Aalto-yliopiston uuden kampuksen mahtava koko hahmottuu, kun kiertää sen työmaata ympäri. Kerrosneliömetrejä on kaikkiaan 47500, mikä on enemmän kuin Helsingin Kampin keskuksen kaupallisten tilojen laajuus.
Espoon Otaniemi ottaa parhaillaan askelia kohti kaupunkimaista rakennetta. Metroliikenne alkoi viime vuonna. Tänä vuonna valmistuu valtaosa tästä uudesta kampuksesta, joka muokkaa merkittävästi Otaniemen arkkitehtuuria. Siinä on selvää irtiottoa Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, mutta ne huomioiden.
Aalto-yliopiston ydinkampus
- Rakennuttaja: Aalto-Yliopistokiinteistöt
- Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Verstas Arkkitehdit
- Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen
- Allianssin palveluntuottaja: SRV Rakennus
- Rakenne- ja lvija-suunnittelu: Sitowise
- Sähkösuunnittelu: Rejlers
- Maa- ja pohjarakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu
- Infrasuunnittelu: Ramboll
- Energiasuunnittelu: Green Building Partners
- Akustiikkasuunnittelu: Helimäki Akustikot
- Maa- ja pohjaurakoitsija: Jokioisten Maanrakennus
- Betonielementit: Parma ja Betonimestarit
- Rungon teräsosat: Peikko
Uuteen kampukseen sijoittuvat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu sekä kauppakeskus, johon aukeaa toinen metroaseman pääsisäänkäynneistä.
Arkkitehtikilpailun tulos
Ydinkampus perustuu avoimen kansainvälisen ja kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen Verstas Arkkitehtien ehdotukseen ”Väre”. Kilpailu ratkesi syksyllä 2013. Siihen tuli 195 ehdotusta.
”Alvar Aallon suunnitteleman silloisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen amfi Otakaarella jää korkeutensa ja muotonsa ansiosta Otaniemen maiseman selkeäksi kiintopisteeksi”, pääsuunnittelija, arkkitehti Jussi Palva Verstas Arkkitehdeista sanoo.
Hän on opiskellut Otaniemessä arkkitehdiksi, joten suunnitteluympäristö oli ennalta hyvin tuttu.
”Arvostan Aallon tuotantoa. Kampusta suunnitellessamme tavoitteena oli, miten ympäristöä kunnioitetaan antamalla uudelle rakennukselle samalla oma ilme.”
23 rakennuspalikkaa
Arkkitehdit ovat jakaneet Väreen 23 suorakaiteen muotoiseen rakennuspalikkaan. Ne sijoittuvat vanhan päärakennuksen ja Harald Herlinin oppimiskeskuksen eli entisen kirjaston koordinaattien mukaan maastoa myötäillen.
”Rakennuspalikkamaisen jäsentelyn ansiosta rakennuksen sisäinen logiikka on luettavissa niin ohikulkijalle kuin rakennuksen käyttäjällekin. Jalankulkureitti kulkee rakennuksen sisällä. Tilakudelma tuo rakennukselle kylämäisen ilmeen ja synnyttää sisälle kiinnostavia ja käyttökelpoisia tilasarjoja”, Palva kuvaa ratkaisua.
Hän sanoo, että kilpailussa luotu perusidea tilojen jäsentelystä on säilynyt myös hankevaiheessa. Joku rakennuspalikoista on madaltunut ja joku muuttunut toteutussuunnittelun edetessä. Kauppakorkeakoululle rakennettavat tilat tulivat mukaan vasta kilpailun jälkeen.
Tiili- ja lasipintaa
Ulkoa katsoen rakennuspalikoissa vuorottelee tiili- ja lasipinta niin, että kukin palikka erottuu toisistaan. Sama idea jatkuu rakennuksen sisäpuolella.
”Ulkona vanhan päärakennuksen, oppimiskeskuksen ja Väreen välissä olevalla Korkeakouluaukiolla hahmottuu selvimmin palikkapelin liittyminen Otaniemen kokonaisuuteen”, Palva kertoo.
Rakennuksen julkisivumateriaaleista tiili ja kupari ovat Otaniemelle tyypillisiä ja sitovat rakennuksen ympäröivään rakennuskantaan. Kuvioidut lasipinnat tuovat arkkitehtuurin 2000-luvulle.
Käyttäjien tahto näkyy
Kampuksen eri käyttäjäryhmät ovat Aalto-Yliopistokiinteistöjen rakennuttamisesta vastaavan johtajan Jarmo Wilanderin mukaan olleet keskeisesti mukana suunnittelussa.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tilat ovat käyttäjien toiveiden mukaisesti hyvin valkoisia. Tilaa jakavat portaat ovat arkkitehtuurin kannalta keskeisessä asemassa. Alimman kerroksen verstastiloissa näkyy rosoisuus.
”Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttäjät ajattelivat tilojen rajoittavan luovuutta, jos ne ovat liian hienoja”, Wilander kertoo.
Eri käyttäjäryhmät ovat olleet keskeisesti mukana suunnittelussa.
Kauppakorkeakoulun tilojen käyttäjät taas halusivat, että tiloissa näkyy niiden olevan hyvä sijoituskohde. Aulan portaat ovat messingin väriset.
”Olemme pitäneet kirkkaana mielessä, että suunnittelun lähtötietoja on haettu käyttäjälähtöisesti. Nyt rakennetaan tiloja, joissa opitaan. Ennen tehtiin tiloja, joissa opetetaan”, A-Insinöörit Rakennuttamisen projektinjohtaja Juhani Karhu sanoo.
Kampusrakennuksessa on perinteinen rakenneratkaisu: betonirunko, betonipilarit, ontelolaatat ja liittoteräspalkit. Julkisivuissa on betonielementtejä ja teräs-lasiseinää. Auloissa on teräsristikkorakenteet ja valokatot.
Tulvariskiin varauduttu
”Rakennuksessa on paalutettu kantava alapohja, joka on tulvariskien vuoksi tehty vesitiiviiksi. 150 millimetrin paalulaatan päällä on 250 millimetrin paksuinen sepelikerros sekä 170 millimetrin paksuinen pintalaatta. Sepelikerros on koneellisesti tuuletettu, ja poistoilmassa on kosteuden pitoisuuden mittaus ja seuranta”, A-Insinöörit Rakennuttamisen projektipäällikkö Marko Penttilä kertoo. A-Insinöörit on rakennuttajakonsulttina kohteessa.
Kampus lämpiää maalämmöllä. Se on 90-prosenttisesti omavarainen lämmityksen ja jäähdytyksen suhteen. Katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Energiatehokkuus on A-luokkaa.
Rakennesuunnitteluun oman lisänsä ovat tuoneet rakennuspalikat ja massoittelu. Monimuotoisuus ja liittymäkohdat ovat edellyttäneet rakenteiden tiiviyden varmistamista.
Karhu muistuttaa, että rakennuspalikat ovat mahdollistaneet toteutuksessa toistamisen. ”Kun on löydetty hyvä tapa, sitä on voitu toistaa satoja kertoja.”
Räätälöity allianssimalli
Kampusta rakennetaan allianssimallilla. Toteutus sisältää myös Raide-Jokerin maarakennustyöt.
”Hankesuunnitteluvaiheen jälkeen aloimme pohtia toteutusmuotoa. Tämä on Aalto-yliopiston historian suurin yksittäinen investointi, noin 140 miljoonaa euroa. Rakennukseen sijoittuu erilaisia toimintoja ja käyttäjiä, joten hankkeen aikana eteen tulee suunnittelumuutoksia. Näimme, että tarvitsemme allianssin tyyppisen sopimuksen. Teimme oman allianssimallin tätä varten ja haimme palveluntuottajan”, Wilander kertoo.
Allianssimalli ei sisältänyt kehitysvaihetta, joten suunnittelijat eivät ole mukana allianssisopimuksessa.
Allianssi on Aalto-Yliopistokiinteistöt oy:n ja SRV:n välinen. Tilaaja on hankkinut itse joukon erillisurakoita, esimerkiksi energiakaivojen sekä kantavan rungon ja julkisivujen toimitusurakat.
Toteutusratkaisut hiottu työpajoissa
”On helpompaa sanoa, mitä ei ole jalostettu toteutuksen aikana. Olemme hakeneet ratkaisuja, jotka kestävät aikaa”, Juhani Karhu kertoo.
SRV:n projektipäällikkö Pekka Kähkönen sanoo, että ratkaisuja on ideoitu noin sadassa työpajassa. Hän on ollut aiemmin mukana kahdessa Helsingin yliopiston allianssikohteessa ja kahdessa Senaatin kärkiallianssissa.
Suunnittelijat ovat olleet tiiviisti mukana etsimässä ratkaisuja, vaikka eivät ole allianssissa mukana.
”Koen yhdessä kehittämisen suunnittelijan näkökulmasta positiivisesti. Perinteisessä mallissa suunnittelija tekee työtä yksin – onhan se hyvä kuulla, mikä on rakentajan näkökulma”, Jussi Palva toteaa.
Kampuksen rakentaminen alkoi syksyllä 2015. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tilat luovutetaan käyttäjälle keväällä, kauppakeskus kesällä ja Kauppakorkeakoulun tilat ensi vuoden puolella.
Jarmo Wilander sanoo, että hankesuunnitteluvaiheen budjetti on osunut melko hyvin kohdalleen. Hän pitää optimaalisena sovittuun budjettiin pääsemistä. Hankkeessa on ollut käytössä riskienhallintaprosessi.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Aalto-yliopiston uusi jättimäinen kampusrakennus muuttaa Otaniemen ilmettä”
Rakennuskokonaisuuden nimi ei ole Väre, vaan Väre viittaa arkkitehtuurikilpailun voittaneen suunnitelman nimeen. Nykyään tosin Väre tarkoittaa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennusta, kun taas rakennuskokonaisuuteen kuuluu Väreen lisäksi Kauppakorkeakoulu ja kauppakeskus A Bloc.