”Kattoja tulee kohta alas kuin kuolleita riekkoja”

Jouko Lamminen oli erityisen huolestunut teräshalleista, joita on tehty kilpailemalla siitä, kuka tarjoaa vähiten teräskiloja. Kyse on muutamista hallityypeistä, joita on tehtaillut kolme yritystä. Kaksi niistä on mennyt jo konkurssiin (Nordic Hallin/Korato), mutta kolmas, Muotopeite, jatkaa uudella nimellä.

Kun Lamminen tutki Koraton tekemän Porvoossa kahden harjoitusjäähallin rakenteet, niin hän löysi teräsristikoista neljä nurkkaa, jotka täyttivät vaatimukset.

Hän ihmettelee, miksi selviäkään puutteita ei ole korjattu ennen talven lumikuormia. Esimerkiksi Lappeenrannassa Koraton halli luvattiin korjata syksyyn mennessä, mutta näin ei tapahtunut. Nyt jännätään, miten se kestää lumikuormia.

”Näissä teräshalleissa on havaittu samanlaisia puutteita kuin Muotopeitteen halleissa. Niille yhteistä on, että runkorakenteissa on 2- tai 3-nivelkehiä ja kaikki muut liitokset ovat momenttijäykkiä”, Lamminen analysoi viime keväänä Rakennnuslehdessä. Se tarkoittaa, että jos katto- ja seinärakenteissa ei ole riittävästi diagonaalirakenteita, rakenteisiin tulee lumikuormarasituksesta siirtymiä ja hitsiliitokset löystyvät.

Tuossa Rakennuslehden jutussa oli listatttuna kaikki Muotopeitteen ja Nordic Hallin/Koraton toimittamat kymmenet teräshallit, jotta niiden omistajat osaisivat tarkastuttaa niiden kantavuuden.

Hallilailla pyrittiin saamaan näiden vanhojen hallien ongelmat kuntoon. Kun tietyt rajat tulevat vastaan, halli luokitellaan erittäin vaativaksi hankkeeksi, jonka kunnon varmistaminen edellyttää ulkopuolista tarkastusta.

”Tämä ei koske kuitenkaan uusia halleja. Ilmeisesti oletetaan, että uusiin ei synny vastaavia riskejä”, Lamminen arvioi.

Hän itse on toista mieltä näiden uusien hallien riskeistä. Lohjalla tehtiin uusi maneesi pari vuotta sitten. Rakentaja ei ollut Lammisen mukaan ymmärtänyt teräsrakentamisesta yhtään mitään. ”2 tai 3-nivelkehät nurjahtavat rakennuksen pituussuunnassa, jos tulee riittävästi kuormaa.”

”Orsien 60x60x3 plastinen taivutuskapasiteettti on 5 KNm. Taivutus rakenteessa katon keskiosassa 220 kilon lumikuormalla rajatilassa orsissa on noin 10 kNm. Todellinen kantavuus on ylitetty myös käyttörajatilassa. Taipumat ovat suuruusluokaltaan 200 mm”, Lamminen totesi yhdestä puutteesta, joka vaarantaa rakenteen todellisen kantavuuden. Näin vakavia puutteita oli muitakin.

Monista korjaussuosituksista yksi oli orsien vaihtaminen järeämmiksi.

Maneesin omistaja korjautti maneesinsa. Lasku oli kymmeniä tuhansia euroja. Asia on menossa käräjille.

”Pankaa erityismenettely rakenteilla oleville halleille, koska ne joutuu tarkastamaan kuitenkin 2-4 vuoden kuluttua uudestaan”, Lamminen ehdotti.

Tämän talven kattoromahdukset

Kattoromahdusten sarja käynnistyi maaliskuussa kovien lumisateiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus Sykkeen mukaan lumikuormat ovat kasvaneet viikon aikana 20–50 kiloa neliömetriä kohden. Suurimmat lumikuormat ovat Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa, Meri-Lapin rannikkoalueella ja Länsi-Lapissa. Näillä alueilla lunta on nyt enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lunta voi olla yli 200 kiloa neliömetrillä. Vain Etelä-Suomessa lunta on keskimääräistä talvea vähemmän.

Puolen metrin lumikerros katolla vastaa noin 130–150:tä kiloa neliömetrillä ja metri noin 250:tä kiloa neliömetrillä.

Iisalmessa romahti 500 neliömetrin suuruisesta kylmävarastosta puolet alas. Varastossa oli veneitä, asuntovaunuja ja autoja sekä rakennustarvikkeita. Pelastuslaitoksen mukaan katolla oli paljon lunta.

Suomen ympäristökeskus Sykkeen mukaan lumikuormat ovat kasvaneet viikon aikana 20–50 kiloa neliömetriä kohden.

Keiteleellä sortui Keitele Timber Oyn sahatavaran lastausterminaalin kattoa 2 500 neliömetrin edestä. Koko terminaalihallin pinta-ala on 12 000 neliömetriä. Katto oli kestänyt kymmen vuoden ajan lumikuormat, mutta ei enää.

800 neliön suuruinen osa kalusteliikkeen katosta romahti alas Rautalammin Tallivirrantiellä. Savon Sanomien mukaan myös muu osa rakennuksesta oli sortumavaarassa tuntien ajan, kunnes kiinteistön katolta poistettiin pelastuslaitoksen johdolla pois lumikuormaa. Vahinko koskee alaa Sepon Kaluste -liikkeen tuotantotiloja. Koko rakennus on noin 4500 neliön kokoinen.

Heinävedellä romahti metallialan yrityksen varastohallin katto. Noin 700-neliöisen varastohallin katosta sortui puolet. Lisäksi katson romahtaminen rikkoi rakennuksen seinärakenteita.

Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa on romahtanut puualan tuotantolaitoksen harjakatto noin 500 neliömetrin matkalta. Syyksi epäillään kovaa lumisadetta.

Tammikuun lopussa myös Rautavaaran S-Market oli vaarassa romahtaa suuren lumikuorman vuoksi. Pelastuslaitos onkin kehottanut isojen hallien ja laajarunkoisten rakennusten omistajia varmistamaan kattojen kestävyys välittömästi.

Tornion tapaus onnettomuustutkintaan

Onnettomuustutkintakeskus on seurannut kattoromahdusaaltoa, mutta tutkintaan on otettu vasta Duudson Activity Parkin kattosortuma Torniossa.

Hallin alla oli 120 lasta leikkimässä, joten hengenvaara oli ilmeinen. Katon romahdus johtui ilmeisesti rakennuksen katolla olleesta suuresta lumikuormasta.

Romahtanut alue on kooltaan noin 10 metriä kertaa 5 metriä. Elämystehdas Lapparin julkaiseman tiedotteen mukaan rakennuksen kattoa on jouduttu vahvistamaan tänä talvena. Sisääntuloaulan kattoa kannattelevassa liimapuussa havaittiin pari kuukautta sitten muutoksia, joten sitä vahvistettiin lisäpilareilla.

Tiedotteessa kerrotaan, että rakennesuunnittelija arvioi onnettomuudessa vaurioitunutta liimapuuta pari viikkoa aiemmin, eikä havainnut mitään akuuttia korjaustarvetta. Rakennuksen katolta oli poistettu lunta parin viikon ajan. Lumitöitä oli tehty katolla myös onnettomuuspäivänä.

Elämystehdas Lappari on 14 000 neliön suuruinen rakennus, josta toimintapuiston osuus on 4500 neliötä.

Lapparin tiedotteen mukaan tähän mennessä tiedetään, että muista palkeista poikkeavalla tavalla kiinnitetyn kattopalkin pää tippui alas metallisen kiinnikkeen petettyaä. Itse palkki säilyi ehjänä. Katto repeytyi auki noin 4 metriä leveältä ja 10 metriä pitkältä alueelta. Aukosta tippui sisään lunta ja katon eristeitä. Muut kattorakenteet eivät tippuneet maahan saakka. Vastaavaa kiinnitystapaa on käytetty ainoastaan yhden hallin nurkassa. Muut palkit ovat betonisten niskojen päällä.

Halli on rakennettu vuonna 1988. Lappari avattiin heinäkuussa 2016. Rakennusvaiheessa rakennustarkastus kiinnitti erityishuomiota laajarunkoisen hallin katon kestävyyteen. Rakennuksen liimapuupalkkeihin teetettiin Inspectalla erityismenettelynä Rakennuksen kantavien rakenteiden sekä liitosten aistinvarainen tarkastus. Tarkastuksessa ei havaittu akuutteja korjaustarpeita.

