Mäkikyrö teki selvitystyön Rakennusteollisuus RT ryn tilaamana. Selvitystyön taustalla olivat betonirakenteissa 2016 ilmenneet lujuuskadot Kemijärvellä ja Turussa. Kaikissa kohteissa oli sama betonitoimittaja. Selvitystyö julkistettiin tiistaina.
Aalto-yliopiston syyskuussa valmistunut Robust Air -tutkimus osoitti, että voimakkaasti notkistettujen pakkas- ja suolarasitusta kestävine erikoisbetonien lisäaineet olisivat yksi merkittävä syy lujuuspuutteiden syntyyn.
”Pidän lujuuskadon hoitamista keskeisenä eli lopputuotteen lujuus pitää saada kuntoon”, Mäkikyrö sanoo.
Hän arvioi, että kaikilta betonirakentamisen osa-alueilta voi tunnistaa parannettavaa ja kehittäminen on tärkeää pitkällä juoksulla. Mutta muut osa-alueet aiheuttavat vain vähäistä heilahtelua lujuudessa.
”On syntynyt sellainen vaikutelma, että puutteet eivät välttämättä koske kaikkia toimijoita yhtäläisesti. Laadunvarmistus menettelyjen tulee kuitenkin olla sellaisia, että varsinkin vakavat laatupoikkeamat saadaan torjuttua kaikissa tapauksissa”, Mäkikyrö korostaa.
Hän päätyy selvitystyönsä perusteella siihen vaatimukseen, että lujuuskadon pääsyä kantaviin betonirakenteisiin laadun omavalvonnan läpi ei voida sallia.
”Laadunvalvonta on ulotettava lähelle valua, epäiltäessä rakenteeseen saakka. Normi ja asetukset tukevat sitä.”
Yksi tärkeimmistä akuuteista toimenpiteistä on betonin reseptien ja tuotantoprosessien kehittäminen siten, ettei betoniin muodostuu liikaa ilmaa valmistuksen yhteydessä eikä sen jälkeen.
Mäkikyrö pitää betonin laadun ja reseptin julkisuutta asiakkaan eli betonin tilaajan laatutietoisuuden lähtökohtana. Nyt käytäntönä on, että reseptit ovat eurooppalaisen vanhan käytännön mukaan salaisia.
Laatu- ja laadunvarmistussuunnitelman edellyttäminen erittäin vaativissa rakennuskohteissa, turvallisuuden kannalta merkittävissä kohteissa tai käytettäessä vaativia tai herkkiä betonisuhteituksia on toinen tärkeä akuutti toimenpide.
”Se on nopeasti saatavissa käytäntöön. Kantavien rakenteiden asetus antaa siihen mahdollisuudet”, Mäkikyrö toteaa.
Lisäksi vakavan lujuuskadon estäminen edellyttää valmisbetonirakentamisen laadunvalvontaa yleisesti sopimusosapuolten kesken. Varmentaminen voitaisiin selvitysmiehen mukaan vastuuttaa asiantuntijalle, esimerkiksi päärakennesuunnittelijalle.
”Siihen on olemassa jo toimiva käytäntö. Pääkaupunkiseudulla päärakennesuunnittelija varmentaa rakennusvalvonnoille, että betonirakenteissa ei ole mitään epäilyttävää.”
Mäkikyrö sanoo, että tilanne voidaan arvioida uudelleen, kun betonirakenteen lujuudenmenetyksen syyt ovat luotettavasti selvillä ja niihin on reagoitu hyväksyttävällä tavalla myös betonoinnin osaamisen ja valetun rakenteen hoidon osalta.
”Lujuuskadon estäminen on sekä betonitehtaan että työmaan asia”, Mäkikyrö arvio
Hän korostaa, että kaikki laadun toteuttaminen lähtee johtamisesta. Johtajien ja päälliköiden tehtävänä on asettaa tavoitteet, motivoida työntekijöitä työssään ja pitää huolta laatuasioiden esilläolosta. Johtajat luovat mahdollisuuden tehdä laatua ja luovat ilmapiirin sen tekemiseen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Selvitysmies Mäkikyrö haluaa betonireseptit julkisiksi”
Sana betoniresepti tuntui oudolta. Betonin ainamäärät suhteutetaan olemassa olevan kiviaineksen mukaan. Mitä siellä on salaista en tiedä,mutta tiedän,ettei tämäpäivän insinöörit tiedä betonin koostumuksesta mitään. Työmaalle saa aina sitä mitä tilaa. Lisää tietoa betonin tilaajalle.
Jotenkin tuntuu suunnattoman nautinnolliselta että tämä monikansallinen betoniyritys saa viimein näpäytyksen,
heidän kanssaan asioidessaan on aina ollut tilaaja väärässä. Tai ainakin siltä on tuntunut kun niitä selittelyitä on PK-seudulla kuunnellut.
Pelkillä saunailloilla ei asiaa pelasteta että joka asema sylkee aivan erilaatuista tavaraa.
EI onneksi ole lähitulevaisuudessa pelkoa että massaa täytyisi ottaa työmaalle tältä toiselta ärrällä alkavalta toimittajalta.
Tässä vaiheessa otan kantaa kahteen raportin toimenpide-ehdotukseen:
Mäkikyrö ehdottaa :”Yksi tärkeimmistä akuuteista toimenpiteistä on betonin reseptien ja tuotantoprosessien kehittäminen siten, ettei betoniin muodostuu liikaa ilmaa valmistuksen yhteydessä eikä sen jälkeen.”
Ehdotuksessa esitetty akuutti toimenpide on ollut voimassa oleva vaatimus infrarakentamisessa jo 25 vuotta. Liikenneviraston P-lukuohjeessa edellytetään, että ennakkokokeilla asia selvitetään ennen kuin betoniresepti otetaan tuotantoon. Jos toimitaan voimassaolevien ohjeiden mukaan, ei ongelmia esiinny eikä rakenteita tarvitse purkaa. Asian on todennut myös Jouni Punkki Robust-raportissaan.
Mäkikyrö ehdottaa: ”Laatu- ja laadunvarmistussuunnitelman edellyttäminen erittäin vaativissa rakennuskohteissa, turvallisuuden kannalta merkittävissä kohteissa tai käytettäessä vaativia tai herkkiä betonisuhteituksia on toinen tärkeä akuutti toimenpide.”
Ehdotuksessa esitetty toinen akuutti toimenpide on ollut niinikään jo vuosikymmenet Liikenneviraston vaatimuksissa ja ohjeissa. Lukija voi tutustua niihin mm. InfraRYL:n kohdissa 42001.3 ja 4 Sillat, laadunhallinta ja laadunvarmistus. Siinä annetaan tarkat ohjeet sekä urakan että eri työvaiheiden laatusuunnitelmista, niiden teosta ja laadunvarmistuksesta. Myös kelpoisuuskoesuunnitelma edellytetään betonin kelpoisuuden osittamisen osalta InfraRYL:ssä.
Olen perehtynyt raporttiin kovin pintapuolisesti, mutta jäin kaipaamaan yhtä todella akuuttia toimenpide-ehdotusta: ”Kaikkien osapuolien, myös betonivalmistajien olisi suotavaa noudattaa voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä”.
Seppo Matala
Kuten Matala on kommentissaan esittänyt ovat riittävät laadunavalvontaohjeet / -määräykset olleet voimassa jo vuosikausia. Sattuneet vahingot ovat esimerkkeinä siitä, että laadunvalvonta työmaalla on laiminlyöty, Yksinkertaistan, betonimassan kelpoisuutta ei ole todettu ennen muottiin toimittamista. En ota kantaa kenen syy. Uskon alan merkittävimmän toimijan tehneen ennakkokokeet kuten ohjeet ja määräykset edellyttävät. Tuskin niistä löytyy huomautettavaa. Vahingoniloinen lattiavalumestarikin tämän tietää,
Mutta, tosiasia parinkymmenen vuoden takaa historiasta lienee, että ennen nyt käytössä olevia polykarboksylaatti notkistimia ei vaadittuihin, vaativimpiin alhaisiin vesisideainesuhteisiin ja korkean P-luku vaatimuksen omaavia valukelpoisia betonimassoja kyetty valmistamaan silloisilla notkistavilla lisäaineilla. Ts. sanoen, väitän, ei kun tiedän, että tuolloin tilaaja sai hieman ilmoitettua korkeammalla vesisideainesuhteella toimitettua betonimassaa jonka työstettävyys oli kunnossa ja ilmamäärä sallituissa rajoissa. Menneinä aikoina ei (välttämättä) jäänyt edes valmistusprosessista annoskohtaisia punnitustietoja. Saattoipa kuormakirjakin olla käsin kirjoitettu, mutta ainakin entisen TVH / Tielaitos alaisilla työmailla betonimassan ilmamäärä tuli todeta ennen muottiin toimittamista, ohjeiden mukaan.
Enne ei käytetty lisäaineita ja hommat hoitu, missähän se vika todellisuudessa luuraa.
Ajat ovat toiset kuin ennen. Nykypäivän säilyvyysvaatimuksia on käytännössä mahdotonta saavuttaa käyttämättä lisähuokostinta ja notkistinta. Ovatko vaatimukset kaikilta osin perusteltuja, on jo toinen juttu.
Mistä hetkestä tai milloin nykyaika on alkanut?
Ruduksen käyttämä, samaan CRH konserniin kuuluvan lisäainevalmistajan litkut pitäisi kieltää lailla. Niillä ei kukaan pysty valmistamaan tasalaatuista betonia, ainakaan ilmamäärän osalta. Normaali betonissa, johon on lisätty pelkästään notkistava lisäaine, on ilmamäärä 1-2%, tämän puljun notkistimella sitä oli 5%. siis ilman huokoistavaa lisäainetta!