JLL: Helsingin toimistojen vuokrat nousevat Euroopan kärkivauhtia lähivuosina

JLL odottaa, että pääkaupungin toimistovuokrat nousevat vuosittain 2,7 prosenttia vuosina 2018–2021. Sitä kovempaa nousuvauhtia yhtiö odottaa vain Madridin, Barcelonan ja Manchesterin toimistomarkkinoilta. Helsingissä toimistojen kysyntää pönkittävät väestönkasvu, vahva viennin kasvu sekä kohentuvat työmarkkinat.

Viime vuonna Helsingin toimistojen vuokrat kohosivat peräti yli 8 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla kehitteillä olevien toimistohankkeiden määrä on pysynyt vahvana ja antaa olettaa, että vuosina 2018–2019 valmistuvan toimistotilan määrä ylittää vuosien 2016–2017 tason. Helsinkiin valmistuu tänä vuonna 15000 neliömetriä ja ensi vuonna 54000 neliötä uutta toimistotilaa. Espoossa lukemat ovat vastaavasti 6000 ja 19000 neliötä ja Vantaalla 8000 ja 27000 neliötä.

Kahtiajako kärjistynyt entisestään

Hyvä taloudellinen tilanne on kuitenkin kärjistänyt entisestään pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoiden kahtiajakoa modernien huippulaatuisten toimitilojen ja vanhentuneiden tilojen välillä. Avainpaikoilla sijaitsevien laadukkaiden toimistotilojen kysyntä on lisääntynyt, kun niistä on tullut yrityksille elintärkeä kilpailutekijä rekrytointimarkkinoilla. Sen sijaan vähemmän kiinnostavat toimistotilat eivät ole hyötyneet talouden piristymisestä.

”Toimistotilamarkkinoiden kahtiajako on syvempi kuin koskaan aiemmin”, JLL:n Suomen toimitusjohtaja Tapani Piri sanoo tiedotteessa.

Helsingin ydinkeskustassa huippukiinteistöjen vuokrat kohosivat viime vuoden ensimmäiseltä puolikkaalta toiselle puolikkaalle 384 eurosta 396 euroon neliöltä. Myös Espoon Keilaniemessä ja Leppävaarassa huippukohteiden vuokrat kohosivat hieman. Triplan rakentaminen on kohottanut Helsingissä Pasila–Vallilan alamarkkinoiden nettovuokria 240 eurosta 306 euroon neliöltä.

JLL ennustaa, että vuokrat nousevat yhä useammalla alamarkkina-alueella.

Vajaakäyttö vähenee Helsingissä

Koko pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttöaste oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 14,1 prosenttia. Helsingin ydinkeskustassa se oli 5,6 prosenttia, muualla Helsingissä 13,8, Espoossa 20,8 ja Vantaalla 10,2 prosenttia.

”Huomattava osa Espoon tyhjistä tiloista on hajallaan olevaa vanhaa rakennuskantaa, heikkolaatuisia tiloja kaukana joukkoliikenteestä. Modernit tilat metroradan tai rautatien varrella ovat hyvinkin haluttavia”, Piri toteaa.

Yksi tällainen metroradan varrella sijaitseva haluttu alue Espoossa on Keilaniemi. Sen ja Helsingin ydinkeskustan lisäksi muita kuumia alamarkkina-alueita pääkaupunkiseudulla ovat Helsingissä sijaitsevat Kalasatama ja Pasila. Niissä käyttöasteet ovat korkeat.

JLL:n lyhyen tähtäimen ennuste on, että koko Helsingin alueella vajaakäyttöasteet laskevat, kun taas Espoossa ja Vantaalla ne säilyvät ennallaan.