Kokeile kuukausi maksutta

YIT:n tuottavuusloikka tuo tuloksia – läpimenoaika puolittui asumiskohteen sisätöissä

YIT on saavuttanut vuosi sitten käynnistyneen Tuottavuusloikka-kehitysohjelmansa (Performance leap) asumisen pilottikohteessa kovia tuloksia.

Taustalla näkyvä post it -lappujen rykelmä liittyy Last planner -menetelmään, jota käytetään työmaan tuotannonohjauksessa. Kuva: Suunnittelutoimisto Grass business

”Olemme asumisen pilottikohteen sisävalmistusvaiheessa käyttäneet tahtiaikataulu-suunnittelua ja saaneet sillä säästöä läpimenoajoissa. Saimme ajan suunnilleen puoleen siitä, mitä meillä oli ollut vastaavissa kohteissa”, Tuottavuusloikka-ohjelmasta vastaava Maarit Sääksi kertoo. Hän ei paljasta kyseisen pilottikohteen nimeä.

Tahtiaikataulu-suunnittelussa kullekin rakennusvaiheen osalle määritellään tietty tahti eli työtehtävien suorittamiseen menevä tuntimäärä. Tällä varmistetaan töiden tasainen virtautus. Ajan tultua täyteen alkaa seuraava tahti tehtävineen. Poikkeamat tavoiteajoista huomataan heti, jolloin niihin myös reagoidaan selvästi normaalia nopeammin.

”Tavoitteemme ei ole kuitenkaan lyhentää aikataulua vaan pyrkiä erilaisilla toimenpiteillä poistamaan hukkaa. Lopputuloksena on sitten läpimenoajan lyheneminen. Siksi ei voida sanoa, että läpimenoaikamme on tästä eteenpäin joku tietty viikkomäärä, sillä toimintamme kehittyy koko ajan.”

”Arvoa tuottavan tekemisen lisäksi hankkeissa on esimerkiksi siirtelyä, odottelua ja suunnittelupuutteita. Ei kukaan ole valmis maksamaan sellaisesta. Kun hukkaa poistetaan ja arvoa tuottavien toimien määrä kasvaa, läpimenoaika lyhenee samalla.”

Sääksi painottaa kuitenkin sitä, että lyhyemmät läpimenoajat eivät saa merkitä laadun heikentymistä.

”Laadulla ei haluta leikkiä. Se on ihan ykkönen. Sen takia sanoinkin, ettei tavoitteemme ole lyhentää läpimenoaikaa vaan tehdä asioita toisin.”

Yhteistyö korostuu kaikissa hankkeissa

Hän korostaa myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä nykyrakentamisessa.

”Olemme poimineet allianssista ja muualta hyviä visuaalisen johtamisen käytäntöjä, kuten Big room ja Last planner. Hankkeiden alussa järjestettävissä kick-off -tilaisuuksissa kirkastamme yhdessä hankkeen tavoitteita. Tämä on nyt toimintatapamme, joka ei riipu enää urakkamallista.”

”Kaikki sidosryhmät on saatava mukaan toimintaan. Ei saa olla esimerkiksi sellaisia rajoitteita, että tilaaja kieltää pääurakoitsijaa keskustelemasta suoraan suunnittelijan kanssa. Tarvitsemme kaiken ammattitaidon, kaikkien näkökulman. Se on hankkeen parhaaksi.”

Last planner on rakentamisen tuotannon ohjaukseen tarkoitettu aikataulutekniikka, jossa on myös sosiaalinen puoli. Sen periaatteena on tehdä työn kulusta ennustettavampaa. Tämä tapahtuu osallistamalla avainhenkilöitä yhteiseen aikataulusuunnitteluun ja keskittymällä esteiden poistamiseen. Menetelmässä myös luvataan toteuttaa viikkosuunnitelmiin asetetut aikataulutehtävät sekä mitataan viikkosuunnitelmien luotettavuus ja analysoidaan poikkeamat.

Esimerkkinä Last plannerin tuomista hyödyistä Sääksi kertoo eräästä infrahankkeesta, jonka läpimenoajaksi oli kaavailtu 20 kuukautta. Last plannerin mahdollistamalla yhteistyöllä läpimenoaika lyheni neljällä kuukaudella.

”Ei lisätä resursseja tai kalustoa, vaan kun tehdään yhdessä, löydetään ne hukat sieltä. Ja hukalla tarkoitan sitä, että mesta ei odota tekijää tai tekijä ei odota mestaa. Toiminta ikään kuin virtaa. Tulee ideoita, missä järjestyksessä tehdään, kun nähdään riippuvuudet.”

Perehdytykset siirtyvät digitaalisesti tehtäviksi

YIT:n Tuottavuusloikka-ohjelma sisältää neljä pääaihetta: osaamisen varmistaminen, suunnittelun johtaminen, kumppanuudet ja esivalmistus sekä tuotannon digitalisointi työmaalla.

Digitalisoinnista työmaalla yksi konkreettinen esimerkki liittyy perehdytysprosessiin. Viranomaisvaatimusten lisääntymisen takia perehdytys vie yhä enemmän aikaa työmaalla. YIT on nyt siirtymässä täysin digitaaliseen perehdytysprosessiin, jossa on turvallisuuden lisäksi huomioitu esimerkiksi yhtiön laatupolitiikka ja arvojen mukainen toiminta. Perehdyttämisen päätteeksi tehdään työmaakierros työmaalla.

Yhtiö pyrkii myös integroimaan aiempaa paremmin eri it-järjestelmiään.

”Meillä oli aiemmin vaikka kuinka monta järjestelmää, jotka eivät synkanneet keskenään, jolloin jouduimme siirtämään tietoja manuaalisesti. Nyt meillä on ollut muutaman vuoden ajan 5D-järjestelmä, jossa tarjouslaskenta, tuotannonohjaus ja tietomalli yhdistyvät. Nyt järjestelmään kehitetään myös aikataulusuunnittelu ja -ohjaus. Tuottavuusloikan tuotannon digitaalisuuden toisen aallon tavoitteena on hakea sellaisia it-systeemejä, jotka toimivat yhdessä tämän nykyisen kanssa. Miten saamme tehtyä työmaan turvallisuus- ja laatuhavainnot digitaalisesti, jolloin meillä jälleen poistuu hukkaa ja pystymme kehittämään toimintaamme?”

YIT käynnisti Tuottavuusloikka-ohjelmansa kehittämisen noin vuosi sitten strategiapäivityksensä yhteydessä. Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintamalleja niin, että yhtiö yltää 15 prosentin säästöihin tuotannon kokonaiskustannuksissa. ”Tähän pyritään nimenomaan kehittämällä, ei leikkaamalla.”

Ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi strategiakauden aikana eli syksyyn 2019 mennessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “YIT:n tuottavuusloikka tuo tuloksia – läpimenoaika puolittui asumiskohteen sisätöissä”

  1. YIT on siis löytänyt viisastenkiven. Onnittelen. Voi asia pitää osittain paikkansakin. Ainakin silloin, kun on koalitio, jolla on koko hanke käsissään. Useinhan näin ei ole.

  2. Asuintalokohteen sisätyövaihe puolittui. Erinomaista. Nyt on kuivuminen ollut aikataulua hidastava tekijä. Ehkä kokeessa oli kyseessä puukerrostalo, joka ei saanut vettä ja homehtunut rakennusaikana.

  3. 15 % säästö kokonaiskustannuksissa……….. mitähän sieniä tämänkin lauseen keksijä on syönyt ?

    1. On pakko keksiä jotain osakkeenomistajille ennenkuin kurssi täysin romahtaa.

      Toimitilapuolella ainakin rytisee pian ja pahasti. Mm. Metropolia menee aivan päin honkia. Länsisatama epäonnistui. Keskustakirjasto?

    2. En ole syönyt sieniä, mutta virkkeestä oli jäänyt pois yksi sana, joka vaikuttaa oleellisesti virkkeen merkitykseen. Se puuttuva sana oli ”tuotannon”, eli YIT:n tavoitteena on yltää 15 prosentin säästöihin tuotannon kokonaiskustannuksissa. Sana on nyt lisätty tekstiin.

      Pahoittelen virhettäni.

  4. Kunhan ei kävisi niin kuin aiemmin, kun yritettiin rakentaa kerrostalo 6 kk. Tuli sutta ja sekundaa ja jälkityöt lisäsivät kohteen kustannuksia ainakin katteen verran.

  5. Milloin saataisiin kehitettyä järjestelmä, jossa karsittaisiin ammattitaidottomat rakennuttajat ja suunnittelijat? Rakentamiseen ryhtyvä= rakennuttaja ottakoon vastuunsa.

  6. Eikö YIT:lle olisi kunniakkaampaa kehitää LAATULOIKKA-ohjelma, johon se sisällyttää osaamisen varmistamisen ja suunnittelun johtamisen. Huono ja ammattitaidoton talotekniikan suunnittelu turmelee hyvänkin kehityshankkeen ja tavoitteen. Hankkeen parhaaksi tarvittava kaikkien ryhmien ammattitaito, sidosryhmien mukaan saaminen ja vuorovaikutuksen merkitys ovat pelkkiä sanoja, eivätkä merkitse mitään, jos ei tarkisteta suunnitelmien toimivuutta. YIT:n gryndikohteessa tehdyt ilmanvaihtotyöt suunnitelmilla, joilla ei saavutettu rakentamismääräysten mukaisia arvoja, ovat rakentamisen laadulla mutta myös asukkaiden terveydellä ja asunnon ostajien rahoilla leikkimistä. Ja olihan laadutonta esittää rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi pöytäkirjat, joissa kohteen iv-mittaustulokset eivät pitäneetkään paikkaansa.

    1. Sinulla on aika suppea näkökulma asiaan. ”Hankkeen parhaaksi tarvittava kaikkien ryhmien ammattitaito, sidosryhmien mukaan saaminen ja vuorovaikutuksen merkitys” on mielestäsi vain pelkkiä sanoja, mutta juuri noilla keinoilla pyritään myös muun muassa siihen, että suunnitelmapuutteet saataisiin karsittua ja suunnitelmista kehitettyä mahdollisimman hyvät. Aina tässä ei siltikään onnistuta, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat, kun suunnitelmia tarkastelee yhden ihmisen sijaan 20 ihmistä, joilta kaiken lisäksi löytyy erilaista osaamista. Tähän päälle vielä avoin keskustelu ja yhdessä tekeminen niin uskallan väittää, että myös suunnitelmapuutteita tulee karsittua ihan eri tavalla kuin ns. perinteisessä tyylissä.

  7. On nyt jo menossa 20 v. vanhat tuotanto-opit opit läpi rakennustaloudessa. Taitaa olla niin, että vaikka 10 v. sitten näitä omaksumalla olisi hengissä paljon lujemmin. YIT ostaa suunnittelun autotallifirmoilta.

  8. Vanha viisaus: hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Työnsuunnittelun merkityksen huomaa niin pari viikkoa kestävissä pintaremonteissa kuin miljoonaluokan kohteissa. -Nostalgialla muistelen parin vuosikymmenen takaisia aikoja, kun erilaiset aikataulumallit ja tietokoneiden käyttö aikataulujen laadinnassa löi itsensä läpi. Ja aikatauluja laativat uransa rippikouluikäisinä montun pohjalla aloittaneet, rautaiset ammattilaiset. Väittäisin, että niihin aikoihin ei edes sotaväen touhu ollut niin jämptiä kuin rakentajien. No, rakentajiakin on aina ollut joka junaan, mutta sanottakoon että ainakin hyvien rakentajien. Mutta, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä, ja on oikeat välineet käytössä, niin tekemisen suunnittelussa on suuret mahdollisuudet onnistua. Pikku pintaremontissa oikea väline voi olla ruutupaperi, isommilla työmailla ilman muuta aikatauluohjelma(t). Ja kyllä post-it -laputkin ovat käteviä, kuten tämän jutun kuvassa 🙂 Loppujen lopuksi huippuosaamista ei ole se, että olisi välttämättä huippuvälineet, vaan että ihmisten osaaminen on huippua.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat