Rakennuslehden uutisen mukaan sijoittajat ostavat uudiskohteista pienasuntoja ja myyvät niitä eteenpäin isoilla voitoilla. Kuluttaja maksaa yksiöistä ylihintaa kymmeniä tuhansia euroja.
”Asunnontarvitsijan kannalta siirtosopimuskauppa on erittäin kielteinen ja epäterve ilmiö. Tulee mieleen suosittujen konsertti- ja urheilutapahtumien lippujen hamstraus ja jälleenmyynti, kun trokaamalla hyödytään toisten tarpeista”, Tiilikainen sanoo.
”Siirtosopimuskauppa on taloudellisesti asukkaille ja asumistukijärjestelmälle ja yhteiskunnalle kallista toimintaa. Sijoittajien toiminta voi myös johtaa rakennusliikkeiden harjoittamaan, entistä aggressiivisempaan hinnoitteluun”, Tiilikainen lisää.
Rakenteilla olevien asuntojen jatkokaupat vähentävät Tiilikaisen mukaan tavallisten kuluttajien mahdollisuuksia hankkia uusia, markkinaehtoisesti kohtuuhintaisia pienasuntoja. Myös rakennusliikkeiden tulisi hänen mukaansa arvioida toimintaansa uudelleen.
”Sijoittajien kaupankäynti ja hintojen kohottaminen muutenkin vaikeassa asuntomarkkinatilanteessa peräänkuuluttaa uusia kuluttajaystävällisiä, omakustannushintaisia asuntotuotantomalleja, joissa ensisijaista on asunnontarvitsijoiden etu, kohtuuhintainen asuntotuotanto ja asuminen”, Tiilikainen sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “”Kallista asukkaille” – ministeri tuomitsee jyrkästi kasinopelin uusilla asunnoilla”
Tämä rakennusvaiheen aikainen asuntosijoituspeli paitsi nostaa hintoja niin voi myös laskea rakentamisen laatua. Kun neljäsosa rakenteilla olevan taloyhtiön asunnoista on myyty, on viipymättä kutsuttava kokoon osakkeenostajien kokous (AsKL 2. luku, 20.§). Kokouksessa ostajilla on oikeus valita rakennustyön tarkkailija rakentamisen laadun varmistamiseksi. Asuntosijoittaja, joka on myymässä asunnot eteenpäin vielä rakentamisen aikana, ei varmaankaan ole yhtä halukas valtsemaan osakkeenostajien kokouksessa rakennustyön tarkkailijaa kuin osakas, joka on ostanut asunnon pitkäaikaiseksi kodikseen. Ja jo pelkkä tietoisuus osakkeenostajien etua valvovasta rakennustyön tarkkailijasta vaikuttaa rakentajan huolellisuuteen rakentamisessa.
Halusin tuetää missä rakennuskohteissa on rakennusalasta ymmärtäviä ns.tarkkailijoita käytetty ja vielä maksettukin hänelle ko.tehtävästä palkkiota, että vielä tarkkailija pystyy vaikuttamaan rakennuksen laadun varmistamiseen.
Tässä yksi esimerkki: https://www.rakennuslehti.fi/2015/02/rakennustyon-tarkkailija-on-viela-harvinaisuus/
Ympäristöministeri voi toki syyllistää sijoittajia, mutta markkinataloudessa vain on niin, että jos jossakin on nähtävissä varmaa hinnannousupotentiaalia, joku ottaa siitä hyödyn.
Ongelman muodostaa se, että tietyillä alueilla asunnot ovat edelleen niukkuushyödyke, mikä nostaa niiden hintaa. Ja sen perimmäinen syy on siinä, että on rakennettu aivan liian vähän.
Ympäristöministeriössä voidaan tässä suhteessa vilkaista peiliin, kun demariministerit pitivät rahoitusehtoja kiristämällä tuetun asuntotuotannon pohjissa ainakin puolen vuosikymmenen ajan.