Joukko Matinkylän asukkaita ällistyi Espoossa: Länsimetro teki pysäköintiruuduista arvomaata ja hyödyn keräisi maineikas huoltoyhtiö

”Kaikki, mitä tehdään, tulee taloyhtiöiden hyväksi”, sanoo myös kuntapoliitikkona toimiva toimitusjohtaja.

Kerrostalojen pihapiirit ovat väljiä ja siistejä Espoon Matinkylässä. Samaa ei voi sanoa niitä reunustavasta Matinkartanontiestä. Katu ammottaa kurakanjonina, sillä vanhan jäähallin edustalla on meneillään kunnostustyö.

Montun tuntumassa, Matinkuja 1:n pysäköintialueella, seisoo suivaantunut mies. Asunto-osakeyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja Oskar Kohonen on yksi niistä harvoista alueen asukkaista, jotka ovat ymmärtäneet, että nyt on vireillä erikoinen täydennysrakennussuunnitelma.

Asukkaat menettäisivät tilavat pysäköintialueensa. He joutuisivat maksamaan uusien pysäköintitilojen rakentamisesta.

Taloudellisesti asukkaat eivät kuitenkaan hyötyisi siitä, että heidän parkkipaikkansa hävitettäisiin uusien kotien tieltä.

Asuntomarkkinat kuumentuivat

Asuntomarkkinat ovat nyt kuumentuneet Matinkylässä. Länsimetron imussa Espoon kaupunki havittelee noin 16 000 asukkaan alueelle viittätuhatta uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.

Kohosen taloyhtiöstä on tulossa ennakkotapaus. Rakennusinnon levitessä pysäköinnistä tulisi kallista myös sadoille naapureille. Käytännössä kyse on koko vanhan Matinkylän alueesta.

Ilmaviin kortteleihin voisi kaupungin mielestä kaavoittaa esimerkiksi neljäätuhatta 50 neliömetrin kaksiota vastaava määrä uusia koteja.

Autoille pitäisi rakentaa pysäköintihalleja tai maanalaista tilaa. Yhden uuden pysäköintipaikan hinta olisi vähintään noin 15 000–20 000 euroa.

Lisäksi pysäköintikulut nousisivat alle kymmenestä eurosta noin 50–120 euroon kuussa.

Kutsu pysäköintiä koskevaan tiedotustilaisuuteen tuli syyskuun lopussa. Se oli Matinkuja 1:n ja kolmen muun taloyhtiön osakkaille osoitettu kirje Matinkylän huollolta.

Maineikas huoltoyhtiö omistaa alueella noin sadan taloyhtiön pysäköintitontit, koska pysäköintialueet päätettiin liki 50 vuotta sitten keskittää huoltoyhtiön omistukseen.

Nyt kaupunki on ottanut huoltoyhtiön neuvottelukumppanikseen alueen täydennysrakentamista suunniteltaessa.

Matinkylän huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi on kokoomuslainen kuntapoliitikko, Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsen ja varavaltuutettu.

”Rengistä on tullut isäntä”

Keskiviikkona 4. lokakuuta joukko asukkaita kokoontui huoltoyhtiön toimitiloihin toiselle puolelle Länsiväylää.

Mukana oli myös Oskar Kohonen. Asetelma oudoksutti häntä, koska tilaisuus näyttikin muuttuneen kokoukseksi esityslistoineen ja päätösvaltaiseksi julistamisineen.

Asukkaat joutuisivat tulevien autopaikkojen maksajiksi, vahvisti huoltoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Äikää tilaisuudessa.

Ilmeni, että huoltoyhtiö myös haluaa rakennuttaa itselleen toimitalon Matinkylään, juuri Matinkuja 1:n pysäköintitontille.

”Meidän autopaikkojen tontille. Tässä on nyt asetelmaa, että rengistä on tullut isäntä”, Kohonen sanoo.

Idea tilojen rakentamisesta tuli kaupungilta

Matinkylän huolto ei tilanteen tajunneiden asukkaiden mielestä nyt toimikaan omistajansa eli asukkaiden etujen mukaisesti.

”Olemme olleet siinä käsityksessä, että huoltoyhtiö omistaa tontit mutta koska meillä taloyhtiöillä on autopaikkarasite, se ei käytännössä voi tehdä tonteille mitään”, Kohonen sanoo.

Oma toimitila on huoltoyhtiön ja sen hallituksen haave, myöntää toimitusjohtaja Peltokorpi.

Idea tilojen rakentamisesta jäähallia vastapäätä oli Peltokorven mukaan kaupungin. Idean esittäneen virkamiehen nimeä hän ei halua kertoa.

Asukkaille toimitalosta olisi Peltokorven mukaan se ”arvo, että Matinkylän huolto on olemassa ja tuottaa palveluita alueella”.

”On etu, jos toimitila on samalla kylällä. On se arvo sinällään, että kun yritys on 48 vuotta toiminut.”

”Kaikki tulee taloyhtiöiden hyväksi”

Sähköpostit alkoivat sinkoilla aktiivisten asukkaiden kesken. Miten on mahdollista, että taloyhtiöiden omistama huoltoyhtiö voi neuvotella kaupungin kanssa hankkeesta, joka on vastoin asukkaiden taloudellista etua?

Taloyhtiöiden aktiivisimmat asukkaat puivat myös palkatun juristin kanssa mahdollisuutta puuttua asiaan.

Peltokorpi pehmentelee tilannetta. Kyse ei hänen mielestään ole muusta kuin alueen kehittämisestä. Kaupungin ja länsimetron kannalta tärkeästä asiasta.

Kaupunki saisi Peltokorven mukaan kaavoituksesta Matinkylässä noin puolet maan myyntihinnasta maankäyttömaksuina.

”Kaikki, mitä tehdään, tulee taloyhtiöiden hyväksi. Ei niin, että ollaan asuntoyhtiöitä riistämässä tässä”, Peltokorpi sanoo.

”Matinkylän huollon omistus on hajaantunut”

Aktiiviset asukkaat tarttuivat oikeuteensa eli autopaikkarasitteisiin. Se tarkoittaa, ettei huoltoyhtiö voisi puuttua tonttien käyttöön paikoitustilana.

Usea taloyhtiöistä on toimittanut Maanmittauslaitokselle pyynnön, että niiden oikeus pitää pysäköintialueensa vahvistettaisiin. Mahdollisuus on kirjattu vuonna 1971 Matinkylän huollon kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Tosin esimerkiksi Matinkuja 1:ssä ilmeni vasta muutama vuosi sitten isännöintitoimistoa vaihtaessa, ettei rasitetta ollutkaan virallisesti kirjattu. Vanha yhtiö oli ollut Matinkylän huolto.

Kaikkien taloyhtiöiden sopimuksia rasitteista ei ole löytynyt Matinkylän huollosta.

HS:n hallussa olevassa sähköpostiviestissä Peltokorpi toteaa, ettei huoltoyhtiö katso järkeväksi viedä rasitteiden perustamista eteenpäin. HS:lle hän kuitenkin sanoo, ettei yhtiö voi tehdä mitään yhdellekään autopaikalle, jolleivät taloyhtiöt siihen suostu.

Elleivät taloyhtiöt järjestäydy ja osallistu aktiivisesti esimerkiksi Matinkylän huollon seuraavaan yhtiökokoukseen, yhtiö mahdollisesti pystyy myymään tontteja yhtiökokouksensa päätöksellä.

Seuraava yhtiökokous on 13. joulukuuta.

”Ongelma on, että Matinkylän huollon omistus on hajaantunut. Taloyhtiöiden hallitusjäsenet eivät ole ammattilaisia. Edes meidän taloyhtiössä asukkaat eivät olleet kuulleet koko asiasta”, Kohonen sanoo.

Matinkylä on yksi tärkeimmistä tiivistyskohteista

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo hiljenee puhelimessa. Hän on haastattelussa juuri saanut kuulla, etteivät Espoon Matinkylän asukkaat hyötyisikään taloudellisesti pysäköintialueidensa rakentamisesta asunnoiksi.

Että hyöty menisi taloyhtiöiden omistamalle Matinkylän huolto -yhtiölle, joka rakennuttaisi Matinkuja 1:n pysäköintitontille oman toimitalonsa. Ja että suunnitelmassa on vahvasti mukana huoltoyhtiön toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi (kok), Isotalon tuntema kuntapoliitikko.

”Jos hyöty jakautuu Matinkylässä väärin, se on toinen asia. Emme voi kaupunkina puuttua siihen, mutta ymmärrän, että se voi olla täydennysrakentamisen este.”

Matinkylä on länsimetron myötä ponnahtanut yhdeksi Espoon tärkeimmistä tiivistämisen kohteista. Kesätöinään arkkitehtiopiskelija on jo laatinut suunnitelman Matinlahden, Matinmetsän ja Tiistilän täydennysrakentamisesta.

”Tässä on mahdollisuus merkittävään loikkaan”, Isotalo sanoo.

Tyypillisesti suurimpia kahnauksia aiheuttavat juuri avointen pysäköintipaikkojen kaavoittaminen asunnoiksi ja autojen siirtäminen uusiin tiloihin. Muutos on kallis. Siksi hankkeen pitäisi Isotalon mukaan olla Matinkylässäkin sellainen, että se olisi asukkaiden kannalta taloudellisesti kannattavaa.

”Ratkaisu ei ole se, että kaupunki antaa periksi. Jos maanomistajilla on ristiriitaisia intressejä, kaupunki voi olla valmis etsimään sopua asiassa”, Isotalo sanoo.