Kokeile kuukausi maksutta

Liikenneviraston pääjohtaja kadehtii Finavian kykyä investoida lentokenttiin

Trafista Liikennevirastoon johtoon loikannut  tuore pääjohtaja  kaipaa pikaisesti uusia keinoja liikenneverkon rahoituksen turvaamiseksi.

Liikenneviraston uusi pääjohtaja Kari Wihlman on huolissaan korjausvelan pienentämisen rahoituksesta. Kuva: Liisa Takala.

Varatuomari Kari Wihlman, 51, oli aiemmin Trafin pääjohtaja. Hän on Liikenneviraston historian kolmas pääjohtaja. Hänen edeltäjänsä Antti Vehviläinen ei saanut jatkokautta.

”En näe, että budjetin kautta olisi jatkuvasti saatavissa lisää rahaa korjausvelan pienentämiseen. Liikennepolitiikan suurin haaste on rahoituksen turvaaminen”, Wihlman sanoo.

Kari Wihlman

51-vuotias varatuomari

Liikenneviraston pääjohtaja 1.1.2018 alkaen.

Liikenneturvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017

Ajoneuvohallintokeskuksen ylijohtaja 2008–2009

Liikennevirasto on Suomen suurin infratilaaja. Sen budjetin suuruus on 2,1 miljardia euroa

Hän kertoo katsovansa hieman kadehtien, miten Finavia pystyy kehittämään ilmaliikenteen infraa ja rahoittamaan isojakin lentoasemien investointeja. Se toimii yhtiömuodossa eikä siksi tarvitse lentoasemien investointeihin valtion budjettirahaa, kuten muut väyläinvestoinnit.

Viime vuosina on ollut esillä muun muassa malli, jossa eläkeyhtiöt sijoittaisivat väyläinvestointeihin.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ehdotti vuosi sitten, että Suomeen perustettaisiin valtion ja maakuntien omistama väyläyhtiö, jonka rahoitus tulisi tien käytöstä kerätyistä maksuista. Vastustuksen vuoksi yhtiön jatkovalmistelu meni nopeasti jäihin.

Onko Liikenneviraston uusi pääjohtaja pettynyt, että ehdotus ei edennyt? ”Parlamentaarinen työryhmä miettii nyt rahoituksen keinoja. Uskon, että se panostaa keinojen löytymiseen.”

Ensi vuonna korjausvelan pienentämiseen tähtäävä rahoitus on jo vähäistä. Wihlman kääntäisi kaikki kivet, jotta keinot korjausvelan vähentämiseksi tulisivat pintaan. ”Erilaisia keinoja voi löytyä innovatiivisilla hankinnoilla”, hän kertoo.

Pitkä infraohjelma poistaisi poukkoilun

Pitkäjänteiset infraohjelmat ovat olleet alan palveluntuottajien kestotoive pitkään. ”Haluan ihan samaa, yli hallituskausien ulottuvaa infran rakentamispolitiikkaa. Ei ole hyvä tilanne, että infran rakentaminen on niin poukkoilevaa”, Wihlman toteaa.

Palveluntuottajat ovat moittineet Liikennevirastoa epäyhtenäisistä toimintatavoista eri osissa maata ja eri hankkeissa. Mitä uusi pääjohtaja aikoo tehdä, jotta virasto näyttäytyy ulospäin tasapuolisena tilaajana, jonka kanssa voi yhdessä kehittää pitkäjänteisesti alaa?

”Olen saanut saman havainnon palveluntuottajilta. Tavoitteenani on yhtenäistää sisäisiä toimintamalleja ja -tapoja.”

Pari viime vuotta julkista väyläkeskustelua ovat hallinneet digitalisaatio ja nykyinen liikennepoliittinen lähestymistapa käsitellä liikennettä palveluna (MaaS).

Palvelujen alustana toimiva väyläverkosto on saanut vähemmän huomiota. Myös Liikennevirasto on ollut viime vuosina melko vaisuna, kun on ollut kyse väyläverkon kehittämisestä.

Liikennevirasto on maan suurin infratilaaja. Alan palveluntuottajia kiinnostaa, miten muutaman viikon uudessa työssään ollut uusi pääjohtaja aikoo käyttää ääntään väyläverkoston puolustajana.

Infralla tärkeä rooli palveluiden alustana

”Aion omalta osaltani korostaa infran tärkeyttä alustana. Liikenne- ja viestintäinfran merkitys kasvaa koko ajan, ja sen kehittäminen korostuu entistä enemmän. Älyliikenne vaatii älyteitä. En ole nähnyt digitalisaatiota vastakkain perusinfran kehittämisen kanssa”, Wihlman sanoo.

Hän toteaa, että on vaikeaa arvioida, kuinka paljon älyä pitää olla itse väyläverkossa, mutta sen pitää kuitenkin toimia automaattisesti kulkevien ajoneuvojen alustana.

Liikennevirastolla on Lapissa parhaillaan käynnissä Aurora-hankkeen älytie-kokeilu. Viime viikolla testattiin automaattisen liikenteen selviytymistä arktisissa olosuhteissa.

”Tällä hetkellä ajoneuvoissa ja kännyköissä on jo paljon älyä. Meidän pitää infrapuolella ottaa teknologian hyödyt irti. Automaattinen liikenne on viestintä- ja liikenneverkon yhteen pelittämistä.”

Liikennevirasto ison muutoksen edessä

Wihlman aloitti pääjohtajakautensa uudistamalla heti Liikenneviraston johtoryhmän. Kaikilla johtoryhmän jäsenillä tehtävä vaihtui joko kokonaan tai osittain. Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela siirtyi tämän uudistuksen yhteydessä Liikenneviraston viestintä- ja sidosryhmäjohtajaksi.

”Juurisyy muutokseen oli, että tietyille alueille kaivattiin uudenlaista panostusta.”

Wihlman puhuu haastattelussa paljon muutoksesta. Hän on koko työuransa ollut muutosjohtajana.

Parhaillaan on käynnissä valmistelu Trafin ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston viranomaistehtävien yhdistämisestä yhdeksi virastoksi. Poliittista sopua asiasta ei ollut vielä tämän jutun painoon mennessä. Uuden viraston pitäisi aloittaa toimintansa tammikuun 2019 alussa. Wihlman veti valmistelutyöryhmää viime vuonna ennen valintaansa Liikenneviraston johtoon.

Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisen valmistelu on jo pitkällä. Yhtiöön siirtyy Liikennevirastosta 150–180 henkeä.

Liikennevirastosta tulee ydintoimintaansa keskittyvä väylävirasto, jos uusi jättivirasto toteutuu. Liikennevirastosta siirtyisivät uuteen perustettavaan virastoon kaikki varsinaiset viranomaistehtävät.

Wihlman toteaa, että Liikennevirastoa on kehitettävä, vaikka uusi virasto ei toteutuisikaan.

”On katsottava, mitä on horisontissa. Siellä näkyy liikenteen valtava murros: digitalisaatio ja MaaS. Toinen horisontissa näkyvä asia liittyy ilmastonmuutokseen ja kolmas rahoituksen järjestämiseen.”

Halu vaikuttaa maakuntahallinnon luomiseen

Osa Liikenneviraston alaisten ELY-keskusten toiminnoista siirtyy perustettaville maakunnille. Miten Liikenneviraston pääjohtaja katsoo maakuntien roolia väylien kehittäjänä?

”Näkökulmana on valtakunnan liikennejärjestelmän toimivuus. Kaikissa uudistuksissa väylien palvelukyvyn täytyy säilyä. Haluamme aktiivisesti olla mukana maakuntahallinnon luomisessa, jotta väyläverkoston yhtenäisenä säilymiseen löytyvät parhaat ratkaisut”, Wihlman sanoo.

Hänen mukaansa Liikenneviraston strategia ei juuri nyt kaipaa muutosta. ”Se on siinä mallissa, että se palvelee hyvin.”

Viraston asiantuntijoiden omien näkökulmien esittämiseen hänellä on selvä kanta.

”Tulen korostamaan, että asiantuntijat tuovat näkökulmansa esille oikeaan aikaan. Täältä lähtevien mielipiteiden pitää olla viraston strategian mukaisia. Tehtyjen päätösten jälkeen odotan, että joukkue pelaa yhteen hiileen ja päätöksen jälkeen sitä ei kritisoida väärin tehdyksi.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Liikenneviraston pääjohtaja kadehtii Finavian kykyä investoida lentokenttiin”

  1. Moottori teille maksu heti ja muille teille sitä mukaa kun niitä paranetaan,.
    Isoile teille kaikille maksu ja sen mukaan että rakennus kustanus tulee 20 vuodessa kerättyä ja myös hoitokulut siltä ajalta,”
    Teiden hoito tule kilpailutaa riitävän usein ja jos on onkelmia tien hoidossa sanotaan sopimus irti ja uusi kilpailutus,.
    *MUtta huonosti tietä hoitanut ei voi osallistua kilpailutukseen jatkossa.

Vastaa käyttäjälle Matti Keipi Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat