Hyvä akustiikka on avainasemassa toimistojen suunnittelussa. Helimäen Akustikkojen yrittäjä Heikki Helimäki on toiminut akustiikkasuunnittelussa jo 35 vuotta. Hän tuntee avotoimistojen haasteet.
”Viimeiset parikymmentä vuotta alalla on puhuttu avotoimistojen ongelmista. Ja siitä, mitä akustiikassa pitää huomioida. Ongelmat on kyllä tiedostettu.”
Helimäki korostaa, että monitilatoimistojen akustiikkasuunnittelussa pitää huomioida monta tekijää. Puhe kulkee ihmisten päiden korkeudella. Siksi tämä on taso, jolla äänen kulkeutuminen pitää estää.
Arkkitehdit vastustavat kuitenkin Helimäen mukaan usein näköyhteyden katkaisemista. ”Jos kaukanakin olevan pöytänaapurin puhe erottuu häiritsevästi, ei asiaa saada kuntoon ennen kuin sekä katon ja kahden nurkkapisteen kautta syntyvät heijastukset että vaakasuuntaiset heijasteet kalusteista ja seinistä on estetty.”
Suunnittelupäällikkö Pekka Tainan mukaan vaimennusmateriaaleilla tausta- ja puheäänen taso putoaa, mutta puheesta saa kuitenkin selvää. Peittoäänijärjestelmillä saadaan taustaäänen tasoa nostettua, jolloin puheääni peittyy: viereisessä työpisteessä istuvan ihmisen puheesta saa selvää, mutta vaivoin.
Helimäki muistuttaa, että toimiva akustiikka on hankala ja usein kalliskin toteuttaa, kun rakennus on jo valmis. ”Usein meihin otetaan yhteyttä, kun ihmiset ovat jo paikalla. Ei tämä tila toimi! Kun ehdotamme, että kalusteet vaihtamalla tilanne paranisi, harva siihen kuitenkaan lähtee. Kun on jo kertaalleen maksettu.”
Määräysten tulkinta välillä vaikeaa
Vuoden alusta voimaan tullut ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä ottaa kantaa myös monitoimitilojen suunnitteluun.
Asetus rakennuksen ääniympäristöstä
- Voimaan 1.1.2018. Ääniympäristöohje on tulossa alkuvuodesta 2018, Ääniolosuhdeopas kesällä 2018.
- Tavoitteena on tasapaino ääniympäristöön vaikuttavien tekijöiden välillä, pelkkä rakennuksen rungon hyvä äänieristävyys ei riitä.
- Toimistotiloissa pitää saavuttaa riittävä puheenerotettavuus.
- Asetus ottaa kantaa myös tärinään sekä taloteknisten laitteiden ja hissien äänitasoon.
Helimäen mukaan iso muutos on se, että tekstissä peräänkuulutetaan parempaa akustiikkaa toimistoissa.
Tavoitteena on parantaa tätä kautta työhyvinvointia. Tutkimusten mukaan huono akustiikka voi aiheuttaa terveysongelmia, kuten stressiä, ja vaikuttaa sitä kautta työn laatuun ja tuottavuuteen.
Asetuksen taustalla ovat kansainväliset mittajärjestelmäuudistukset. Muutokset vaativat Helimäen mukaan suunnittelijoiden täydennyskouluttautumista.
”Tietyssä tilanteessa ei voida suoraan sanoa, täyttyvätkö vaatimukset aiemmin käytössä olleilla ratkaisuilla vai ei. Esimerkiksi askeläänen osalta aloitetaan mittaukset 50 hertsistä, kun ne on ennen aloitettu sadasta hertsistä. Kelluvien lattioiden yhteydessä kuuluva matalataajuinen töminä esiintyy yleensä juuri tällä taajuusalueella. Aiemmalla menetelmällä määritetty tulos oli lukuarvona hyvä, mutta ei enää.”
Helimäki korostaa, että äänipuolen määräyksiä on vieläkin monessa paikassa ympäristöministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön alla. ”Suunnittelijan työn kannalta eri toimijoiden määräykset ovat välillä ristiriidassa. Silloin tulkinta on vaikeaa.”
”Ihmistä ei ole luotu avotoimistoihin”
Avotoimistoilla on kannattajia mutta myös vastustajia. BuzziSpacen ”kansainvälinen akustiikkalähettiläs” Daniel Verlooven tunnustautuu niiden inhoajaksi. Hän puhui viime viikolla BuzziSpacen, Tilan ja CBRE:n järjestämässä akustiikkaseminaarissa Helsingissä.
”Ihmistä ei ole luotu tekemään työtä isossa avotilassa, neljän seinän sisällä. Kehomme on evoluution aikana sopeutunut ja sopeutuu muutoksiin, aivomme huonommin. Esi-isämme asettivat standardin sille, miten aivomme toimivat.”
Verlooven muistuttaa, että ihmisen on pitänyt varoa vihollisia selvitäkseen. Avotoimisto on liian avointa tilaa eikä tarjoa mahdollisuutta puolustautumiseen.
”Tunnemme itsemme alastomiksi ja turvattomaksi isossa tilassa vailla omaa rauhaa. Vihaamme sitä, kun joku kulkee selän takana tai kurkkii näytöllemme.”
Luontaisesti olemme tottuneet luonnonvaloon, -ääneen ja -ilmaan. Siksi Verlooven kehottaa suosimaan valoa, joka on ominaisuuksiltaan lähellä luonnollista valoa.
Lisäksi hän kannustaa turvautumaan muun muassa vihreään väriin ja kasveihin.
”Olemme enemmän yhteydessä luolamiehiin kuin haluamme tunnustaa”, Verlooven sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Työkaveri kailottaa, hermo menee – toimiva akustiikka parantaa työhyvinvointia avotoimistoissa”
Uusin asetus tekee kaikista vuoden vaihteen jälkeen rakennusluvan saaneista toimistorakennuksista perinteisiä koppikonttoreita tai karsinoituja avotoimistoja jos pitää noudattaa tuotaa asetusta. Tämän jälkeen voidaan sanoa heihei kaikelle hiljaisen tiedon siirtymiselle työyhteisön sisällä. Molemmat haastateltavat taputtavat karvaisia käsiään, koska asetus sataa taloudellisesti suoraan heidän laareihinsa. He kun molemmat osallistuivat jutussa mainittuun kaupalliseen seminaariin, jossa mainostivat omia tuotteitaan ja palveluitaan. Missä on taasen toimituksen journalistinen näkemys, vai oliko tämä juttu kopioitu ihan suoraan lehditötiedotteesta? Hävetkää.
Juttu pohjautui haastatteluun ja asiallisen akustiikkaseminaarin antiin. Itse asetuksesta kukin saa olla mitä mieltä haluaa, ymmärrän kyllä, että se herättää tunteita.
Avokonttorit ovat työntekijöiden viihtyvyyden ja työtehon kannalta katastrofaalisia.
Pierut,, hienhaju ja puhelimessa röhöttäminen, sekasotkusta puhumattakaan vievät kaikilta työtehon
”Pierut,, hienhaju ja puhelimessa röhöttäminen, sekasotkusta puhumattakaan ”
Nuo eivät kyllä ole tilan vikoja vaan tilan käyttäjien. Kyllä nyt hygienia ja käyttäytymissäännöt pitää olla kunnossa työpaikalla.
Pommikoneen tähystäjän ohjaamo olisi paras, jos työmaita on oikein paljon.
Kurkatkaa http://view.24mags.com/downloadpdf/d0c40045f2de82720c7a2ec75440f560