”HL-Rakentajat oy on joutunut maksuvalmiuskriisiin eikä kykene maksamaan velkojansa. Lisäksi sen velat ovat suuremmat kuin varat. Näin ollen hakija on maksukyvytön”, konkurssia perustellaan käräjäoikeudelle jätetyssä hakemuksessa.
HL-Rakentajat menetti K-sairaalan työmaan Lappeenrannassa, kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) purki urakkasopimuksen ja otti työmaan haltuun joulukuun alkupuolella.
Koska täydellistä luetteloa yhtiön varoista ja veloista ei vielä ole voitu laatia, konkurssihakemuksessa pyydetään, että asianajaja Janne Kallioinen määrättäisiin suostumuksensa mukaisesti pesänhoitajana ottamaan yhtiön omaisuus haltuunsa sekä laatimaan luettelo yhtiön varoista ja veloista.
Konkurssihakemuksessa todetaan, että velkojista Nordea Pankki, Danske Bank Oyj ja Garantia ovat etukäteen ilmoittaneet puoltavansa Kallioisen määräämistä pesänhoitajan tehtävään.
Pankit suurimmat velkojat
HL-Rakentajien suurin velkoja on konkurssihakemuksen mukaan Danske Bank. Sen takausvastuut ovat noin 2,4 miljoonaa euroa ja tililuotto vajaat 996 000 euroa.
Nordea Bank Ab:n Suomen sivuliikkeellä on runsaan 1,1 miljoonan euron tililuotto.
Garantia vakuutusyhiön takausvastuut ovat noin 1,0 miljoona euroa.
Verohallinnolle HL-rakentajilla on verovelkaa reilut 609 000 euroa.
”Sääli erittäin hyvää henkilökuntaa”
HL-Rakentajien hallitus päätti konkurssin hakeutumisesta 22.12.2017 pitämässään kokouksessa.
”Jos K-sairaalan kokoisesta hankkeesta rahat tulematta, niin näin siinä vääjäämättä käy”, HL-Rakentajien toimitusjohtaja Esko Juuti sanoo.
Hänen mukaansa muut työmaat eivät pystyneet kompensoimaan syntynyttä lovea. Äänensävy kertoo, millainen päivä yrittäjän elämässä on menossa.
”Ylitse on päästävä”, Juuti sanoo.
”Sääli erittäin hyvää henkilökuntaa, erityisesti henkilökunnan puolesta harmitata. Meillä on yli kymmenen vuotta olleita työntekijöitä, osalla olisi tullut 24 vuotta täyteen ensi keväänä.”
”Harmittaa kaikkien puolesta. Hankintaketjut ovat olleet erittäin hyviä ja joustavia. Meillä on ollut hyviä alaurakoitsijoita”, Juuti kehuu.
HL-Rakentajien henkilökunnan koko on tällä hetkellä noin 40-50. Lähes kymmenen henkilöä siirtyi K-sairaalan palvelukseen. Myös Imatrankosken hammashoitolan työmaalla neljä henkilöä siirtyi uuden työnantajan palvelukseen.
Juuti: Yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus selvitä
Juutin käsityksen mukaan yhtiö olisi selvinnyt, jos K-sairaalan työmaan lisä- ja muutostyöt sekä suunnittelun viiveistä aiheutuneet korvausvaatimukset olisi hyväksytty.
”Rakennuttajakonsultti (ISS PRoko) oli kuitenkin sitä mieltä, että kaikki jäihin”, Juuti sanoo.
Juuti ”uskoo ja toivoo”, että konkurssipesä tulee vaatimaan saatavat rakennuttajalta.
Lue tästä Juutin ja Eksoten eriävät näkemykset K-sairaalan työmaan vaikeuksien syistä.
HL-Rakentajilla oli työn alla hammaslääkäriaseman saneeraustyömaa Imatralla, hallityömaa Joutsenossa, koulutuskeskuksen työmaa Lahdessa ja urheiluhalli Orimattilassa.
Osa kohteista on otettu haltuun urakoitsijan talousvaikeuksien takia.
Juuti omistaa konkurssiin hakeneesta HL-Rakentajista 60 prosenttia. Loppu on kahdella yksityishenkilöllä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “HL-Rakentajat hakeutui konkurssiin – yrittäjän mukaan yhtiö ei kestänyt sairaalatyömaan menetystä”
Tämä mielipide meni jo tuonne aiheen vanhaan juttuun joten laitetan nyt sama vielä tännekkin..Eli..
Tämä puoltaa jo yleistyvää kvr, allianssi, elinkaari-rakentamisen suuntaa. Näissä tilaaja pystyy paremmin vaan ”seisoskelemaan”. Eikä tarvi ymmärtää, että asioihin pitää olla toimintaedellytykset.
Vahvasti pidän rakennusliikkeen puolta vaikka en asiaa tarkemmin tunne. Niin paljon arkipäivältä se kuulostaa. i
Muutamia huomioita ja mielipiteitäni:
– ei totetuskelpoisuus ole suoraan mistään yrityksen liikevaihdosta kiinni. Siellä saattaa olla erittäin osaavaa ja kokenutta porukkaa. Näin on vaan hyvä kyseenalistaa koko toiminta.
– ”vuosi sitten sovittiin viikko lisäaikaa ja se että asiaan ei enää palata”. Tottakai siihen palataan jos tilanne työmaalla muuttuu. Uskon että vuoden aikana on uusia asioita tullut, mistä ei silloin tiedetty.
– toivottavasti rak.liikkeeltä löytyy tarpeeksi kirjauksia koskien aiheeseen ”rakennuttajan myötävaikuttamisvelvollisuus”
– jatkuvalla ratkaisujen ja päätösten viivyttelyllä saa työmaata todella sekaisin ja sitä on hankala toteen näyttää perustelluksi.
– aina voi väittää, ”miksi ette tehnyt tuota”, ”tuolla olisi päässyt tekemään tuota” ”urakoitsijalla oli väärä resurssi”, ”työmaata on johdettu epäammattimaisest”
– miksi olette alkaneet muutostyön ilman hyväksyntää? –> mistä raha ja miten käytännössä hoidetaan esim 3pv myöhässä tuleva päätös
– työsuunnittelun ja hankinnan vaatimaa aikaa ei huomioida tai paremminkin suunnittelijat ja rakennuttaja eivät välitä siitä. Voidaan sanoa, että ”nyt tiedätte, miksei työ ole käynnissä”
– urakka on laskettu ja saatu laskennassa olleilla laskentaperusteilla. Ei sihen suunnitella ja lasketa ryntäyskuluja Eikä kukaan voi olettaa niiden siihen kuuluvan
– konsultti ei tietenkään ole turha vaan todella tarpeellinen, jos hän vaan osaa rakentamisen ja haluaa kohteen valmiiksi samalla päämäärällä joka urakoitsijalla ja varmasti tilaajllakin on ainakin hankkeen alussa. Näitä asiat rullaamaan saavia konsultteja vaan on todella harvassa
– hankkeessa on helppo tehdä riita, mutta saattaa se loppuun yhteistyössä onkin jo tekemistä
– normaalissa urakassa on typerää ja ammattitaidotonta kuvitella että suunnitelmat ovat täysin valmiit ja muutostöitä ei tule. Eli tilaajan tulee siihen budjetoida. Tai urakkamuodon valinnalla minimoida sen vaikutus.
– jatkuva ”kivireen veto” vaikuttaa kokonaisuuteen ja haittaa pääsuoritusta
– kokouspöytäkirjojen lukeminen ja omien kirjausten saaminen niihin erittäin tärkeää. Olen ollut kohteissa joissa kirjoitin kuulakynällä kirjaukset itse kun niitä ei muuten siihen saatu. Muuten en allekirjoittanut.
– rakentaja yleensä yrittää jatkaa työtä (esim. muutostyöt) viimeiseen asti, eikä keskeytä töitä, koska sekin on kustannus jota ei meinaa saada mistään takaisin
Olishan noita kohtia vielä lisääkin, mutta nyt ei jaksa. Perjantai ja uus vuosi tulossa. Toivottavasi konkurssipesän hoitajat ovat terävänä ja hoitavat työnsä.
Asiallinen kommentti! Ikävä kyllä tilaajapuolen ymmärrys on usein kovin vähäistä suuremmissakin hankkeissa.