Kansainvälinen Eurofins Scientific -konserni laajentaa tarkastus- ja sertifiointipalvelutoimintaansa Suomessa, kun VTT myy tytäryhtiönsä VTT Expert Services oy:n ja Labtium oy:n 42 maassa toimivalle jätille. Eurofins –konserni on liikevaihdoltaan 2,5 miljardin pörssiyhtiö.
Luxemburgiin rekisteröity Eurofins –konsernin suunnittelemat VTT:n tytäryhtiöiden VTT Expert Services oy:n ja Labtium oy:n ostot ovat parhaillaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelyssä.
Erityisesti ihmetystä varsinkin rakennusalalla on herättänyt VTT Expert Services –yhtiön myynti. Sen palveluksessa on 190 eri alojen asiantuntijaa, joista useimmat palvelevat rakennusalaa testaten esimerkiksi tuotteiden paloturvallisuutta ja tuottaen rakennustuotteiden sertifiontia.
Aiemmin Suomessa pienimuotoisesti toiminut Eurofins Scientific aloitti alueellisen laajentumisensa viime huhtikuussa ostaessaan Rambollin Analytics-liiketoiminnan ja Ahma Ympäristö Oy:n ja nousi ympäristöalan laboratorio- ja mittauspalveluissa markkinajohtajaksi täällä.
Labtium oy on Pohjoismaiden johtava laboratorio kaivosteollisuuden, paperiteollisuuden ja energiateollisuuden analyysipalveluissa ja sen palkkalistoilla on 86 henkilöä.
Rakennusala on ollut VTT Expert Servicesin testaustoiminnan painopisteenä. Nyt alalla kysytäänkin, voiko kaupallinen globaali toimija hoitaa VTT:n perinteisen roolin yritysten kannustajana ja vientiedellytysten luojana sekä yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtijana. Talon sisällä puolestaan ollaan huolestuneita, miten säilyttää VTT:n maine luotettavana testaajana.
Eniten VTT:n pääjohtaja tyrmistyi lyhytnäköisyydestä
VTT:n pääjohtajan tehtävästä kaksi vuotta sitten eläköitynyt Erkki Leppävuori pitää VTT Expert Servicesin myyntiä osoituksena hallituksen tylystä, oikeistolaisesta linjasta.
”Vaikuttaa siltä, ettei päätöksentekijöillä ole ymmärrystä kokeellisen toiminnan tärkeydestä innovaatiokentässä. VTT:n erottaa yliopistoista juuri se, että innovaatiokentässä toimitaan laaja-alaisesti ja ei pelkästään tieteelliseen tutkimukseen nojautuen. ”
Leppävuoren mukaan on selvää, että valtionyhtiönä VTT ei tee mitään tämän luokan päätöksiä ilman työ- ja elinkeinoministeriön ja siis ministerin siunausta. Asiaa voidaan siis pitää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kannanottona siihen, tarvitseeko suomalainen teollisuus enää kotimaista puolueetonta kokeellista yms. asiantuntijapalvelua.
Asiaa voidaan pitää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kannanottona.
Nykyisin tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa vallitsee Leppävuoren mukaan kokoomuslainen trendi, jossa pyritään minimoimaan julkisen sektorin interventiot.
”Niinpä poliittisesti on perusteltua se, ettei julkinen sektori tarvitse sellaista toimintaa, jonka yksityinen sektori voi hoitaa. Tähän liittyy myös esimerkiksi Tekesin roolin muuttaminen ja rahoituksen leikkaukset. Sen näkemyksen mukaan yritykset eivät tarvitse julkista tukea edes t&k -asioihin; yliopistojen rooli riittää.”
”TEM on hukannut roolinsa”
Muutos on ollut iso aiempiin hallituksiin verrattuna.
”Muistan ministeri Mauri Pekkarisen kanssa käymiäni keskusteluja, kun hän oli viimeksi TEM:n ministerinä. Silloin korostettiin tuollaisen palvelun tärkeyttä, erityisesti kaivosteollisuudellemme. Täytyy myös muistaa yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät näkökulmat, kuten paloturvallisuus sekä rakenteiden ja vastaavien turvallisuus.”
TEM:n kansliapäällikkö on Leppävuoren mukaan ollut kaikessa innovaatiopoliittisessa keskustelussa näkymättömissä. ”Opetus- ja kulttuuriministeriö johtaa nykyään suvereenisti noita kaikkia asioita ja TEM on hukannut roolinsa.”
Erikoisena Leppävuori pitää perustelua, että VTT keskittyy nyt ”strategiseen tehtävään innovaatiotoiminnan tukemiseksi tieteen ja teknologian keinoin”.
”Ei tutkimustoiminnan strategiaa ole millään tavalla häiritty Expert Servicesin toiminnalla. Niiden välillä ei ole kuitenkaan enää merkittävää synergiaa.”
Pilkotaanko VTT ja siirretään osaksi Aaltoa?
”Nyt VTT-kokonaisuudesta irrotettu osa on aina ollut yksi keskeinen toiminto, ja sen hävittäminen on suuri virhe. Tehty päätös osoittaa ymmärtämättömyyttä VTT:n roolista Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa.”
Leppävuori muistuttaa, että yliopistoreformin tapahduttua teollisuuden piirissä oli aktiivisia pyrkimyksiä VTT:n pilkkomisesta ja yhdistämisestä Aaltoon. Tästä hän varoitti Rakennuslehden haastattelussa kaksi vuotta sitten.
”Teknologiateollisuus oli hyvin aktiivinen niissä pyrkimyksissä, että VTT pilkottaisiin ja pääosin yhdistettäisiin Aalto-yliopistoon. Muiden teollisuusliittojen tahtotila jäi epäselväksi. Niistä energiateollisuus on yksi suurimmista asiakasryhmittymistä VTT:lle.
Erilaisten vääntöjen jälkeen Teknologiateollisuuden suunnitelmat ammuttiin alas. Voi hyvinkin olla niin, että nyt on jälleen nuo keskustelut avattu uudelleen.
”Nyt Expert Services on haluttu pois konsernista, jolloin lopun pilkkominen on helpompaa. Pohtijoiden pitäisi kuitenkin ymmärtää, että VTT:n ja yliopistojen missiot, toimintalogiikat ja kulttuurit ovat toisistaan niin poikkeavat, ettei yhdistämisessä ole mitään järkeä.”
Aika näyttää, mitä toimintoja jatkossa lopetetaan, mitä tarjotaan ja mistäkin ja mihin hintaan. ”Vai käykö niin, että AMKit ja jotkut yliopistot alkavat voimaperäisesti kehittämään vastaavaa palvelutoimintaa?”
Suuri joukko avainhenkilöitä on jo hakeutunut VTT:ltä pois. ”Surullista seurattavaa”, kommentoi tätä Leppävuori.
Valtio hamusi VTT:n pääomia itselleen
Yksi näkökulma asiaan on puhtaasti taloudellinen. VTT oy on non-profit-yhtiö, mutta tytäryhtiö Expert Services on normaali markkinaehtoisesti toimiva.
Expert Services muodostettiin Leppävuoren mukaan aikoinaan sen vuoksi, että kokeellisen toiminnan businesslogiikka on niin erilainen kuin tutkimuksen. Nähtiin viisaaksi erottaa nuo toiminnat toisistaan.
”Joitakin Expert Services yy:n toiminnoista oli myös markkinoilla kilpailevaa, joten jo siitäkin syystä niiden yhtiöittäminen oli tarpeen. Siis kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta. Kuitenkaan tuon toiminnan strategisesta merkityksestä kotimaan teollisuudelle ja turvallisuudelle, kuten paloturvallisuudelle, ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut kyseenalaistavaa näkemystä.
Suuri joukko avainhenkilöitä on jo hakeutunut VTT:ltä pois.
Yhtiöittämisen syy ei siis missään tapauksessa ollut ajatus noiden toimintojen myyntikuntoon saattaminen!”
Nykyään VTT:n emoyhtiön talous ei ole kovinkaan hyvässä kunnossa, mutta Expert Services Oy tekee ihan kohtuullista tulosta.
”Ehkäpä on ajateltu, että myyntituloilla voidaan paikata emon tappioita.”
Taloudelliseen näkökulmaan Leppävuori tuo yhden oleellisen asian.
Kun pari vuotta sitten VTT:n tutkimustoiminta yhtiöitettiin, päätti eduskunta sijoitetun pääoman, 80 miljoon euron, palauttamisesta. Vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä annettu määräraha tuli käyttää perustettavan Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.
Esityksessä oli kirjattu, että ”Tarkoituksena on, että Teknologian tutkimuskeskus VTT palauttaa 50 miljoonaa euroa pääomia valtiolle 10 vuoden aikana”.
”Voi siis olla, että nyt on tarvittu rahaa tuon eduskunnan velvoitteen osittaiseen hoitamiseen.”
VTT karsii suunnitellusti toimintojaan
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kertoo kaupan lähteneen liikkeelle yhtiön omista pohdinnoista, joista työ- ja elinkeinoministeriö on omistajana ollut tietoinen.
VTT eriytti Expert Servicesin omaksi yhtiökseen kymmenisen vuotta sitten. Jo silloin oli Vasaran mielestä selvää, että rakennusmateriaalien tarkastus- ja testaustoiminta oli kehittymässä eurooppalaiseksi toiminnaksi.
”Toimintojemme kaksijakoisuus tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja toisaalta testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalvelutoimintaan ohjasi etenemistämme. Expert Servicesin kehittäminen olisi vaatinut isoja panoksia, kun eurooppalaiset jättitoimijat samanaikaisesti kehittivät omia resurssejaan ja palvelujaan”, Vasara arvioi.
Hänen mukaansa ostaja haluaa nimenomaan kasvaa rakennusalalla ja osti Expert Servicesin sen osaamisen takia. Sen varaan ostaja voi rakentaa jatkoakin.
Vasara ei näe Expert Servicesin roolin muuttuvan, koska yhtiö toimii jo markkinaehtoisesti ja tutkimuksen valtionapu ei ole saanut valua sen toimintaan.
”Yhteistyö VTT:n tutkimus- ja innovaatiopuolen kanssa on toiminut sopimuspohjalla ja voi niin jatkuakin.”
Vasara myöntää, että yhteistyö on ollut vähenemässä, koska toisin kuin VTT:ssä Expert Servicesillä rakennusteollisuus on toiminnan painopisteenä.
Vasara muistuttaa, mitä uusi omistaja sanoi henkilökunnalle ja pyrki välittämään asiakkaillekin. ”Kaikki jatkuu ennallaan.”
Rakennusteollisuus huolissaan pk-yritysten puolesta
Rakennusteollisuus RT:n tutkimustoiminnasta vastaava johtaja, professori Jukka Pekkanen näkee tärkeänä, että rakennustuoteyritysten saama palvelu kokeellisen toiminnan ja testauksen sektorilla ei heikkene. Hän muistuttaa, että yritysten innovaatio- ja kehitystoiminnan oleellinen osa on kokeellinen toiminta ja testaus.
”Jos sen hankkiminen vaikeutuu kaupan myötä, rakennusalalle voi tulla pula palveluntarjoajista. Sertifiointiin toki löytyy tekijöitä”, Jukka Pekkanen kertoo.
Hänen huolensa johtuu siitä, että rakentaminen ei ole Expert Servicesin ostajan päätoimintaa. Sinne se on Suomessa kuitenkin laajentumassa.
”Kokeellinen toiminta ja konsultointi yhdistettynä VTT:n vahvan brändin alla on ollut toimivaa ja yhteistyö teollisuuden paljon käyttämää. Häviääkö mahdollisuus siihen kehitystyöhön, jossa tarvitaan toistuvia testaus-kehityskiertoja, jos testauspalvelu muuttuu kansainvälisen luokittelulaitoksen antamaksi?” Pekkanen kysyy.
”Kun esimerkiksi kuormitetaan isoja elementtejä tai tehdään palo- ja säärasituskokeita, riittäviä tiloja ja laitteistoja ei taida monilta löytyä Suomessa. Isommat yritykset voivat kyllä teettää kokeitaan esimerkiksi Virossakin, mutta pienille syntyy varmasti ongelmia, jos palveluita ei ole lähellä.”
Rakennustuoteteollisuus on ollut VTT Expert Servicesin suurin asiakas ja yhteistyökumppani. Yhteistyö on koskenut myös Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä.
Pienille syntyy varmasti ongelmia, jos palveluita ei ole lähellä.
Esimerkiksi Saint-Gobain Finland on käyttänyt Expert Servicesiä paljon laadunvalvonnan ja uusien materiaalien testauksissa sekä palokokeissa. Vastaavina palveluntoimittajina on ollut testauslaitoksia myös muista Euroopan maista.
”Uusi ostaja ei ole ilmeisesti ollut rakennusmateriaalien testauksessa mukana, joten on toivottavaa, että he panostavat siihenkin riittävästi, ettei se jää sivuraiteelle. Akkreditoituna testauslaitoksena Expert Services on ollut meille tärkeä palvelujen toimittaja”, kehityspäällikkö Jussi Jokinen Saint-Gobain Finlandista kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “VTT:n entinen pääjohtaja tyrmistyi VTT:n uudesta pilkkomisesta – valtio kuppaa rahaa tutkimukselta”
Eli, kun VTT omatoimisesti haluaa vähentää suhteellisen paljon suorarahoitustaan yrityksiltä ko. myymisten kautta, niin valtio saa mahdollisuudet vähentää kiihtyvästi rahoitusta myös emo-VTT:ltä, ellei emo-VTT yllättäen kykene massiivisesti kasvattamaan yritysrahan osuutta rahoituksessaan. Tiede puolestaan on paremminkin Aallon ja muiden yliopistojen kuin VTT:n heiniä. Hiukka haiskahtaa koko VTT:n lopullisen alasajon käynnistykseltä aiemmin toteutettujen laajojen irtisanomisten jatkumona?
Testaustoiminnan myynti vaikuttaa odotetulta seuraukselta jo 1990-luvulla alkaneelle kehitykselle. Eipä myynti varmaan muuta ainakaan heti mitään paitsi että VTT:n byrokratia vaihtuu ranskalaisen pörssiyhtiön byrokratiaksi. Johan siitä on kymmenkunta vuotta, kun mm. rakennustekniikan testaustoiminta ja siten melkein kaikki alan laboratoriot irrotettiin VTT:ssä erilliseksi yhtiöksi, joka ei ole voinut saada mitään taloudellista tukea tutkimuskeskus-VTT:ltä tai ministeriöltä. Asiantuntemustukikin on pitänyt ostaa niinkuin missä tahansa yrityksessä. Julkisuudessa ei ole missään vaiheessa reagoitu tähän kehitykseen, vaikka se on julkisen rahoituksen vähenemisen ja suuntaamisen ohella rajoittanut merkittävästi sitä, mitä VTT:ssä ylipäänsä tutkitaan.
VTT panostaa kovasti myyntiin, mutta yritykset eivät halua ostaa tiedettä, vaan palveluja. Esimerkiksi Expert Services niitä osaa tuottaa, mutta myynnin jälkeen VTT:n myyjillä lienee vaikeampaa tilanteessa, missä myynnin volyymin tulisi rutkasti kasvaa.
Hyvä ulostulo Erkki Leppävuorelta. Expert Services myynnin mukana asiakaspinta kapenee ja VTT etääntyy markkinoista, palvelut ovat osa tutkimustoimintaa jonka avulla opitaan tunnistamaan yritysten joskus piilossakin olevia tarpeita.
Leppävuori näyttää unohtavan, että hän pääjohtajana oli 16 vuotta vuoteen 2015 asti vastuussa VTT:n kehittämisestä. Testaustoiminta oli hänen aikanaan suuri ja tarpeeton, tieteellisiä voimavaroja tuhlaava paha, josta piti päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Se rumensi VTT:n gloriaa. Expert Services perustettiin ja irroitettiin VTT:n tieteellisestä osasta. Miksi Leppävuori ei nyt ole aikaansaannoksestaan ylpeä?
Varmaankin erkin mieli on muuttunut kun oma poika on expert servicen Oy palveluksessa.
On hyvä, että VTT:akin ravistellaan. VTT on käyttänyt asemaansa ylitietäjänä ja -määrääjänä väärin. Monet ovat tulleet kaltoin kohdelluiksi ja halunneet muutosta ”Teknologiateollisuus oli hyvin aktiivinen niissä pyrkimyksissä, että VTT pilkottaisiin”. Tarvittaisiin totuuskomissio.
Kehitin ja patentoin 1978 maailman ensimmäisen teollisen kampanaulalevyn. Sen ominaisuudet ovat ylivertaiset, mutta valmistaminen on monimutkaisempaa ja kalliimpaa. VTT ei riittävästi tunnustanut hyviä ominaisuuksia lausunnossa. Oleellisesti tämän seurauksena levyä valmistavan yrityksen omistajat ja minäkin menetimme yrityksemme. Minä menetin lisäksi rojaltitulot kymmeneltä vuodelta, arvion mukaan useampia miljoonia euroja.
Sittemmin VTT kirjoitti uusille käyttäjille korjatun lausunnon, jossa levyn ominaisuudet tunnustetaan. Jo vuosikymmeniä Suomen lähes kaikki naulalevyristikot on valmistettu tällä kampanaulalevyllä.
Kehitin omalla kustannuksellani naulalevyristikon mitoitusmallin, jossa sekä analyysimalli että liitosmalli ovat lineaarisia ja yhteensopivia. Väittelin siitä 1995.Suunnittelin ohjelmalla ristikoita yrityksessäni useita vuosia.
Sitten tuli plastisuushysteria ja NAKE-tutkimukset. Pääosin verorahoilla tehtiin satamäärin liitoskokeita; ei ainuttakaan staattisesti määräämätöntä koetta; ei ainuttakaan ristikkokoetta, mutta saatiin plastinen liitosmalli. VTT:n arvovallalla uusi kyseenalainen plastinen liitosmalli määrättiin pakolliseksi.
Minun kehittämäni lineaarielastinen liitosmalli oli testattu kymmenissä täyden mittakaavan ristikoissa. Toimivajan ja teoreettisesti oikean ohjelman käyttö kiellettiin ja ohjelma jäi arvottomaksi.
VTT pyrkii edelleen kiistämään kehittämäni lineaarisen analysointimallin (lineaarielastinen liitoksen toiminta, puun ja levyn epäkeskisyyden huomiointi) ja väitöskirjani arvon, vaikka se on nyt kaikissa johtavissa naulalevyristikoiden suunnitteluohjelmissa.
Kehitin, patentoin ja testasin uuden reunapiikkinaulalevyn, jossa terästä hyödynnetään neljä kertaa tavanomaista naulalevyä tehokkaammin. VTT:n tutkija antoi negatiivisen lausunnon valmistamista suunnittelevalle yritykselle. Sittemmin patentit vanhenivat. Nyt levy on käytössä Englannissa ja USA:ssa.
Tuomo Poutanen
Meneekö lapsi pesuveden myötä! Rakennusala rämpi 90-luvun lopulla merkittävien vedeneristysongelmien kanssa. Rakennusteollisuuden liitoissa käynnistettiin tuolloin joukko vedeneristystutkimuksia, joiden tuloksia julkaistiin mm. Kosteusvarma kylpyhuone -tutkimuksena. Selvityksessä näytettiin jopa tuotenimikohtaisesti huonot ja kelvolliset vedeneristeet. Selvitys johti myös siihen, että rakennusala käynnisti alan henkilöiden lisä- ja täydennyskoulutuksen, joka todennettiin henkilösertifioinnilla. Myös vakuutusyhtiöt auktorisoivat vastaavast omat märkätila-asiantuntijansa.
Näistä hankkeista oli tuloksena rakennusalan henkilösertifiointitoiminta, missä VTT EXpert Service Oy:llä oli keskeinen rooli. Nyt henkilösertifiointi on laajentunut monelle erityisalalle. Jopa eräitten valtioneuvoston asetusten perustelumuistioissa viitataan pätevyyden osoittamistapana VTT:n henkilösertifikaattiin mm. asbestityöasetuksen ja asumisterveysasetuksen perusteluissa.
Henkilösertifikaatit ovat määräaikaisia. Voimassa olevia henkilösertifikaatteja oli pikasilmäyksellä ao. kotisivulle yhteensä 6271 kappaletta. Katkaiseeko VTT EXpert Servicen kauppa nämä henkilöpätevyydet, kieltääkö VTT nimensä käytön voimassa olevissa sertifikaateissa, menettääkö osa sertifikaatin haltioista elinkeinonsa, kun se perustuu keskeiseltä osaltaan kyseiseen tai kyseisiin henkilösertifikaatteihin, tai mitä tapahtuu henkilösertifikaattikoulutusta tarjoavissa koulutusyhteisöissä, tai entä mistä remontin tilaaja tai rakennusalan työnantaja voi varmistua henkilön ammattitaidosta. Mitä tekee Rakennusteollisuus RT ry ja Talonrakennusteollisuus ry, jotka aikanaan olivat käynnistäjiä alan laatuongelmien poistamisessa tutkimuksella, koulutuksella ja yleisesti hyväksytyllä henkilösertifiointimenettelyllä.
Pätevyyden osoituksena ei enää riitä kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten suoritettu rakennusmestarin tai -insinöörin tutkinto. Olisiko syytä harkita vielä kerran mitä kansainvälinen Eurofins Scientific -konsernin toiminta merkitsee tarkastus- ja sertifiointipalveluille Suomessa.
Reijo S Lehtinen