Katot tippuvat usein keväisin

Rakenteellisen turvallisuuden taso on ollut Suomessa heikko. Lumiset talvet ovat aina romahduttaneet kattoja, mutta niin kauan kuin kuolleiden joukossa oli vain sikoja ja nautoja, niin romahdukset eivät saaneet sen suurempaa julkisuutta.

Kun esimerkiksi vuonna 1984 tapahtui kattoromahduksia, niin VTT:n tutkimissa viidessä kattoromahduksessa vain kahdessa pääsyynä oli liian painava lumikuorma. Useimmin syy löytyi rakenteista. Samanlaiseen johtopäätökseen on päädytty myöhemminkin.

Vuonna 1996 RIL lähetti ympäristöministeriölle kirjeen, jossa se kiinnitti huomiota hallimaisten rakennusten turvallisuuteen. RIL katsoi, että rakennusten sortumavaarojen vähentämiseksi olisi vaatimus rakennekokonaisuudesta vastaavasta rakenteiden pääsuunnittelijasta lisättävä asetukseen tai määräyksiin.

Rakenteellisen turvallisuuden taso on ollut Suomessa heikko.

Vuonna 1998 Onnettomuustutkintakeskus suositteli kolmannen osapuolen tarkastuksen lisäämistä. Samalla se kehotti ympäristöministeriötä selvittämään suomalaisen rakentamisen rakenteellisen turvallisuuden tason. Siinä toivottiin kannanottoa erityisesti vastuusuhteisiin pilkotuissa toimituksissa. Tämä selvitys jäi niin ministeri Pekka Haavistolta kuin kahdelta hänen seuraajaltaakin tekemättä.

Vuonna 2000 romahti useita halleja, jolloin Onnettomuustutkintakeskus uusi suosituksensa. Huoli koske erityisesti puuhallien turvallisuutta. Sekä uimahallien että eläinsuojien katoissa rasitteena oli lumikuorman lisäksi myös vahvat kemikaalit, kuten kloori ja ammoniakki. Puurakenteet myös väsyivät toistuvien lumikuormien seurauksena.

Teräsrakenteiden turvattomuus jäi kuitenkin huomaamatta, sillä Sipoossa vuonna 1999 romahtaneen ns. Isola-hallin selvitys ei ollut julkinen. Vasta kun kaksi muutakin Isola-hallia romahti ja yhdessä romahduksessa kuoli ratsastaja vuonna 2010, nousi tapaus uudestaan esiin.

Uudenlainen kattorakenne petti Jyväskylässä

Vuonna 2003 tapahtui merkittävin kattoromahdusaalto, joista eniten julkisuutta keräsi Jyväskylän juuri valmistuneen messukeskuksen katon romahdus. Edellisenä päivänä halli oli täynnä nuoria. Kyseessä oli tappivaarnaliitoksin tehty uudenlainen kattorakenne. Suunnittelussa oli käytetty eurooppalaista suunnitteluohjetta, joka ei tuntenut tapahtunutta murtumistilannetta.

Vuonna 2004 Kuntaliitto ja Rakli teettivät suuria yleisömääriä sisältävissä halleissa kuntokatselmuksen, mutta se osoittautui osin pikakävelyksi. Vuonna 2006 alkoi uusi kattoromahduaalto, jossa yksi vaurioituneista marketeista oli näitä tarkastettuja kohteita. Syyksi osoittautui itäsuomalaisen betonisuunnittelun tyyppivika.

Vuonna 2010 Järvenpäässä romahti Nordic Hall Oy:n halli nostaen esiin teräshallitoimittajen puutteet.

Vuonna 2015 tuli voimaan laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastamisesta. Kuntien rakennusvalvonnan kehotuksesta on tarkastettuja muun muassa maneesien ja isojen yleisöhallien rakenteita etenkin niissä kohteissa, joissa on ollut samoja suunnittelijoita tai toteuttamisratkaisuja kuin aiemmin sortuneissa rakennuksissa. Se, että kymmenistä riskipitoisista teräshalleista julkaistiin lista muun muassa Rakennuslehdessä viime keväänä, saattoi vaikuttaa siihen, että niitä ei ole ollut ainakaan toistaiseksi romahtaneiden hallien listalla. Riskit ovat olleet suurimmat siellä missä niitä ei ole yhtä hyvin tiedostettu.