Kokeile kuukausi maksutta

Ähtäri otti liian suuren riskin pandatalon rahoituksessa, linjasi oikeus – kunta ei olisi saanut myöntää yli kahdeksan miljoonan euron takausta

Kiista pandatalon rahoituksesta päättyi Ähtärin kaupungin häviöön Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka antoi asiassa ratkaisunsa maanantaina.

Jin Bao Bao eli Lumi kiipeili puussa, kun Ähtäri Zoon Pandatalo aukesi yleisölle lauantaina. Kuva: Roni Rekomaa

Pandatalo avautui yleisölle viime lauantaina.

Nyt myös KHO:n mukaan Ähtärin kaupunginvaltuusto ei olisi saanut viime vuoden tammikuussa antaa tuolloin suunnitteluvaiheessa olleelle pandatalolle 8,2 miljoonan euron omavelkaista takausta. Jo aiemmin Vaasan hallinto-oikeus otti saman kannan, ja nyt siis KHO päätyi pitämään päätöksen voimassa.

Ähtärin kaupunki omistaa eläinpuiston 99-prosenttisesti.

Kiistan pani vireille hallinto-oikeuteen ähtäriläinen mies, joka katsoi, että kaupunki ottaa liian suuren taloudellisen riskin, kun valtuusto päätti myöntää pandatalolle sen tarvitsemat miljoonat.

Asian ytimessä on kuntalain pykälä, jonka mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Lisäksi kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupunginvaltuuston päätös oli lainvastainen

Oikeus katsoi, että matkailulla ja eläinpuiston toiminnalla on huomattavaa merkitys Ähtärin kaupungille, joten omavelkaisen takauksen myöntäminen sinänsä voi kuulua kaupungin toimialaan.

Mutta samalla kyseessä on taloudellisesti merkittävä sitoumus Ähtärin kaupungin taloudellisiin voimavaroihin nähden, oikeus linjasi. Kun kaupunginvaltuusto on myöntänyt omavelkaisen takauksen ilman riittävän kattavia vastavakuuksia, hallinto-oikeus katsoi, että takauksen myöntämiseen sisältyy kuntalaissa tarkoitettu merkittävä taloudellinen riski. Siksi kaupunginvaltuuston päätös oli lainvastainen.

Pari kuukautta päätöksen jälkeen Ähtärin Eläinpuisto Oy päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa kaupungille annettavasta vastavakuudesta, mutta tällä asialla ei ollut merkitystä, sillä oikeus arvioi tammikuisen valtuustopäätöksen lainmukaisuutta.

Mikä merkitys ratkaisulla sitten on?

Ainakin nyt tiedetään, että KHO:kin katsoo Ähtärin pandabisneksen sisältyvän taloudellisia riskejä. Molemmat osapuolet vyöryttivät oikeuden eteen lukuja pandahankkeen puolesta ja vastaan.

Ähtäri on kriisikunta

Ähtäri totesi, että muissa eläinpuistoissa pandojen saapuminen on saanut aikaan 50–100 prosentin kasvun kävijämäärään, mikä toisi 6–12 miljoonan euron välittömän matkailutulon kasvun. Siis uusia työpaikkoja, palveluita ja verotulojen kasvua.

Eläinpuiston liikevaihto oli viime vuonna 2,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto 49 000 euroa. Ähtäri arvioi, että pandat nostaisivat tänä vuonna eläinpuiston, leirintäalueen, kotieläinpuiston ja hotelli Mesikämmenen yhteenlaskettua liikevaihtoa seitsemään miljoonaan euroon ja liikevoitto olisi 800 000 euroa. Vuonna 2020 ennusteet ovat vastaavasti liikevaihto 16,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,5 miljoonaa euroa, joten hankkeella on Ähtärin mukaan menestymisen edellytykset.

Vastapuoli puolestaan muistutti, että Ähtäri on kriisikunta, jossa oli alijäämää viime kesänä yli 8,4 miljoonaa euroa. Se myös katsoi, ettei eläinpuisto pysty antamaan uskottavia takauksia, koska sillä on vanhoja velkoja, joiden maksamisessa on ollut jatkuvasti vaikeuksia. Pandatalon rakentamisen riskit ovat hyvin suuret ja hanke voi kaatua Ähtärin kaupungin veronmaksajien maksettavaksi, valittaja katsoi.

Ähtärin eläinpuisto on jo useaan otteeseen todennut, että se uskoo pandojen tuovan vuodessa noin 100 000 uutta kävijää – ennen pandoja käyneiden noin 170 000 ihmisen lisäksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Ähtäri otti liian suuren riskin pandatalon rahoituksessa, linjasi oikeus – kunta ei olisi saanut myöntää yli kahdeksan miljoonan euron takausta”

  1. Mikä merkitys ratkaisulla sitten on?

    Ei mikään. Tuhlattiin KHO ja muiden aikaa veronmaksajien rahoilla. Virkamiehillähän ja politiikoilla kun ei ole vastuuta….NeuvostoSuomessa.

  2. Uutisen väliotsikko on vanhentunutta tietoa. Viime viikosta lähtien Ähtäri ei enää ole ollut kriisikunta. Kriisikuntamenettelyn mukainen arviointiryhmä nimittäin poisti Ähtäriltä viime viikolla kriisikuntaluokituksen:
    https://yle.fi/uutiset/3-10075409

  3. Entä Espoo ? Suomen velkaisin kunta (konsernivelka 17 000 e/asukas) ja rakentaa ’piikki auki’ 2 200 miljoonan euron (Espoon osuus kginjohtja Mäkelän mukaan) länsimetroa. No, sehän on vanha viisaus että kun velkaa on tarpeeksi se on velkojien ongelma.

    1. Luin nyt KHO:n päätöksen. Se oli hyvin lyhyt. KHO:n oma ratkaisu oli niin lyhyt kuin se käytännössä voi olla, ja kuului: ”Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.”
      http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1518703019025.html

      Uutisjutun väite siitä, että ”Ainakin nyt tiedetään, että KHO:kin katsoo Ähtärin pandabisneksen sisältyvän taloudellisia riskejä” on vähän erikoinen, koska KHO:n kirjallisessa ratkaisussa tuotiin KHO:n kantana esiin vain se, että se ei muuta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeudenkaan ratkaisussa ei otettu kantaa pandabisneksen riskisyyteen, vaan vain siihen, että tuon suuruusluokan takaus on tuollaisessa kunnassa liian riskinen päätettäväksi, jos sille ei ole asetettu riittävän kattavaa vastavakuutta. Vastavakuus oli asetettu vasta valtuuston päätöksen jälkeen, joten päätöksentekohetkellä sellaista ei ollut. Hallinto-oikeus korosti sitä, että vastavakuutta ei voitu ottaa huomioon alkuperäisen takauspäätöksen laillisuutta tarkasteltaessa, koska sitä ei sillä hetkellä vielä ollut. Jos päätökset olisi tehty eri järjestyksessä, ja joku olisi silloin valittanut oikeuteen takauksista, sitten oikeus olisi ehkä ottanut kantaa hankkeen sisällön riskisyyteen kunnan kannalta. Nyt sen ei tarvinnut niin edes tehdä. Oikeudelle riitti päätöksen perusteluksi sen toteaminen, että laissa edellytettyjä vastavakuuksia ei päätöksentekohetkellä ollut asetettu.

      Ilmeisesti seuraavaksi eläinpuistoyhtiö asettaa vastavakuudet ja asia viedään sen jälkeen uudelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi:
      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005574188.html
      Sen jälkeen saattaa joku taas valittaa hallinto-oikeuteen.

  4. Ihan oikeesti, kukaan ei tuu niitä Pandoja sinne Ähtäriin katsomaan.

Vastaa käyttäjälle komment Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat