Kokeile kuukausi maksutta

Konkarirakentaja Toivo Mäkeläinen, 66: ”Ulkomaisia työmiehiä pitää olla selvästi enemmän kuin ennen piti olla kotimaisia tekijöitä”

Peruskorjauskohteisiin erikoistunut 66-vuotias rakennusmestari Toivo Mäkeläinen on kokenut uransa varrella monia muutoksia. Merkittävimpänä hän pitää kotimaisten työmiesten vaihtumista ulkomaisiin.

Toivo Mäkeläinen

”Harmittava tosiasia on, että kotimaisia nuoria ei enää kiinnosta käsillä tekeminen. Nyt meille tulee porukkaa Virosta, Puolasta ja Latviasta. Se vaatii meiltä työnjohtajilta entistä enemmän valvontaa. Meillä on edelleen kieliongelma. Monesti kun antaa jonkun ohjeen ja hetken päästä menee katsomaan, huomaa, että vaikka he ovat olleet ymmärtävinään, ei olekaan ihan ymmärretty. Ei sanota, ettei ymmärretä. Monesti tehdään päinvastoin kuin on sovittu”, Mäkeläinen kertoo.

”Lukumääräisesti ulkomaalaisia pitää olla huomattavasti enemmän kuin ennen piti olla kotimaisia tekijöitä. Ja työntekijöiden vaihtuvuus on tänä päivänä iso aliurakoissa. Se aiheuttaa aika paljon lisää päänvaivaa meille työnjohtajille.”

Tällä hetkellä Mäkeläinen työskentelee SRV:llä työmaapäällikkönä Helsingin yliopistolle tehtävällä peruskorjaustyömaalla Viikissä. Ennen peruskorjaustyömaihin erikoistumistaan hän työskenteli vuonna 1976 tapahtuneen valmistumisensa jälkeen aluksi pientalotyömailla ja sen jälkeen kahdeksan vuotta asuinkerrostalotyömailla.

”Joskus ennen kun teimme kerrostaloja, meillä oli omat runkomiehet ja timpurit, jotka tekivät ne loppuun. Meillä oli hyvin pieni tiimi, joka hoiti kerrostalon aina anturasta ylös saakka. Nyt tälläkin työmaalla meidän on pitänyt perehdyttää noin 200 henkeä, kun meidän keskivahvuutemme on vain noin 40 henkeä. Se lisää paljon paperityötä, että kaikki veropaperit ja muut ovat kunnossa.”

Motivaatio jatkaa tulee työmaan vetovastuusta

Jo vanhuuseläkeiän saavuttanut Mäkeläinen saa motivaationsa jatkaa edelleen työntekoa työmaan vetovastuusta.

”Terveys on kunnossa, ja työ on mielekästä. Ei ole mitään hankaluutta lähteä aamulla töihin, ja kun on tottunut tähän rytmiin, niin mikä ettei”, Mäkeläinen kertoo syistä jatkaa yhä työntekoa.

Vuonna 2014 valmistuneen peruskorjauskohteen jälkeen, ennen nykyistä yliopiston työmaata, hän oli toisen vetämällä työmaalla avustamassa vanhemman työnjohtajan roolissa. Yhtiö teki tarjouksia monesta peruskorjauskohteesta mutta ei onnistunut saamaan niitä. Tällöin Mäkeläinen olikin jo valmis lopettamaan. Kun hän sitten viime kesänä sai jälleen vetovastuun itselleen jo entuudestaan tutun rakennuttajan korjauskohteessa, työ on taas maistunut.

”Meillä on tässä 30.8.2018 luovutus, ja sitten on vielä kaikki loppuselvittelyt, niin että ensi vuosi tässä vielä menee. Sitten 68 vuotta alkaakin olla jo aika lähellä. Silloin voi olla, ettei jatkoa enää edes tarjota.”

Vaikka jatkopestiä vielä tarjottaisiinkin, Mäkeläinen ei ole varma, tarttuisiko enää uuteen työmaahan. Rakentamisesta hän ei silti ole luopumassa eläkkeelläkään. ”Minulla on vielä omia projekteja. Pitää ehkä tehdä rantasauna. Sen aloitusta olen lykännyt.”

Raha ei ratkaise

Suuremmalla eläkkeellä ei ole ollut Mäkeläiselle merkitystä työnteon jatkamisessa vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeen. ”Kyllä sillä edelliselläkin eläkkeellä olisin ihan hyvin pärjännyt. Se ei ollut motivaattori laisinkaan.”

Oma osansa työssä jatkamiseen on ollut hyvillä suhteilla esimiehiin. ”Työnantaja luo edellytykset jatkaa. Ilmapiiri on niin hyvä, että on vielä ihan kiva tehdä töitä.”

”Tuotantojohtajaltamme tuli pyyntö, että jatkaisin vielä. Kun hän oli ehkä vähän saanut vihiä, että voisin jäädä pois töistä, hän aina silloin tällöin kyseli, että älä nyt vielä hermostu, kyllä tässä vielä jotakin löytyy. Sitten loppujen lopuksi sainkin tämän viimeisen hankkeen.”

Mäkeläinen uskoo, että mestarikoulutuksen lopettamisen aiheuttama nuorten mestareiden puute on osasyy siihen, että hänen ikäisiään konkareita vielä pidetään rivissä.

”Meillä on se ikävä tilanne, että nuoria mestareita ei ole kasvamassa. Kyllä meille vanhemmille on ihan selkeä tarve. Uskoisin, että meitä vähän senkin takia pidetään tässä, että saisimme jotakin siirrettyä nuoremmille. Mestarikoulutuksen lakkauttaminen oli erittäin huono päätös. Työmaalla tarvitaan kuitenkin työnjohtoa.”

”Yleensä työmaille on tarjolla ylikoulutettua väkeä, jotka eivät ole pitkällä tähtäimellä kiinnostuneita työmaan johtotehtävistä, vaan he haluavat vain niiden kautta päästä konttorihommiin.”

Laatu tulee jalkatyöstä työmaalla

Rakentamisen laadun kannalta oleellisena Mäkeläinen pitää nimenomaan liikkumista työmaalla.

”Mestarin työ on jalkatyötä. Vaikka kuinka joku on joskus ideoinut, että papereita täyttämällä tehdään laatua, kyllä se laatu tulee työmaalla käynnistä, puuttumisesta ja työn edistymisen seuraaminesta. Että tehtäisiin kerralla oikein.”

Jalkatyöllä työmaalla on oma osuutensa myös kunnon ylläpitämisessä. Lisäksi Mäkeläinen hoitaa terveyttään pitkillä kävelylenkeillä sekä hiihtämällä sikäli kuin hiihtokelejä riittää.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Konkarirakentaja Toivo Mäkeläinen, 66: ”Ulkomaisia työmiehiä pitää olla selvästi enemmän kuin ennen piti olla kotimaisia tekijöitä””

  1. Yksi Suomalainen ammattimies vastaa viittä ulkomaalaista ja tulee kerralla oikein tehtyä. Ulkomaalainen työ voima on vain ja ainoastaan polkemassa palkkatasoa alas samoin laadun, aikataulutuksen jne. Kukas se hyötyikään tästä menosta ?

  2. ”Oma osansa työssä jatkamiseen on ollut hyvillä suhteilla esimiehiin. ”Työnantaja luo edellytykset jatkaa. Ilmapiiri on niin hyvä, että on vielä ihan kiva tehdä töitä.””

    Tällaista tekstiä kun saisi lukea enemmänkin!

    1. Täysin samaa mieltä olen Mikon kanssa.

      Monet ihmisistä oikeasti pitävät siitä mitä tekevät työkseen ja se luo edellytyksiä jatkaa töitä myös eläkkeellä. Miksi heittää yhtäkkiä se osaaminen mitä on koko elämänsä ajan kerännyt hukkaan. Jos virtaa riittää ja työn tuottamalle palkalle on käyttöä, niin eikun eteenpäin vaan.

      On ollut myös ikävämpiä tapauksia, jossa työelämän jälkeen töiden tuomaa tyhjiötä elämässä ei ole pystytty täyttämään ja köysi on viritetty kaulalle.

  3. Itämaiset työskentelevät eritavalla, he ovat varovaisempia, mutta yksinkertainen bulkki sujuu hienosti. Ikävintä on, että he eivät ymmärrä yhtään kunnan vaatimuksista lopputulokselle.

Vastaa käyttäjälle Mikko V Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat