Kokeile kuukausi maksutta

YIT:n Kari Kauniskangas: Rakentajat ovat ammattitaitoisia – tilaajat eivät osaa tehdä päätöksiä

YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas suhtautuu vakavasti rakentamisen laatuongelmiin. Hänen mielestään rakentajien ja suunnittelijoiden ammattitaidossa ei ole vikaa, vaan ongelmat ovat yleensä prosessissa ja myös tilaajien kyvyttömyydessä tehdä päätöksiä.

YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

Hän huomasi muutoksen jo 2000-luvun alussa, jolloin hankintalainsäädäntö muuttui ja hinnasta tuli alkuun ainoa valintakriteeri.

”Ensin kilpailutetaan suunnittelijat, ja voittaja on se, joka lupaa käyttää vähiten tunteja suunnittelemiseen. Sen jälkeen kilpailutetaan puutteellisilla kuvilla urakoitsijat, jotka jo tarjotessaan tietävät, ettei tällaista taloa voi tehdä. Mutta kun ehtoja ei voi laittaa, niin tarjotaan sitten pilkulleen sellaista taloa kuin suunnitelmiin on piirretty. Tällöin ensimmäiset reklamaatiot lähtevät jo ennen kuin urakkasopimus on allekirjoitettu, työmaalla rakennetaan faksilla ja eteen tulee suunnittelemattomia kohtia. Olisihan se kumma, jos tällaisella toimintatavalla syntyisi hyvää laatua”, Kauniskangas kertoo Rakennuslehdelle.

Allianssilla hyvään lopputulokseen

Kauniskangas onkin tyytyväinen siitä muutoksesta, että nyt myös laatupisteillä alkaa olla merkitystä kilpailutuksissa. Hän liputtaa yhteistoiminnallisten mallien puolesta.

”Esimerkiksi allianssimalleissa käytetään kaikkien osaamista järkevällä tavalla. Siellä mietitään jo suunnitteluvaiheessa yhdessä, miten asiat toteutetaan. Suunnittelija ei voi tietää, millaisia hankintakanavia urakoitsija käyttää tai millaiset työtekniikat olisivat urakoitsijalle parhaita ja edullisimpia. Suunnittelija myös harvoin miettii sitä, mihin vuodenaikaan taloa tehdään.”

Tämän takia YIT toteuttaa koko ajan yhä suuremman osan hankkeista joko omaperusteisesti tai sellaisilla urakointimalleilla, joissa voidaan hyödyntää yhteistoiminnallisia menettelyjä.

”Uskomme aidosti, että kun kaikki osapuolet ovat samalla puolella pöytää miettimässä asioita hankkeen parhaaksi, lopputulos on yleensä sellainen, jonka takana voimme seistä.”

Urakoitsijat leimautuvat syyllisiksi

Rakentamisen laatua koskevassa julkisessa keskustelussa urakoitsijat leimautuvat Kauniskankaan mielestä aina syyllisiksi ja koko ala saa huonon maineen.

”Urakoitsijasta tehdään syyllinen käytännössä ilman mahdollisuutta puolustautua, koska silloin mennään aina teknisiin erikoisuuksiin, joita suuren yleisön on mahdoton ymmärtää. Jos yrittäisi puolustautua, siitä jää enemmän selittelyn maku kuin tunne todellisen tilanteen kertomisesta.”

Kauniskangas perää tilaajilta enemmän vastuuta.

”Monesti ongelmat lähtevät rakennuttajien vastuunpakoilusta, kun päätöksiä ei tehdä oikeaan aikaan. Myöhässä tehdyt päätökset ovat aina kalliita tai puolinaisia. Tilaajien pitäisi ymmärtää paremmin, millaisilla prosesseilla ja kannusteilla voidaan päästä kunkin hankkeen kannalta parhaaseen lopputulokseen.”

”Monesti jo tarjouspyyntöpapereista näkee, että tässä on tarjolla siivous, sakot ja negatiivinen julkisuus. Silloin annamme useimmiten jonkun innokkaamman ottaa kantaakseen tällaiset tehtävät emmekä jätä tarjousta.”

Kiire johtuu puutteellisesta ennakkosuunnittelusta

Viime viikolla Rakennuslehti uutisoi Rakennusliiton ja Ralan kyselystä, jonka mukaan rakennustyöntekijät pitävät selvästi suurimpana syynä rakentamisen laatuongelmiin kiirettä. Kauniskangas haluaa erottaa toisistaan kiireen ja tiukat aikataulut.

”Olen samaa mieltä siitä, että huonosti suunnitellut työt ja kiireesti roiskiminen lisäävät henkilöstön stressiä ja heikentävät työhyvinvointia sekä heikentävät laatua. Aikataulujen kiristäminen ei silti tarkoita, että työntekijöiden tarvitsisi juosta kovempaa. Tämä ei ole kompromissien tekoa sen suhteen, kuinka nopeasti ja huonoa laatua voidaan tehdä, vaan laadusta, kosteudenhallinnasta ja muista vastaavista asioista ei voi antaa yhtään periksi. Kaikki askeleet rakennusajan lyhentämiseksi tehdään tästä näkökulmasta.”

YIT:llä on menossa Tuottavuusloikka-kehitysohjelma. Sen tavoitteena on leikata 15 prosenttia tuotantokustannuksista. Tuottavuusloikan yhtenä osa-alueena on nopeuttaa rakennusaikatauluja. Yhtiö sai esimerkiksi ohjelmaan kuuluvassa asumisen pilottikohteessa leikattua sisätyövaiheen läpimenoajasta puolet pois.

Tukeakseen näkemystään siitä, että aikatauluissa on kiristämisen varaa, Kauniskangas viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan työmailla suurin osa ajasta menee muuhun kuin itse työhön.

”Karkeasti jaettuna kolmannes ajasta menee siirtymisiin, kolmannes odotteluun ja kolmannes varsinaiseen työntekoon. Jos näitä kahta kolmannesta pystyy tavalla tai toisella vähentämään, niin varsinaiseen työntekoon voi olla aikaa jopa nykyistä enemmän.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “YIT:n Kari Kauniskangas: Rakentajat ovat ammattitaitoisia – tilaajat eivät osaa tehdä päätöksiä”

  1. No éikö, kumpikohan se nyt on painanut vaakakupissa enemmän. Urakoitsijan lompakko, vai ammattimoraali?
    Jos urakkaa haettaessa jo tiedetään ettei näin voi taloa tehdä.
    Aika turha se on tahriintunutta mainetta valittaa, jos jo alussa tiedetään että sutta tulee, mutta ammattitaidolla sekin tehdään, muuten joku muu vie urakan.

  2. Alianssi on hyvä tapa ryövätä tilaaja.

  3. Omassa tuotannossaan perustajaurakoitsijana YIT:n kannattaisi katsoa itseään peilistä. Sieltä näkyy rakennuttaja, suunnittelijoiden kilpailuttaja ja valitsija, pääurakoitsija ja alaurakoiden tilaaja , kaikki yhdessä samassa kuvassa yhdellä katsomisella. Artikkelissa YIT pontevasti ja vakavasti suhtautuu rakentamisen laatuongelmiin, mutta unohtaa laadun aikaansaamisen omassa asuntotuotannossaan. Välillä ei saavuteta edes rakentamismääräysten vaatimuksia. Laatuongelmissa urakoitsijan syyttävä sormi näyttää helposti osoittavan kyvyttömään tilaajaan. Paitsi gryndikohteissa, joissa ollaan itse omasta mielestä hyvinkin kyvykäs tilaaja ja toteuttaja, sormet pidetään selän takana ristissä toivoen, että asunnonostajat eivät vuositakuuaikana huomaisi piilevää sutta ja sekundaa.

  4. Kyllä minunkin kokemuksesta täytyy sanoa, etten allekirjoita Kauniskankaan synninpäätöstä itselleen. YIT on tunnetusti saanut huonoa mainosta omasta tuotannostaa. Eikä Allianssi-hankkeetkaan ole mennyt aivan putkeen. Tämä johtunee YIT yrityskultturista, joka ei perustu yhteistyöhön. Muiden suurten yritysten kanssa ei ole ollut samanlalsia ongelmia

  5. ”Olen samaa mieltä siitä, että huonosti suunnitellut työt ja kiireesti roiskiminen lisäävät henkilöstön stressiä ja heikentävät työhyvinvointia sekä heikentävät laatua.
    YIT:llä on menossa Tuottavuusloikka-kehitysohjelma. Sen tavoitteena on leikata 15 prosenttia tuotantokustannuksista. Tuottavuusloikan yhtenä osa-alueena on nopeuttaa rakennusaikatauluja.

    Ts. jo täysin ala-arvoista, puutteellista, päällekkäistä ja ristiriitaista suunnittelua vähennetään entisestään ja siirretään sitä itäeurooppalaisten ”ammattimiesten” tehtäväksi työmaalla.
    Sillähän tuottavuus ja aikataulut korjaantuvat, laadusta en olisi niinkään varma.

    Milloinkohan päästään siihen -tuskin koskaan- mutta ainahan voi haaveilla, että suunnittelijaksi ja työmaiden johtotehtäviin (mestari, insinööri, arkkitehti jne.) valmistavan koulutuksen pääsyvaatimuksiin edellytetään pohjakoulutuksena ammattikoulua tai vastaavaa sekä esim. 3-4 vuoden monipuolista työkokemusta rakennustöistä.

    Kun suunnittelijat oikeasti tuntisivat materiaalit, työtavat ja -menetelmät ja heille annetaan riittävästi aikaa toteuttaa suunnitelmat sekä sen lisäksi vielä työmaan
    mestarit ovat kannuksensa hankkineet käsillä tekemisestä ja hoitavat rakentamisen valvontatehtävän mikä heille oikeasti ainakin ennen vanhaan on kuulunut niin väitän, että johan loppui laatuongelmat ja tuottavuuskin kasvaisi siinä samalla ihan itsestään.

    Nykyään mestareiden pääasiallinen tehtävä tuntuu olevan ainakin isommilla työmailla valvoa sitä että on perehdytykset voimassa, kypärä päässä, leimaukset tehty jne. mutta kun jotain sellaista yksinkertaistakin tekemiseen liittyvää ongelmaa mitä tekijä itse ei voi päättää pitäisi ratkaista niin koolle pitää kutsua komppania ihmisiä asiaa setvimään. Jälleen kerran, ennen vanhaan mestari ammattitaidollaan ja auktoriteetillään pystyi tekemään ratkaisun samantien paikan päällä ja työt pääsi jatkumaan ilman tuota kolmannesta kustannuksista muodostavaa odotusta.

    1. Vanhanliiton mestari alkaa olla vain katoavaa kansanperinnettä suuremmissa rakennusliikkeissä. Kehitystiimien ideoimat asiat josta kirjoitit ajavat tilanteen täyteen kaaokseen: Heikoin lenkki vetää työmaan tason eikä sitä pysty nostamaan.

      Itäeuroopasta en huoli kuin raudoittajia ja muurareita. Komeasti menee, vaikka aina ei olekkaan leukaremmi kiinni..

  6. Kyllä se on nähty mitä se tehostaminen tuo tullessaan. Henkilöstön, etenkin niiden työmiesten pahoinvointi lisääntynyt tehostamisen myötä. Ahdistavaa katsoa kun ne henkilöstön johtamistaidot unohtuu näissä tilanteissa vaikka niihin pitäisi panostaa entistä enemmän. Se näkyy niin selvästi läpi kun ajatellaan että näihin asioihin panostaminen on pelkkiä miinus merkkisiä euroja. Johdolla saattaa olla hyviä ajatuksia henkilöstöjohtamisesta mutta se ei vaan valitettavasti näy kentällä vaikka erityisesti nyt olisi panostamisen paikka. Henkilökohtaisesti olen todella pettynyt tähän.

  7. Systemaattisesti huonoa jälkeä. Oli työmaa uusi tai saneeraus samat säännöt pätee.
    Lähtökohtaisesti aikataulut ovat mahdottomat, aika on rahaa ja sen kyllä ymmärtää. Suunnittelussa ei oteta huomioon kuivumisaikoja, ei olla otettu huomioon viimmeiseen 10 vuoteen.
    Eikä tulla ottamaan seuraavaan 10 vuoteen. Märkää märälle on tämänpäivän motto
    Koska aikataulut ovat olleet niin naurettavan kireät jo pitkään on moni duunari/urakoitsija on luovuttanut jo. Helpompi mennä systeemin mukana

  8. Mahdottomat aikataulut ovat pääosin rakennuttajan ja kiinteistö sijoittajien luomia. Edes heidän omat edunvalvonjansa eivät puutu asiaan. Helppo konsulttipalkkio kiinnostaa enemmän.

  9. Kauniskangas ei todellakaan tiedä mistä puhuu. YITin tavan mukaan kaikki paska kaadetaan alihankkijoiden niskaan. Puhutaan yhteistyöstä mutta sehän tarkoittaa vaan sitä, että ei makseta laskuja. Minne Kauniskangas meinaa faksejaan lähetellä ? Jotenkin nämä L-mafian miehet puhui aina kokolaila hulluja………

    1. Näin on. Annetaan ”markkinahintainen” tarjous asiakkaalle hankkeen toteuttamisesta. Ja revitään kate lopulta aliurakoitsijan selkänahasta. Kauniskankaat voisivat ottaa lapion kouraan ja tulla kokeilemaan työmaalle laadun tuottamista. Kehtaakin selittää tuollaista soopaa, aikuinen mies…..

  10. Olen toiminut alalla yli 35 vuotta ja voin sanoa, että nyky mestarit leikkivät enemmän tietokoneilla sun muilla härpäkkeillä kopissa. Työmaa on annettu virolaisten rakennusmiesten käsiin, virolaisilla on omat työnjohtajat ja mestarit istuvat kopissa juomassa kahvia. Tilaajan valvojat yrittävät pitää työmaata silmällä ja raportoida puutteista.

    Olisi hyvä, että rakennusliikkeet varmistavat virolaisen työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden ennen palkkaamista. Todellakin tuntuu, että riittää kun ilmoittaa olevansa timpuri tai elementtiasentaja tai joku sähköputkimies.

    Senkin olen huomannut, että urakoitsijoiden kulttuurina on vain maksimoida voitto, tilaajan etu sekä hyvä laatu on sivuseikka. Olen toiminut lähes kaikkien isojen rakennusliikkeiden kanssa erillaisissa hankkeissa ja vain kaksi noista isommista antaa vaikutelman, että myös tilaaja on heille tärkeä. Toinen niistä on ruotsalainen ja toinen on kotimainen, mutta tuo kotimainen ei valitettavasti ole YIT.

    Suunnittelusta sen verran, että suunnitelmat pitää olla kunnossa se on edellytys onnistumiselle, mutta hyvätkään suunnitelmat eivät takaa onnistumista mikäli niitä ei osata lukea ja tulkita. Suunnitelmat on tehty suomalaisille ja suomeksi, työvoimasta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on jopa 60% virolaisia, jotka eivät läheskään kaikki ymmärrä ammattisanastoa ja Suomen kielen osaaminenkin rajoittuu puhekieleen. Töitä tehdään korvakuulolla ja niin kuin edellisellä työmaalla tehtiin. Kyllä virolaiset osaavat tehdä, mutta pitää varmistua, että asiat on ymmärretty oikein. He ovat ahkeria tekemään ja oppimishaluisia, tähän pitää tarttua ja heitä pitää opastaa.

  11. Johan pomppas. Suomessa rakentamisen taso on rikollisen matala. Vain Suomessa osataan rakentaa talo joka on homeessa ennen valmistumistaan. Myös vesivahingot ovat taattua suomalaista laatua, samoin homeongelmat. Olipa maaperä mikä tahansa niin Suomessa 5-kerroksinen talo valmistuu 1,5 vuodessa. 1930-luvulla (sic) 102- kerroksinen Empire State Building valmistui samassa ajassa, Kiinassa 30 kerrosta valmistuu 30 päivässä ja silti laadukkaampana kuin Suomen 5-kerroksiset talot.

    1. Hyviä esimerkkejä nuo EST ja Kiinan 30-kerroksiset! Otetaan meillekin käyttöön noista vaikka vain sääsuojaukset, raksamiesten palkat ja työturvallisuus – niin laatu vain paranee.
      Tämä oli siis ironiaa.

  12. Samaa mieltä. Liikennevirastolla sama juttu. Moni laitetaan tilaajaksi vailla riittävää kokemusta. Nämä palkkaa sitten vihreitä rakennuttajakonsultteja, vailla mitään tolkkua. Lopputulos on sitten sen mukainen.

Vastaa käyttäjälle Pettynyt Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat