Kokeile kuukausi maksutta

Espoon kaupunginhallitus haluaa purkaa pitkään tyhjillään olleen ja kiistellyn kaupungintalon

Espoon kaupunginhallitus haluaa purkaa pitkään tyhjillään seisseen Espoon kaupungintalon.

Tyhjillään olevan Espoon kaupungintalon kohtalosta on kiistelty vuosia. Kuva: Markus Jokela / HS

Kaupungintalon tilalle suunnitellaan kaavoitettavaksi asuntoja.

Kaupunginhallituksen päätti äänin 10–4 (yksi tyhjä), että rautatieaseman viereen, nykyisen Virastotalo 2:n paikalle Espoon keskuksessa, rakennetaan uusi espoolaisten talo, johon tulee monipuolisesti palveluita kaupunkilaisille.

Kaupungintalon kohtalosta päättää lopullisesti valtuusto.

Kaupungintalo on valmistunut vuonna 1971.

Espoon keskuksen kehittämisestä järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuosina 1966–67. Sen voitti puolalaisen arkkitehtiryhmän ehdotus, joka perustui suureen väestönkasvuun. Kaavaprosessissa puolalaisen ehdotuksen rakennusoikeuksia kuitenkin korotettiin yli kolmanneksella ja asuinrakennuksista tuli reippaasti heidän hahmottelemiaan suurempia. Laman takia myös osa alkuperäisen suunnitelman katutason liike- ja palvelutiloista jäi toteutumatta.

Lopulta arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila suunnitteli kaupungintalon ja sitä on pidetty edustavana näytteenä 1960-luvun betoniarkkitehtuurista.

Ilmanvaihto on ongelmallinen

Talossa tehtiin asbestikartoitus vuonna 1990, mutta asbestia ei löytynyt.

Vuonna 2001 kaupungintalossa tehtiin kosteusmittaus ja mikrobitutkimus. Niissä ei ollut poikkeavuuksia.

Vuonna 2005 Työterveyslaitos tutki sisäilmaa. Sisäilmaa ei todettu terveydelle haitalliseksi, mutta ilmanvaihtoa pidetään ongelmallisena sen vaikean säädettävyyden vuoksi. Ilmasta löytyi myös mineraalivillapölyn hiukkasia.

Vuosina 2007–2008 kaupungintalon ja keskustakortteleiden kehittämiseksi julistettiin kansainvälinen ideakilpailu. Neljän palkitun ehdotuksen perusteella palkintolautakunta ehdotti kaupungintalon ja sen viereisen Virastotalo 1:n purkamista. Osa lautakunnan jäsenistä jätti eriävän mielipiteen kaupungintalon purkamisen osalta.

Valtuusto päätti kaupungintalon purkamisesta keväällä 2010.

Sen jälkeen sitä on haviteltu muun muassa järjestöjen käyttöön, mutta suunnitelmista on luovuttu talon huonon kunnon vuoksi.

Taloa vuosien varrella puolustaneiden mielestä se on osa Espoon historiaa ja kaupunkikuvaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Espoon kaupunginhallitus haluaa purkaa pitkään tyhjillään olleen ja kiistellyn kaupungintalon”

  1. Espoon konsernivelka on 3,7 miljardia euroa. Metron väsääminen on ehkä puolivälissä mutta kummallisessa kuntamaailmassa tällaiset asiat ovat enemmän kiinnostavia.

  2. Onhan tuo Espoon ”keskusta” niin järkyttävä lähiö ettei toista.

  3. Missäpä Kauno asuu, eli kuinka paljon omakohtaista asumiskokemusta tästä järkyttävästä lähiöstä ja mikä siinä Kaunoa järkyttää? – Minua järkyttää tuo kaupungintalon ulkonäkö ja virastotalo 2 mutta eipä ihmeemmin mikään muu. Hyvä kun puretaan niin järkytys vähenee, ainakin minulla vallan radikaalisti.

    Olen pääkaupunkiseudulla asunut mm. molemmilla puolilla Haagaa, Rööperissä, Eirassa, Maununnevalla ja Pitskussa, joissakin muutaman vuoden ja joissakin toistakymmentä. Kerrostaloissa, rivarissa, okt:ssa. Tässä Espoon keskuksen huudeilla on kohta kymmenen vuotta täynnä ja tämä on toistaiseksi paras mesta missä olen asunut. Hyvät, ja paranevat palvelut ja loistavat (ja paranevat) yhteydet junalla, busseilla ja omilla autoilla ja muilla peleillä. Erittäin rauhallista. Ei rakennettua peltoa vaan vanhaa kulttuuriseutua josta kyllä osa ajan tyyliin pilattiin gryndaamalla (Suvela pääasiassa) ja kokonaisuus puukottamalla voittanut puolalaisen arkkitehtikilpailun esitys. Onneksi jossain määrin niitä nyt korjataan.

    Toivottavasti Kauno on onnellinen siellä missä asuu.
    —-

    CFO: Jos Espoon konsenivelka on tuo mainitsemasi niin siitä taitaa tulla n. 15 tonnia / asukas. Ja jos koko Suomen velka on n. 100ee9 € niin eikös siitä tule n. 20 tonttua per asukas. Nämä siis suuruusluokkia. Toki tuossa kokonaispotissa espoolaisetkin mukana ovat, mutta jos Espoon velasta huolissaan on niin kannattaa sitten olla huolissaan koko Suomen taloudenpidosta. Mikä nyt voisi olla järkevääkin toki. t. CEO

  4. Jos espoossa ei olisi velkaa menisi vielä suurempi osuus kerätyistä veroista maakuntiin.

Vastaa käyttäjälle CFO Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat