Kokeile kuukausi maksutta

”Avara sydän, terävä pää ja aikaansaavat kädet” – intohimoinen vuokra-asuntojen rakennuttaja lähtee eläkkeelle

Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Seppo Kallio jää eläkkeelle, mutta hänellä on vielä terveisiä rakennusalalle.

Eläkkeelle siirtyvä Seppo Kallio. Kuva: Markku Immonen

Kallio on kohtuuhintaisen asumisen puolustaja. Hänen asennettaan kuvaa muutaman vuoden takainen haastattelulausunto tilanteessa, jossa Ara-asuntojen rakennuttaminen ei ollut kovin trendikästä.

”Meillä on intohimoa vuokra-asuntojen tuotantoon”, Kallio totesi.

Sama asenne näkyy siinä, miten Kallio määrittelee sosiaalisten asuntojen rakennuttajan ominaisuudet.

”Tarvitaan avara sydän, aikaansaavat kädet ja terävä pää.”

Eriarvoistumista torjuttava

Espoon asuntojen tärkein tehtävä on sidosryhmäkyselyn mukaan torjua segregaatiota eli eriarvoistumista ja huolehtia asuntojen sekä talojen kestävästä ylläpidosta.

”Kun näistä pidetään huolta, kaupungistuminen tapahtuu myös sosiaalisesti kestävällä tavalla”, Kallio sanoo.

Segregaatiota torjutaan asuntojen kohtuuhintaisuudella ja rakentamalla asuntoja tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.

Talojen kestävä ylläpito puolestaan edellyttää, että asuntojen korjaamiseen ja ylläpitoon on käytettävissä riittävästi varoja.

Ara-tuotantoa tarvitaan

Kallion mukaan kohtuuhintaista tuotantoa tarvitaan myös jatkossa.

”Tarvitsemme sellaista tuotantoa, jota valtio tukee taloudellisesti, eikä sijoituksilta vaadita kohtuutonta tuottoa, ja voitonjako on rajoitettua.”

Tuettua tuotantoa tarvitaan erityisesti alueilla, joilla markkinat johtavat kohtuuttomiin asumiskustannuksiin.

Kallio ihmettelee Suomessa vallitsevaa outoa tilannetta. Pääkaupunkisedulla kaupunkien asuntojen vuokrat alittavat markkinavuokrat 20-40 prosentilla, mutta osassa Suomea Ara-vuokrat ovat jopa markkinavuokria korkeampia.

”Eihän sellaisessa tilanteessa ole mitään mieltä, että tuettujen asuntojen vuokrat ovat markkinavuokria korkeampia.”

Tukijärjestelmä remonttiin

Kallio arvostelee nykyistä tukijärjestelmää. Hänen mukaansa korkotukilainoitusmalli ei mahdollista tehokasta rahoitussuunnittelua. Säännökset ovat liian kiinteistökohtaisia. Ehdot pitäisi saada vastaamaan paremmin nykyistä rahamarkkinaympäristöä.

”Nyt on lainanottajan markkinat, rahaa on saatavilla edullisesti. Korkotukilainoitus on jäykkä mekanismi eikä se mahdollista edullisten rahoitusratkaisujen hyödyntämistä”, Kallio sanoo.

”Varsinkin vakiintuneille, suurille toimijoille pitäisi mahdollistaa lainamuodot, jotka eivät ole sidotut yhteen kohteeseen.”

”Kohtuuttomia teknisiä ongelmia”

Kallio on huolissaan rakentamisen laadusta.

”Jostain syystä rakennuksia joko suunnitellaan liian vaikeiksi tai niitä toteutetaan välinpitämättömästi. Viime aikoina on esiintynyt kohtuuttoman paljon teknisiä ongelmia”, Kallio sanoo.

Kallio on koulutukseltaan paitsi ekonomi myös diplomi-insinööri. Hän huomauttaa, että asunnot ovat teknisiltä ratkaisuiltaan varsin yksinkertaisia tuotteita. Elinkaaren aikaiset muutostarpeet ovat pieniä liiketiloihin verrattuna.

”Opettelen seniorikansalaisen elämää”

Kolmannen elämänvaiheen alkaminen tuntuu Kalliosta hyvälle. Eläkkeellä hän aikoo keksittyä asioihin, joihin ei työssä ollessa ole ollut tarpeeksi aikaa.

”Minä olen kiinnostunut musiikista ja lukemisesta. Ehkä lisään kevyttä liikuntaakin. Mutta tarkkoja suunnitelmia en tee.”

Liikunnan keveyteen on perusteltu syy, sillä Kallio kävi läpi joitakin vuosia sitten läpi vakavan sairauden.

”Raju liikunta ei onnistu, mutta golf on minun laiselle miehelle sopivaa liikuntaa.”

Ensi syksynä Kallio miettii, onko asioita, joihin haluaa vielä vaikuttaa.

”Mutta puoli vuotta opettelen rauhassa seniorikansalaisen elämää.”

Espoon asunnot on kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Tällä Suomen toiseksi suurimmalla kunnallisella vuokrataloyhtiöllä on noin 15 000 asuntoa, joissa asuu noin 30 000 asukasta.

Espoon Asuntojen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa eikä se jaa osinkoja.

Kallion seuraaja Jaakko Kammonen aloittaa yhtiön toimitusjohtajana ensi vuoden alussa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “”Avara sydän, terävä pää ja aikaansaavat kädet” – intohimoinen vuokra-asuntojen rakennuttaja lähtee eläkkeelle”

  1. Kyllä kuitenkin tosiasia on, että ulkolainen työvoima on hyvää, ahkeraa ja kuuliaista kaikin puolin. Suomalaisten on aivan tarpeetonta ”pöyristellä” osaamisellaan ja tunnollisuu-dellaan, – päin vastoin saisi kyllä joskus hävetä. Nykyisin suomalainen työvoima suhtautuu työhönsä ja työnjohtoon ylimielisesti, suorastaa ”öykkärimäisesti” sen sijaan, että voisivat osoittaa esimerkillisyyttä työtehtävissään. Perusasia on työnjohdollinen heikkous. Nuoret, muutenkin kokematon työnjohto ei osaa ohjeistaa eikä näe tehtäväkseen valvoa ohkjeistuksensa suoritusta.

    Itse olen johtanut suuria rakennushankkeita ulkomailla ja teettänyt työt kulloisessakin tapauksessa paikallisella työvoimalla tuloksekkaasti. Eräässäkin hankkeesa minulla oli vaativampaa toimia yht. 69 henkilön kanssa, kuin työmaalla toimivien n. 1700 työntekijän kanssa. Toisessa toimi 2 suomalaista insinööriä, ja hekin eri kohteissa. Työntekijämäärä oli myöskin n. 1700, ja hekin 5 eri kansallisuutta. Kaikki sujui täysin moitteettomasti.

    Hankkeissa, joissa joudun rekrytoimaan työntekijöitä, rekrytoin mieluimmin ulkolaisia aina työnjohtoa myöten. Heidän kanssaan on helppo toimia. Suomalaisten olisi opittava heistä ahkeruus, nöyryys ja halu tehdä työnsä hyvin, ja sen ulkolainen työvoima jo hallitsee. Heitä on myöskin johdettava kunkin omalla kielellä, jota luonnollisesti heikäläinen työnjohto puhuu lähes virheettömän suomen puhekielen lisäksi.

  2. Komppaan kehusmaata. Miksi palkkaisin Suomalaisen ? Ylityöt ei kiinnosta, aina vaan valitetaan, ammattiylpeys on ties missä, työaikoja ei noudateta. Kun ei ne edes osaa oikein mitään.
    Suomalaisista ammattimiehistä arviolta 75% on vailla ammatillista koulutusta.

Vastaa käyttäjälle RKM Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat