoden Työmaaksi joka tapauksessa, olisi tapahtunut sitten mitä tahansa.

    Artikkelissa on kyllä nostettu jossain määrin esiin haasteita ja ongelmia, mutta varsinkin niistä selviämistä on siloteltu rakennusliikkeen eduksi sen verran järeällä höylällä, että en voi olla kommentoimatta.

    Työmaa on ollut ja on varmasti haasteellinen, sitä en kiistä. Mutta se, että ”siitä selviää” ei automaattisesti tarkoita, että sitä ei olisi voinut tehdä paremmin.

    Redin olisi voinut hoitaa paremmin. Kun kerroin yritykseni miehille tätä uutista, he vilpittömästi luulivat, että pilailen. ”Redi, Vuoden työmaa? Pikemminkin vuoden hirvein työmaa!” Eräs 22 vuotta hommissa ollut sanoi Rediä huonoimmin organisoiduksi työmaaksi. Meille tämä olikin huono urakka. Johtuen ylimääräisistä suunnittelukuluista, työkeikoista jne. joille ei maksajaa löytynyt.

    Artikkelissa kehuttiin, että alun viivästykset käytettiin hyväksi suunnittelussa. Joo-o, 3D-mallit ovat kieltämättä hienoja, mutta monet rakenteiden yksityiskohdat (esim. liittymät) oli jäänyt miettimättä. Niin on toki monessa muussakin kohteessa, mutta niissä ei yritetä kehua suunnittelun onnistumista. Ja se, miten noista suunnitelmapuutteista selvittiin, meni valitettavan tutulla kaavalla. Me aliurakoitsijat teemme meille kuulumatonta työtä ja mietimme ja teemme esityksiä toteutustavasta, joita sitten hyväksytetään. Ei tosiaan ennenkuulumatonta ja jossain määrin normaalia yhteistyötä, mutta aikatauluissa noitakaan viivästyksiä ei huomioida, vaan ne menevät meidän aliurakoitsijoiden piikkiin ja venyttäväksi. Työmaa (=rakennusliike, arkkitehdit yms.) ei aikatauluissa pysy, aliurakoitsijoiden on se venyminen tehtävä.

    Ja aikatauluista puheenollen, artikkelissa mainitaan että ”aikataulun hallinta” vakuuttaa. Tässä kohtaa miehemme repesivät taas nauruun. Suuri aliurakoitsijoiden määrä näkyi ennen kaikkea massiivisina päällekkäisbuukkauksina. Mestarit eivät aina tienneet toisistaan kuka oli sopinut mitäkin ja toistuvasti aamuisin kävi ilmi, että samalle alueelle olisi tulossa töihin useampi aliurakoitsija. Huutoäänestyksellä ja välillä lähes käsirysylläkin sitten yksi jäi töihin, muille turha keikka.

    ”Työmaalla asiat järjestyksessä”? Voisin jatkaa tähänkin pitkään, mutta se, että työt pääsee aloittamaan usein vasta puolen päivän aikaan, ei ole merkki siitä, että työmaalla on asiat järjestyksessä..

Vastaa käyttäjälle Juha Toimela Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat