Kokeile kuukausi maksutta

Insinööri- ja mestariopiskelijoista puolet tulee ammattikouluista – matematiikka tuottaa vaikeuksia

Ammattiopistojen houkuttelevuus on elintärkeää rakentamisen työvoiman saannille. Opiskelijoiden jatkokoulutusedellytykset kuitenkin mietityttävät.

Alexander Sibakow (oik.) työskenteli ensin lähihoitajana mutta vaihtoi sitten rakennusalan opiskeluun Stadin ammattiopistossa. Rakentaminen oli 22-vuotiaalle miehelle ensin rakas harrastus. Vasemmalla hänen työparinaan on Leonardo Niño. Kuva: Susa Junnola

Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkanen muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen rakennusalan opiskelijoista noin puolet tulee ammattiopistoista.

”Välillä unohtuu, miten oleellista ammatillinen toisen asteen koulutus on myös toimihenkilötyövoiman saannissa. Mitä paremmin ammatillisella koulutuksella menee, sitä parempaa työvoimaa rakennusala saa.”

Hän myöntää, että rakennusalan toisen asteen koulutuksen houkuttelevuudessa on tekemistä. Tosin hän huomauttaa, että aloissa on eroja: talotekniikka kiinnostaa tällä hetkellä opiskelijoita.

Vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus pyrkii parantamaan koulutuksen houkuttelevuutta ja läpäisyastetta. Uudistus muun muassa velvoittaa koulua tekemään oppilaalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman.

Ammatillisen koulutusuudistuksen sisältöä

  • Lakiuudistus astui voimaan 1.1.2018. Hallituksen kärkihanke on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes 20 vuoteen.
  • Tutkinnon suorittamiseen on yksi tapa: näyttö.
  • Tutkintoja on vähemmän, mutta ne vastaavat paremmin työelämän tarpeita. Esimerkiksi rakennuspeltisepän tutkinnosta tulee osa laajempaa tutkintoa.
  • Työpaikalla tapahtuvan opiskelun päämuodoiksi tulevat oppisopimus ja koulutussopimus.
  • Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.
  • Opiskelijoille tulee oma henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Lisäksi uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä, jotta se olisi opiskelijoille kiinnostavampaa ja motivoivampaa.

”Rahahanat ovat tiukilla”

Turun ammattikorkeakoulussa 70 prosenttia rakennusmestariopiskelijoista tulee ammattiopistoista. Ammatillisen koulutuksen uudistus mietityttää koulutus- ja tutkimusvastaava Jyrki Haapasaarta. Hän arvelee, ettei koulutuksessa välttämättä haetakaan kaikille jatko-opiskelukelpoisuutta.

”Opetus on hyvin käytännönläheistä ja perustuu näyttökokeisiin työelämässä, esimerkiksi tiiliseinän muuraukseen. Miten nämä opiskelijat pärjäävät koulutuksessa, joka pohjautuu pitkälle teoriaan ja luokkahuoneopiskeluun? Esimerkiksi pelkästään muistiinpanojen tekeminen voi osoittautua hyvin hankalaksi.”

Jokin aika sitten Haapasaari kysyi toisen vuoden rakennusmestariopiskelijoilta heidän näkemyksiään opiskeluvalmiuksistaan. Ammattiopistotaustalla tulleilla oli hyvät tiedot rakentamisesta, mutta vaikeuksia matematiikan ja kirjoittamisen kanssa. Lukiokoulutuksen omaavilla asia oli päinvastoin.

”Tulos ei ole mikään yllätys, mutta tämä on todellinen ongelma ammattikorkeakouluissa. Rahahanat ovat tiukilla. Siksi edellytyksemme tukea opiskelijoita esimerkiksi ylimääräisillä kursseilla ovat rajalliset”, Haapasaari luonnehtii.

”Edellytyksemme tukea opiskelijoita esimerkiksi ylimääräisillä kursseilla ovat rajalliset.”

Joskus koululla on ollut Haapasaaren mukaan matematiikan preppauskursseja.

”Moni ammattikoulutaustalla tuleva on melko valmis perustyönjohtoon, mutta joutuu tekemään lujasti töitä suunnitteluun liittyvien aineiden, kuten esimerkiksi lujuusopin ja statiikan kanssa”, Haapasaari sanoo.

Ksenja Järvinen, 34, pitää käsillä tekemisestä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa myyjänä. Taustalla tarkkailee Stadin ammattiopiston opettaja Kari Malinen. Kuva: Susa Junnola

”Välillä he kyselevät, miksi meidän pitää osata palkkien jännityksiä tai muuta sellaista. Eihän työnjohtajan tarvitse sellaisia laskea. Ei niin, mutta kyllä työnjohtajan pitää ymmärtää, miksi palkit ovat tietynlaisia.”

Lehto järjestää työmaakäyntejä

Rakennusliike Lehtoa huolestuttaa se, miten moni opiskelija keskeyttää opinnot ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Siksi se on järjestänyt opiskelijoiden toiveesta työmaakäyntejä ja vierailijaluentoja.

”Haluamme näyttää jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille, millaista työelämä ja rakentaminen on. Yritämme sillä tavalla tukea heitä opintojen alussa ja herättää kiinnostusta alaan. Silloin uravalinta saattaa nuorilla olla vielä aika häilyvää”, Lehdon HR-asiantuntija Tanja Kanerva sanoo.

Tutustumiskäynnit ovat yritykselle myös oiva keino markkinoida itseään työnantajana. Se ei kuitenkaan Kanervan mukaan ole päällimmäinen syy.

”Opiskelijat ovat toivoneet yhteistyötä rakennusalan yritysten kanssa, sillä monilla heistä on nykyisin vain kaksi tai kolme opiskelupäivää viikossa koululla. Monet kaipaavat yhdessä tekemistä ja oppimista.”

Kanervan on yllättänyt ammattikorkeakoulujen nihkeä suhtautuminen yritysyhteistyöhön Lehdon kanssa. Muutama oppilaitos on kuitenkin hyvin innostunut tutustumiskäynneistä. Yksi näistä on Turun ammattikorkeakoulu.

Lehto tekee yhteistyötä myös ammattioppilaitosten kanssa esimerkiksi Oulaisissa ja Nivalassa. Sillä se pyrkii varmistamaan työvoiman saannin elementtitehtailleen Pohjanmaalla.

”Ensi vuoden aikana muutamissa ammattikouluissa aletaan opettaa muuhun opetukseen sisällytettynä tehtaidemme työvaiheisiin liittyviä asennustekniikoita. Siten opiskelijalla on jo valmiiksi tarvittavat taidot, kun hän aloittaa harjoittelussa tai työssä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Insinööri- ja mestariopiskelijoista puolet tulee ammattikouluista – matematiikka tuottaa vaikeuksia”

  1. Sitä jotenkin on varmaan kieroutunut elämänasenne mutta: Nykyään kun yritykseen palkataan fiksu nuori joka oma-aloitteinen, ahkera ja ymmärtää tekemänsä päälle niin päälimmäisenä ajatuksena on.. -Mitä tästä kaverista olisikaan tullut jos olisi lähtenyt jollekkin oikealle alalle?
    Sama ajatus pätee niin toimihenkilöihin kuin työkaluliivit päällä kulkevaan porukkaan.
    Varmasti paremmille tienesteille pääsisi tekemällä jotakin muuta kuin kirvesmiehenä 14,86€ tunti+ verottomat korvaukset tai työnjohdossa 20,00€/tunti ja kahvit talon puolesta.

    Alan houkuttavuutta voisi lisätä sillä että kaikki toiminta ei perustuisi vuokrausbisnekseen, heti tilanteen vähääkään lamaannuttua kaikki tyypit istumassa kotona sohvalla. Tai jotain päivän heittokeikkoja.

    Pohjoisemman suomen rakentamisesta alkaa olla nyt jo vieraantunut, mutta etelässä en yhtään ihmettele että nuoriso ei halua alalle.

    Nimim talonrakentaja ja rak. insinööri viime vuosikymmeneltä

Vastaa käyttäjälle Banjot soi.. Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat