Vaasan ja Porvoon tapaukset eivät liity toisiinsa, ja niiden syyt olivat erilaiset. Yhteistä on kuitenkin se, että kyse oli ilmanvaihtoputkien ripustuksista, joissa suunnittelu ja valvonta on vähäistä, koska riskejä ei ole tiedostettu.

Vetyhaurastuminen yllätti ruuvivalmistajan

Betoniruuvit Porvoon kohteeseen toimittaneen Fischer Finland oy:n toimitusjohtaja Jere Makkonen vahvistaa olevansa tietoinen tapauksesta.

”Suomessa en tiedä aiemmin vastaavaa sattuneen, mutta osoittautui, että keskieurooppalaisen päämiehemme tiedossa oli tällaisen ilmiön mahdollisuus. Kyse ei ole valmistusvirheestä vaan sähkökemiallisesta reaktiosta tiettyjen epäedullisten seikkojen sattuessa samanaikaisesti. Jos sähkösinkittyä betoniruuvia asennetaan betoniin erittäin sateisissa olosuhteissa, tuote voi ensimmäisen vuorokauden aikana rikkoutua vetyhaurastumisen vaikutuksesta”, Makkonen sanoo.

”Kyse ei ole valmistusvirheestä vaan sähkökemiallisesta reaktiosta tiettyjen epäedullisten seikkojen sattuessa samanaikaisesti.”

Hän korostaa sitä, että FBS 6 M -tuote on tarkoitettu käytettäväksi vain kuivissa olosuhteissa.

”Kun tapaus tuli tietoomme ja laboratoriotutkimukset valmistuivat, annoimme tarkentavan ohjeistuksen. Tässä ruuvityypissä ei ole virhettä, eikä siis ole tarpeen vetää tuotteita markkinoilta. On kuitenkin tosiasia, että kaikista betoniruuveistamme tällainen kovaksi karkaistu, kaikkein ohuimmaksi valssattu ruuvityyppi voi olla altis rikkoutumiselle, jos sitä käytetään ohjeiden vastaisesti hyvin kosteissa olosuhteissa”, Makkonen kertoo.

”Vetyhaurastuminen tullut esille vain vesitornisortumassa 2012”

Ei voida olettaa, että kokenutkaan ammattilainen tietäisi kaikkiin rakennustuotteisiin liittyvät riskit.

”Onnettomuustutkinnassa vetyhaurastuminen on tullut esille vain vesitornisortumassa vuonna 2012”, Onnettomuustutkintalautakunnan johtava tutkija Kai Valonen toteaa.

Hän toteaa yhtymäkohdaksi Porvoon tapauksen ja Vaasan Botnia-hallin Raskasta joulua -konsertin onnettomuuden välille sen, että molemmissa kyse oli ilmanvaihtoputken kannakkeiden pettämisestä.

”Vaasassa oli tehty muutoksia ison screenin ripustuksiin, minkä yhteydessä iv-putken kannakointia oli pitänyt muuttaa. Seurauksena oli, että teräväreunainen raskas putki putosi yleisön joukkoon aiheuttaen vammoja noin 20 henkilölle. Seuraukset olisivat voineet olla vieläkin traagisemmat.”

Ripustusten tarkastusta syytä tehostaa

Valonen pitää ilmeisenä, että iv-putkien kannakoinnin ja myös isojen rakennusten huomattavasti pienempien katosten ja muiden usein riskittöminä pidettävien rakenteiden tarkastus ja jopa niiden mitoittaminen suunnittelun yhteydessä on puutteellista.

”Massiivisempien rakenteiden tarkastuksia varten on tapahtuneiden sortumien seurauksena laki vuodelta 2015, mutta sen ei ole mielletty ulottuvan kevyempien rakenteiden riskeihin. Raskaisiin ripustuksiin tulisi suhtautua kuten kantaviin rakenteisiin”, Valonen sanoo.

Ilmanvaihtoputkien kannakointi on tavallaan sekä iv-suunnittelijan että rakennesuunnittelijan vastuulla. Kun kyse on suunnittelun rajapinnasta, iv-putkien kiinnittäminen ja kiinnikkeiden mitoittaminen onkin usein ei-kenenkään maata, jolla kumpikaan oman alansa tuntija ei viihdy, ja näin asia jää suunnittelematta kunnolla.

Viranomaisetkaan eivät ole asiaa juuri noteeranneet. ”Ilmanvaihtokanavien kannakkeille ei ole oikeastaan mitään viranomaisohjeita”, ylitarkastaja Paula Porkola Tukesista sanoo.

”Esimerkiksi iv-kanaville ja sen osille valmistajan on mahdollista hankkia tyyppihyväksyntä, jolla voidaan osoittaa, että tuote täyttää kansalliset vaatimukset. Kannakointiin käytettävät, betoniin tai puuhun kiinnitettävät ankkurit voidaan CE-merkitä vapaaehtoisen ETA-menettelyn kautta. Tällöin niiden suoritustasot on varmennettu ja suunnittelija pystyy helposti valitsemaan käyttötarkoitukseen soveltuvan tuotteen. ”

”Oli rakennustuote CE-merkitty tai ei, ammattirakentajilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista.”

Porvoossa raskas sade ja Vaasassa raskas musiikki mursivat teräskannakkeet

Porvoossa iv-putken teräskannakkeen pettämisen osasyynä oli raskas sade. Vaasassa puolestaan raskas musiikki tärisytti iv-putkien kannakkeita joulukuun 17. päivä. Se ei ollut kuitenkaan perussyy onnettomuuteen, sillä yksi kannake oli pettänyt jo vähintään paria päivää ennen.

Onnettomuustutkinnan raportin mukaan Vaasan jäähallissa 217 kilon painoiset ilmanvaihtokanavan osat putosivat konsertissa olleen yleisön päälle aiheuttaen vammoja 20 ihmiselle. Erityisesti reuna edellä pudonneet putken osat aiheuttivat jopa hengenvaaran.

Jäähalli oli rakennettu 1970-luvun alussa. Peruskorjausta ja laajennusta tehtiin 1990-luvun lopussa. Tuolloin kattoon ripustettiin erikokoisia ja erisuuntaisia ilmanvaihtokanavia. Ripustus tehtiin käyttäen putken ympäri ulottuvia pantoja. Osa kiinnityksistä tehtiin liimapuisiin pääkannattajiin ja osa kierretankoja käyttäen sekundaarikannattajiin.

Vuonna 2014 hallin keskelle ripustettuun näyttötauluun tehtiin muutoksia, joiden vuoksi yhtä, halkaisijaltaan 800 millimetrin poistoilmakanavaa piti lyhentää useita metrejä. Kanava koostui kolmen metrin pituisista putkista, joita poistettiin. Kanavan lyhennettyyn päähän kiinnitettiin sama T-kappale, joka oli alkuperäisessä asennuksessa. T-kappale tuli näin ollen aikaisempaan verrattuna eri kohtaan hallia ja piti kiinnittää uudelleen kattoon.

Kyseessä oli kohtuullisen vähäinen asennustyö, jollaisiin ei vaadita rakennuslupaa. Lvi-asennusliike teki lyhennys- ja kiinnitystyön. Työn ”yksinkertaisuuden” vuoksi tämänkaltaisiin töihin ei käytetä suunnittelijaa, joka olisi suunnitellut putkien ripustukset. Lyhennetyn putken T-kappaleen ripustus oli toteutettu huonosti.

Yksi kannake petti jo ennen onnettomuutta

Yksi kannake petti muutamaa päivää ennen onnettomuutta. Yhden kannattimen pettäminen aiheutti muille kannattimille lisääntyneen kuorman, minkä vuoksi myös ne pettivät eri tavoin. Yksi kierretanko katkesi taivutuksen vuoksi, ja toisesta kohtaa putkea pettivät sitä vain osittain kiertäneen pannan peltiruuvit.

T-kappaleen kiinnitys oli heikko, koska kierretangot olivat vinossa asennossa ja vain putken toisessa reunassa. Erityinen ongelma ensin pettäneen kierretangon osalta oli se, että sen yläpään ruuvi ei ollut osunut kunnolla puiseen sekundaari-kannattajaan. Puu oli haljennut ja ruuvi repeytynyt irti puusta. Asennustyön oli tehnyt vaikeaksi se, että palkit olivat piilossa eristeiden sisällä. Ruuvaus tehtiin näkemättä kohtaa, johon kierretangon päässä ollut tappiruuvi kiinnittyi.

Oikaisu 11.2. klo 9.50: Toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin, Fischerin FBS 6 M -ruuvituotteen pakkauksessa on ohjeistus käyttöolosuhteista. Kyseinen kohta on poistettu jutusta.