Kokeile kuukausi maksutta

Espoossa kuohahti: asukkaille maalailtiin saaristoidylliä ”makkaran­paistopaikkoineen” – nyt suojellun huvilamaiseman kallioille suunnitellaan kerrostaloja

Kaupungin suunnitelmat kaavoittaa kerrostaloja saaristomaiseen Soukanniemeen huolestuttavat Espoossa.

Talviaikaan sähkön kulutus kasvaa. Todellisten sähkökustannusten tulisi näkyä myös myös asuntojen myyntiesitteissä. Kuva Espoon Soukanniemestä. Kuva: Sami Kero / HS

Asukkaat ovat nousseet vastarintaan, ja myös Uudenmaan ely-keskuksessa ja Espoon kaupunginmuseossa kannetaan huolta kaupungin suunnitelmista.

Muun muassa alueella pesivien liito-oravien elinolosuhteiden pelätään heikentyvän, mikäli kaavasuunnitelma toteutuu. Myös suojeltuun, kulttuurihistoriallisesti merkittävään huvilamaisemaan uhkaa tulla säröjä.

Valtaosa Suvisaariston kupeessa sijaitsevan omakotialueen täydennysrakentamisesta on määrä toteuttaa kaavoittamalla lisää pientaloja. Kaavasuunnitelmassa on kuitenkin myös pienkerrostaloalue, jonne on mahdollista rakentaa ullakkokerros mukaan lukien kolmikerroksisia taloja.

Myös virkistysaluetta on kaavoitettu rakentamiseen. Suunnitellun asemakaavan mukainen rakentaminen kasvattaisi alle 200 asukkaan Soukanniemen väkilukua tuhannella.

Tiiviin rakentamisen perusteluna kaavatalous

Kaupunki perustelee tiivistä rakentamista kaavataloudella. Kaupunkisuunnittelukeskuksen johtaja Torsti Hokkanen toteaa, että isompien rakennuskohteiden mahdollistamilla maanmyynti- ja sopimustuloilla voidaan kattaa kaupunkitekniikan rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.

”On ihan valtuuston linjausten mukaista pyrkiä kaavataloudellisiin ratkaisuihin ja saamaan rakentamista myös kaupungin maille”, Hokkanen sanoo.

Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsi Hellas sanoo ymmärtävänsä myös taloudellista näkökulmaa, mutta muistuttaa, että luontokysymykset ovat tärkeä reunaehto kaavoituksessa.

Luontoselvityksessä todetaan, ettei tontteja tutkittu, joten on mahdollista, että niiden alueelta löytyy lisää liito-oravan asuttamia kohtia. Selvityksessä on mainittu alueita, joilta liito-oravahavaintoja saattaisi tulla lisää.

Tonttien rajaaminen luontoselvitysten ulkopuolelle kuulostaa Hellaksesta erikoiselta. ”Selvitykset pitäisi olla koko kaavan alueelta ja etenkin kaikista niistä osista, mihin on tulossa rakentamista”, hän sanoo.

”Jos niitä ei ole, ollaan vähän heikolla pohjalla.”

Vain pihapiirit on luontoselvityksen ulkopuolella

Aluetta suunnittelevan arkkitehdin Aija Aunion mukaan vain pihapiirit on jätetty luontoselvityksen ulkopuolelle kotirauhan kunnioittamiseksi.

Soukanniemen kaavoitustilanne

  • Soukanniemessä ei ole aiemmin ollut asemakaavaa.
  • Valtaosalla alueesta on voimassa Soukanniemi–Suvisaaristo-osayleiskaava.
  • Pienellä alueella, Fridheminkalliossa, on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava.
  • Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotusta 31. tammikuuta.
  • Jos lautakunta hyväksyy esityksen, kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja lähetetään lausuntokierrokselle.
  • Nähtävilläpitoon liittyy myös asukkaiden kuuleminen.

Lisäksi Hellasta kummastuttaa, miksi liito-oravien suojelun kannalta keskeiset metsäiset reitit on kaavaehdotuksessa toteutettu osin jättämällä rakennettaville tonteille puistoisia osia.

”Espoon linja on ollut toteuttaa suojelun kannalta keskeiset reitit niin, että tarvittava puusto sijaitsee kaupungin omistamalla maalla. Niin on helpompi huolehtia, että puusto säilyy”, Hellas sanoo.

”Jopa metroasemien ympärillä suojelu on toteutettu tämän periaatteen mukaisesti, vaikka rakentaminen on siellä paljon tiiviimpää.”

Aunio sanoo, että asemakaava-alueella puiden kaataminen on tonteilla luvanvaraista. Myös kaavamääräyksissä edellytetään puuston ja luonnonolosuhteiden säilyttämistä.

Pienkerrostaloista tulee ongelma?

Luontokartoituksen mukaan alueella esiintyy myös muun muassa lepakoita ja tervaleppiä.

Soukanniemi on merkittävä myös kulttuurihistoriallisesti. Vanha, merellinen huvila-alue on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Soukanniemi on osa laajempaa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta.

Espoon kaupunginmuseon intendentin Jyri Viljan mukaan Fridheminkallioksi kutsutulle kaavan osa-alueelle suunnitellut pienkerrostalot voivat olla kulttuurihistoriallisten arvojen suojelun näkökulmasta ongelma.

”Jos kallio rakennetaan ja taloista tulee korkeita, se näkyy maisemassa hyvin kauas”, Vilja sanoo.

Se merkitsee heikennystä suojeltuun maisemaan. ”Samoin jos teitä lähdetään leventämään paljon kautta linjan, se vaikuttaa väkisinkin muualle ympäristöön”, Vilja sanoo.

Muuten kaava näyttää Viljan mukaan museon näkökulmasta hyvältä. Asianmukainen rakennusinventointi ja sen mukaiset suojelumääräykset on tehty.

”Suunnitelmassa on esimerkiksi makkaranpaistopaikkoja”

Itsestäänselvien suojelukohteiden lisäksi kaavalla pyritään suojelemaan myös muita kohteita. Vanhan huvilan voisi kaavaehdotuksen mukaan säilyttää ilman, että se vaikuttaa tontin rakennusoikeuteen.

Uusille pientaloille on Viljan mukaan löydetty paikkoja, mihin rakentaminen sopii.

Suunnitelmasta kimpaantuneet asukkaat kummastelevat kaupungin tapaa hoitaa kaavaprosessia. Anna-Maija Nordlingin, Niklas Tevajärven ja Marcus von Schantzin mukaan maaliskuussa 2016 järjestetyssä asukastilaisuudessa kaavahankkeesta annettiin hyvin erilainen kuva kuin nyt on käynyt ilmi.

”Silloin ei kerrottu, että alueelle tulisi kerrostaloja”, von Schantz sanoo.

Päinvastoin tilaisuudessa olisi vakuutettu, että alue säilyy pientaloalueena, ja että ranta-alueet ja avokalliot säilytetään rakentamattomina.

”Puheiden mukaan suunnitelmassa on esimerkiksi makkaranpaistopaikkoja”, sanoo Nordling.

”Nyt ollaan rakentamassa kerrostaloja suojellun Villa Fridhemin naapuriin. Aika epäuskoiselta tuntuu”, Tevajärvi sanoo.

”Miksi rakentaminen pitää ylimitoittaa”

Nordlingin mukaan monet alueella asuvat kokevat tulleensa huijatuiksi.”Emme vastusta kaavaa, mutta miksi rakentaminen pitää ylimitoittaa.”

Jotkut jopa toivoivat kaavaa, että saisivat tonteilleen lisää rakennusoikeutta.

”Silloin ei kerrottu, että alueelle tulisi kerrostaloja.”

Osa asukkaista kokee, että maanomistajia kohdellaan eriarvoisesti. Osalla tonteista kaavan mahdollistama rakennustehokkuus on 0,15, toisilla jopa 0,4, vaikka lain mukaan tasapuolisuuden on oltava keskeinen suunnitteluperiaate.

”Alue on sekä luonnoltaan että kulttuuriympäristöltään niin erityinen, ettei sellaista tehokkuuslukua kyetty löytämään, jolla rakentamismahdollisuudet olisivat yhtenäiset. Kaavasta syntyvää taloudellista hyötyä tasataan tietysti maankäyttösopimuksilla”, aluetta suunnitteleva arkkitehti Aija Aunio sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Espoossa kuohahti: asukkaille maalailtiin saaristoidylliä ”makkaran­paistopaikkoineen” – nyt suojellun huvilamaiseman kallioille suunnitellaan kerrostaloja”

    1. Heh… ei ole pernerilläkään aikaa touhuta toisten tonteilla… turha heitto

Vastaa käyttäjälle J.Vuorimäki Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat