Suomessa vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2016 vuotovahinkokorvauksia 174 miljoonaa euroa kymmenistä tuhansista vuotovahingosta.
Grohen mukaan esimerkiksi Saksassa tapahtuu vuodessa 1,1 miljoonaa vuotovahinkoa. Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt kirjaavat tilastoihinsa peräti 15 000 putkirikkoa päivässä.
”Meidän pitää tuottaa markkinoille muutakin kuin vain uudenlaisia hanoja eri väreissä. Uusia innovaatioita varten kävimme läpi yli 350 vesiteknologiaan liittyvää startup-yritystä. Lähetimme 50 päällikkötason työntekijäämme esimerkiksi Berliiniin tutustumaan uusiin innovaatioihin”, Grohen pääjohtaja Michael Rauterkus kertoo Rakennuslehdelle.
Saksan teknologiapääkaupungiksikin kutsuttu Berliini on ollut jo pitkään yksi maailman nopeimmin kasvavista ja eniten rahaa keräävistä startup-keskittymistä.
Kahden vuoden urakka
”Tuotekehitystä tehtiin kaksi vuotta. Älykkään sensorin avulla voidaan havaita vuoto jo mikrovuototasolla ja katkaista vedentulo hyvissä ajoin jo ennen suurempaa vahinkoa”, Rauterkus sanoo.
Grohen kehittämä Sense Guard -niminen vuotovahti mittaa vedenpainetta. Yhtiö on kehittänyt sen algoritmin itse, ja laite tunnistaa hyvinkin pienet poikkeavuudet sekä mikrovuodot ja sulkee vedentulon automaattisesti. Vesijohtoverkoston toimintaa voi seurata ja ohjata mobiilisti esimerkiksi matkapuhelimen avulla.
”Näemme tässä myös valtavia mahdollisuuksia erilaisille lvi-alan uusille palveluille. Voimme tulevaisuudessa tehdä algoritmien avulla ennusteita esimerkiksi vakuutusyhtiölle putkien kunnosta ja vuotoriskeistä. Voimme luoda digitaalista lisäarvoa vesivuodosta.”
Seuraavaksi saksalaisinsinöörien työpöydällä on vedenkulutukseen liittyvä innovaatio, jonka avulla voi tulevaisuudessa tietää yhä tarkemmin, miten paljon vettä kuluu esimerkiksi kodin eri toiminnoissa.
Muutoinkin yhtiön tuotekehitys tehdään aina omana työnä eli se ei esimerkiksi osta ulkoa hanamuotoilua nimekkäiltä suunnittelijoilta.
100 hengen digiosasto
Grohen mittarin hinnoittelussa pääjohtajalla oli yksi pääperiaate.
”Sen pitää olla halvempi kuin iPhone. Hinta liikkuu asennuksineen noin 699–799 eurossa sensoreiden määrästä riippuen. Mittari on aina asuntokohtainen”, Rauterkus kertoo.
Mittaria oli kehittämässä 20 hengen tuotekehitysryhmä, jota johti tuotepäällikkö.
”Tämän innovaation myötä meille on parissa vuodessa kehittynyt 100 hengen digitaalinen yksikkö. Muutama vuosi sitten en edes ajatellut, että tarvitsemme oman digitaalisen osaston, mutta maailma muuttuu nopeasti, ja sensorista se ajattelun muutos meilläkin lähti liikkeelle.”
Grohen tuotekehitys toimii startup-hengessä.
”Jos idea ei lähde lentoon kuudessa kuukaudessa, unohdamme sen. Ajattelen myös, että jos emme panosta innovaatioihin, pyörä alkaa pyöriä väärään suuntaan. Meidän ideahorisonttimme ulottuu kuudesta kahdeksaan vuoteen.”
Uudet innovaatiot ovat pääjohtajan erityisessä suojeluksessa. Innovaatioryhmä tapaa Rauterkussin kerran viikossa.
”Normaaleissa projekteissa päällikkötason kuukausitapaamiset riittävät, mutta esimerkiksi vuotovahdin kehitystyössä tarvittiin päätöskykyä kerran viikossa. Jos esimerkiksi piti tehdä muutoksia vuotovahtia ohjaavaan ohjelmistoon, meidän piti päättää, sijoitammeko siihen puoli miljoonaa euroa lisää vai emme. Asioita ei voinut pitää odottamassa neljää viikkoa.”
Rauterkus uskoo, että lähitulevaisuudessa Grohe voi lähettää huoltopyyntöjä suoraan putkiasentajalle ja antaa vinkkejä, että kiinteistöissä on muutakin korjaustarvetta.
”Tuomme putkiasentajalle lisää myyntiä ja uusia työmahdollisuuksia. Asukkaille kyse on turvallisuudesta, sillä putkivuoto voi pahimmillaan tuhota elämäntyön.”
Formula-tason osaamista
Rauterkus muistaa haastattelun yhteydessä tietysti myös kehua yhtiönsä saksalaista insinööriosaamista. Hänellä on takanaan yli 10 vuotta Grohen palveluksessa. Sitä ennen hän työskenteli muotiteollisuudessa. Vuoden 2015 alusta hän on toiminut Grohen pääjohtajan tehtävässä.
Grohe AG
- Yhtiön omistavat puoliksi japanilainen rakennusalan tuotejätti Lixil ja Japanin kehityspankki DBJ vuodesta 2014 lähtien
- Japanilaiset ostivat Grohen pääomasijoittaja TPG Capitalilta ja sveitsiläispankki Credit Suisselta reilulla 3 miljardilla eurolla
- Lixil omistaa myös yhdysvaltalaisen keittiö- ja kylpyhuonevalmistaja American Standardin
- Grohella on noin 6 000 työntekijää ja viisi tuotantolaitosta Saksassa, Portugalissa ja Thaimaassa
- Lixilin myynti on noin 15,3 miljardia euroa vuodessa, yhtiöllä on lähes sata tuotantolaitosta ja yli 70 000 työntekijää
Rauterkussin mukaan esimerkiksi yhtiön sopimus laivanrakentaja Meyerin kanssa kertoo omaa kieltään laatutasosta.
”Meillä on edelleen tarjolla varaosia tuotteisiin, joita ei ole tehty 40 vuoteen. Jos risteilyaluksessa joku hananosa hajoaa, varaosia on hyvin saatavilla eri satamassa eri puolilla maailmaa. Olemme läsnä 150 eri maassa”, Rauterkus kehuu.
Grohen johtoryhmä on pieni, vain neljän hengen joukko, vaikka yritys pyörittää vuosittain liki puolentoista miljardin euron liikevaihtoa.
”Olen kerännyt ympärilleni joukon ihmisiä, joilla on taustallaan paljon kokemusta eri liiketoiminta-alueista. Meiltä löytyy kokemusta niin lelu-, kosmetiikka- ja elektroniikkateollisuudesta. Olemme saaneet eri teollisuusalojen parhaat käytännöt käyttöömme.”
Esimerkiksi yrityksen operaatioista vastaava johtaja Thomas Fuhr on siirtynyt Grohelle Mercedes-Benzin palveluksesta. Hän on aikoinaan ollut mukana myös formulatalli McLarenin toiminnoissa.
”Hän tietää, miten saadaan viimeinenkin sekunnin sadasosa irti laadun kannalta.”
Tärkeä lista
Rauterkussin yksi suuri ylpeydenaihe on Grohen mukanaolo yhdysvaltalaisen Fortune- lehden syksyllä 2017 keräämän 50 yrityksen ”Change the world”-listalla. Yhtiö oli listan ainoa saksalaisyritys tässä kategoriassa.
Valinnan taustalla ovat esimerkiksi Grohen älyratkaisut putkivuotojen estämiseksi ja hanamalli, josta saa tarvittaessa suoraan jäähdytettyä ja hiilihapotettua vettä.
”Olimme listauksen ainoa talotekniikkayhtiö. Lisäksi liikevaihtomme oli muihin satojen miljardien yhtiöihin verrattuna pieni, ”vain” 1,4 miljardia euroa.”
Tulevaisuuden mahdollisuudet piilevät Rauterkussin mukaan erityisesti esimerkiksi Aasiassa. Yhtiön globaali markkinaosuus on noin kuusi prosenttia. Euroopan markkinoista sen osuus on noin 20 prosenttia, mutta Aasiassa vasta 2-3 prosenttia.
”Emme ole massamarkkinatuote vaan premium-luokassa. Korkein eurooppalainen markkinaosuus meillä on Hollannissa ja Belgiassa, jossa joka toinen asennettu hana on meidän valmistama. Suomessa haluamme lisää markkinaosuutta, sillä meidän näkökulmastamme katsottuna ei ole hyvä tilanne, jos markkinoita hallitsee vain yksi peluri”, Rauterkus kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Grohe kehittää älyvahteja estämään putkivuotoja”
Onpa kova kehumaan itseään tämä Grove. No, kukapa muu kehuisi kuin itse. Tästä jutusta ei vielä selvinnyt, onko muutakin mielenkiintosta tulossa kuin erilaisia vuotovahteja, joita on ollut markkinoilla jo vuosia.