Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

Espoo varautuu länsimetron liityntäliikenteen käynnistymiseen perustamalla valmiusryhmän. Ryhmän tarkoitus on mahdollistaa nopea reagointi, jos muutos aiheuttaa suuria ongelmia.

Valmiusryhmän perustamisesta päätti maanantaina kaupunginhallituksen konsernijaosto. Ryhmässä on Espoon kaupungin virkamiesten lisäksi edustus Helsingin seudun liikenteestä (Hsl).

Taustalla on poliitikkojen pelko siitä, että liikenne saattaa pahimmassa tapauksessa ajautua kaaokseen länsimetron liityntäliikenteen käynnistyttyä 3. tammikuuta. Vuodenvaihteeseen asti metron rinnalla liikennöivät nykyiset Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjat.

Suurin huoli Matinkylän asemasta

Suurin huoli liittyy Matinkylän metroasemaan, jonne syöttöliikenteen on tammikuusta alkaen määrä kuljettaa matkustajia aina Espoonlahden perukoilta asti Kivenlahteen ulottuvan, vielä rakentamattoman metrolinjan varrelta.

”On olemassa riski, ettei kaikki toimi niin kuin on paperilla suunniteltu”, konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd) sanoo.

Bussien pelätään jumittuvan ruuhkiin, sillä Matinkylässä on meneillään paljon katutöitä ja kadut Ison Omenan ympärillä ovat ahtaita.

”Jo nykyisellään autot jonottavat kauppakeskuksen parkkihalliin. Kun bussit tulevat alueelle, on kyse isosta muutoksesta. Kaikki bussit eivät edes mahdu bussiterminaaliin, vaan osa liityntäliikenteen pysäkeistä tulee katujen varsille”, Guzenina sanoo.

Katujen lisäksi myös metroaseman epäillään ruuhkautuvan suuresta matkustajamäärästä.

Pidentyvät matka-ajat ja hankalat liityntäyhteydet ovat puhuttaneet paljon liityntäliikenteen käynnistymisen alla. Etelä-Espoon demarit vaativat marraskuun lopulla, että osa suorista bussilinjoista on säilytettävä.

Maanantaina vihreät yhtyivät vaatimukseen esittämällä, että on lähdettävä selvittämään suorien bussilinjojen osittaista säilyttämistä ja vaiheittaista korvaamista liityntäbusseilla.

Itsenäisyyspäivänä perustettiin myös adressi, joka vaatii, että osa Etelä-Espoon suorista bussilinjoista on säilytettävä. Adressi on viikossa kerännyt tuhansia nimiä.

Moniko vaihtaa omaan autoon?

Poliitikkoja huolestuttaa, moniko vaihtaa vuodenvaihteessa omaan autoon. ”Noin sadantuhannen ihmisen liikkuminen muuttuu vuodenvaihteessa. Jos 10 prosenttia heistä vaihtaisi bussista autoon, niin meillä olisivat monet paikat jumissa”, sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula (vihr).

Hsl:n edustajat ovat puhuneet vuoden–puolentoista sopeutumisajasta, jonka aikana vasta nähdään, mitkä muutoksen todelliset vaikutukset ovat. Nopeimmillaan isoja reittimuutoksia on Hsl:n mukaan liikennöintisopimusten perusteella mahdollista tehdä kahden kuukauden varoajalla.

”Jos liikenne halvaantuu, pitää pystyä toimimaan nopeasti. Pitää reagoida päivissä tai viikoissa, ei vasta kuukausien kuluttua. Siksi on parempi nostaa valmiutta jo etukäteen”, Pursula sanoo.

Vihreissä kannetaan Pursulan mukaan huolta myös poikittaisliikenteestä ja Espoon sisäisistä linjoista.

”Liityntäliikenteeseen siirtymisen yhteydessä ollaan lakkauttamassa myös linjoja, joille ei ole tulossa korvaavia yhteyksiä”, Pursula sanoo.

Pursulan mukaan esimerkiksi bussiyhteys Latokasken ja Olarin väliltä loppuu. ”Moni käy Latokaskesta koulussa Olarissa. Muutos vaikuttaa myös moniin muihin koulu- ja harrastusmatkoihin. Eikä lapsilla ole vaihtoehtoa”, Pursula sanoo.

Koska palautteen perusteella on nähtävissä ongelmakohtia, Pursulan mukaan olisi järkevintä toimia niiden korjaamiseksi jo nyt.

Muutoksia vasta, kun kokemukset karttuvat

Hsl:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila on eri mieltä. Hänestä oikea hetki tehdä muutoksia on vasta kun nähdään, miten liikenne lähtee sujumaan.

Reitit on hänen mukaansa mallinnettu suunnitteluohjelmilla niin hyvin kuin mahdollista. Silti voi syntyä ruuhkia, joita ei ole osattu ennakoida.

Paljon on Anttilan mukaan tehtävissä pienillä muutoksilla, kuten ajoaikojen, vuorovälien ja pysäkkisijaintien säätämisellä.

”Liikenteen käynnistyttyä arvioidaan, tarvitaanko laajempaa suunnitelmaa tilanteen korjaamisesta”, Anttila sanoo.

”Hsl:llä on ollut jo kaksi vuotta käynnissä länsimetron ja liityntäliikenteen käynnistämishanke, johon on nimetty vastuuhenkilöt. Meille liikennemuutosten tekeminen on päivittäistä työtä, joskin nyt käynnistyvä liityntälinjasto on poikkeuksellisen suuri muutos.”

Tapiolassa on bussiterminaalin kohdalla vasta kuoppa

Helsinkiläinen Esa Kantonen eksyy oikopäätä poistuttuaan metrojunasta Tapiolan metroasemalla lauantaina. Mies on menossa saunakaverinsa näyttelyyn kirkolle. Vaikka katuosoite on tiedossa, kulkureitit maan alla hämmentävät.

Heti ensimmäisten liukuportaiden päässä Kantonen yrittää kysyä tietä Anni Harju-Soiniselta ja Heikki Soiniselta, mutta heistä ei ole apua.

”Kun me olemme itsekin metroturisteja Helsingistä”, Harju-Soininen sanoo.

Päänvaivaa on luvassa myös Tapiolan metroaseman kautta matkaaville liityntäliikenteen käynnistyttyä 3. tammikuuta. Koska liityntäbussiterminaalin kohdalla on vasta kuoppa, matkustajat joutuvat metrovaihdossa vaeltamaan muutaman sadan metrin matkaa metron ja liityntäbussipysäkkien välillä.

Bussit kulkevat Pohjantien varresta ja Tapionaukiolta, kunnes bussiterminaali aukeaa alkuvuodesta 2019. Kaiken kukkuraksi kaupungin järjestämät opasteet pysäkeille ovat toistaiseksi niin kehnot, että Helsingin seudun liikenne (Hsl) on joutunut pyytämään niiden täydentämistä, kertoo toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

HS opastaa Kantosen maan alta hissillä Länsituulenkujalle, mistä on helppo neuvoa suora reitti Tapiolan kirkolle. Maan alla tilanne olisi ollutkin huomattavan paljon ongelmallisempi.

Paikalliset maamerkit Tapiolan kirkko ja Sokos Hotel Tapiola Garden reunustavat Tapionaukiota, mistä lähtee busseja ja takseja. Jos maan alla haluaa kulkea, pitäisi siis ensin tietää, että kannattaa pyrkiä kohti Tapionaukiota.

Tapiolan aseman itäpäästä ei vielä uloskäyntiä

Koska Tapiolan aseman itäpäästä ei vielä pääse rakennustöiden vuoksi ulos, matkustajia ohjataan Tapionaukiolle reittiä, jossa ensin mennään hissillä P1-kerrokseen, sitten marssitaan pitkää yhdyskäytävää pitkin pysäköintihalliin, ja sieltä kävellään L:n muotoinen reitti toiselle hissille, joka lopulta vie maan pinnalle Tapionaukiolle.

Matkalla kulkijoita opastavat Tapionaukion kyltit sekä sinistä bussia kuvaavat merkit. Silti reitti on niin koukeroinen, että ihmisille voi tulla uskonpuute.

”Meiltä meni neljä minuuttia, että löydettiin metrolle”, sanoo ohikulkeva isä pojalleen.

HS:n pähkäillessä eri vaihtoehtoja Kantonen tulee jo takaisin. Kohtaaminen tapahtuu maanalaisessa yhdyskäytävässä. Mies on onnistunut löytämään sekä kirkon että saunakaverinsa akvarellit.

”Hän on melkein yhtä hyvä löylynheittäjä kuin kuvataiteilija”, Kantonen sanoo, ja jatkaa rohkaistuneena kohti metrolaituria.

Matkalla häntä lohduttavat yhdyskäytävän seinille kootut mietelauseet, kuten ”Kumpi on parempi, pitkä matka takana vai lyhyt edessä?” ja ”Olet melkein perillä, vielä muutama askel!”

Lopullinen yhteys Tapionaukiolle valmistuu samaan aikaan kuin bussiterminaalikin.

”Kehittäminen edennyt suunnitellusti”

Tapiolan alueen projektijohtajan Antti Mäkisen mukaan suunnitteluvaiheessa selvitettiin myös vaihtoehtoa, että bussit olisivat kulkeneet koko metron rakentamisen ja Tapiolan uudistamisen ajan Merituulentietä.

Se olisi kuitenkin viivästyttänyt rakennusprojekteja, vaarantanut kulkijoiden turvallisuuden ja tullut kaiken lisäksi kalliiksi.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo muistuttaa, ettei Tapiolan liityntäterminaalin ollut tarkoituskaan avautua samaan aikaan kun metroliikenne käynnistyy.

”Asemanseutujen kehittäminen on edennyt aivan suunniteltujen aikataulujen mukaan. Jos metro olisi aloittanut ajoissa, olisivat asemanseudut olleet vielä enemmän kesken.”