Kokeile kuukausi maksutta

Kolmasosa kunnista ei tiedä oman infransa korjausvelan määrää – ”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta”

Kaikista kunnista keskimäärin joka kolmannelta puuttuu kokonaiskäsitys infransa korjausvelan määrästä, kertoo Taloustutkimuksen kuntainfraselvitys.

 

Kaikista kunnista keskimäärin joka kolmannes ei tiedä infransa korjausvelan määrää. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Selvityksessä haastateltiin teknisen toimen lautakuntien luottamushenkilöitä ja kuntien teknisen toimen henkilöstöä.

Pienten kuntien teknisen toimen asiantuntijoista 64 prosenttia ilmoitti, että yhdyskuntateknisten rakenteiden korjausvelan määrää ei ole käytännössä selvitetty. Keskisuurissa kunnissa vastaava osuus oli 24 prosenttia ja suurissa 13 prosenttia vastaajista.

Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakenteisiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.

Tietämättömyys johtuu resurssipulasta

Selvityksen mukaan kaikista kunnista keskimäärin joka kolmannelta puuttuu kokonaiskäsitys infransa korjausvelan määrästä. Tieto korjausvelkatilanteesta on lisäksi lähes aina vain teknisen sektorin asiantuntijoiden omassa päässä tai omissa tietojärjestelmissä. Ani harva kunta on vienyt tiedot kunnan yhteisiin tietojärjestelmiin.

”Kuntainfra on todella laaja kenttä sisältäen muun muassa tiet, kadut, vesijohdot, viemärit, viheralueet. Uskon, että tietämättömyys korjausvelan määrästä johtuu yksinkertaisesti ihan siitä, että kunnilla ei ole ollut resursseja tehdä suunnitelmallista kartoitusta koko kuntainfran tilasta. Kuntien poliittisilta päättäjiltä ei mitä ilmeisimmin ole myöskään tullut riittävästi poliittista painetta asian selvittämiseksi”, Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo Rakennuslehdelle.

Pitkäjänteinen suunnitelma korjausvelan lyhentämiseksi on vähän alle puolella kunnista, pienistä kunnista vain joka viidennellä.

”Kaikki alkaa siitä, että kunnassa tehdään päätös siitä, että kuntainfra pitää inventoida. Inventointi pitää sisällään sen, että käydään läpi, mitä infraa kunta omistaa ja missä kunnossa se on. Sitten laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, jossa päätetään esimerkiksi, mitä korjataan, missä aikataulussa ja kuinka korjaukset rahoitetaan. Sitten tehtyä suunnitelmaa pitää seurata ja varmistaa, että suunnitelma toteutuu.”

Yksityiseltä vai omana työnä – mielipiteet jakaantuvat

Selvityksen mukaan selvä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista suosisi etenkin talvihoidossa ja liikenneväylien kunnossapidossa työn kilpailuttamista markkinoilla. Mieluisin kilpailutusmuoto etenkin isoissa kaupungeissa on monivuotinen sopimus.

Samaan aikaan teknisen toimen asiantuntijoiden haastattelujen kanssa Taloustutkimus selvitti kuntien luottamushenkilöiden näkemyksiä. Heistä 59 prosenttia tuottaisi tekniset palvelut pääsääntöisesti kunnan tai kuntayhtymän omana työnä.

Tutkimus ei antanut yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on yhdyskuntatekniikan töiden kilpailutusaste kunnissa tällä hetkellä. Oman työn osuus on joka tapauksessa yhä merkittävä. Selvimmin ja odotetustikin näin on vesihuollossa, mutta myös viheralueiden hoidossa ja kunnossapidossa suositaan kunnan työtä.

Oman työn osuus on yhä merkittävä.

Poikkeuksellisen suuri oman työn osuus on isojen kaupunkien talvikunnossapidossa, sillä 60 prosenttia isoista kaupungeista ilmoittaa hoitavansa talvihoidon itse.

”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta. Erityisen pysäyttävä on näiden kahden asian yhteisvaikutus: tietämättömyys infran kunnosta ja mahdollinen samanaikainen haluttomuus hyödyntää yksityissektorin tehokkuutta”, Syrjö pohtii.

Vertailu oman ja ostetun välillä kannattaisi

Syrjö muistuttaa, että useat selvitykset ovat osoittaneet yksityisen palvelutuotannon tulevan infrassa kunnalle edullisemmaksi kuin kunnan oma palvelutuotanto. Siksi myös tätä vaihtoehtoa kannattaa hänen mielestään kunnissa selvittää avoimin mielin, esimerkiksi vertailemalla oman tuotannon tehokkuutta yksityisen sektorin vastaavaan toimintaan.

”Kun kunnat käyttävät enemmän ostopalveluita, ulkopuoliset urakoitsijat ovat myös kiinnostuneita kiinnittämään asiaan huomiota ja raportoivat tilaajalle kuntainfran tilasta. Taloustutkimuksella teettämämme selvitys osoitti, että etenkin poliitikoilla voi olla ennakkoluuloja ostopalveluita kohtaan. Tämä ei välttämättä koidu kunnan eduksi – ennemmin kannattaisi avoimesti verrata omaa ja ulkoa tilattua tuotantoa, ja vetää vasta sitten johtopäätöksiä.”

Taloustutkimus haastatteli 50 kunnan yhdyskuntateknistä asiantuntijaa, kuten teknistä johtajaa tai kaupungininsinööriä. Haastateltavista 30 prosenttia edusti suurimpia kaupunkeja, loput pieniä ja keskisuuria kuntia. Haastattelujen rinnalla toteutettiin yhdyskuntatekniikasta vastaavien lautakuntien luottamushenkilöille kysely, johon vastasi 99 päättäjää.

Taloustutkimus teki selvityksen marras–joulukuussa 2017 Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa edustavan Infra ry:n toimeksiannosta.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kolmasosa kunnista ei tiedä oman infransa korjausvelan määrää – ”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta””

  1. ”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta. Erityisen pysäyttävä on näiden kahden asian yhteisvaikutus: tietämättömyys infran kunnosta ja mahdollinen samanaikainen haluttomuus hyödyntää yksityissektorin tehokkuutta”, Syrjö pohtii.

    Niin, ainakin laskutustehokkuutta. Talvikunnossapitojakin on palannut yksityiseltä takaisin kunnan porukoille hoidettavaksi huonon laadun takia ja myös negatiivisen kansalaispalautteen.

    Tietysti eri laitosten teknisten osastojen alas ajaminen pakosti siirtää työt yksityisen hoidettavaksi.

Vastaa käyttäjälle Wäinö-Setä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat