Aikaisemmin sisäilmakyselyiden vastaajina ovat olleet oppilaiden vanhemmat. Vanhempien vastatessa vastausprosentit ovat jääneet mataliksi, mikä aiheuttaa epävarmuuksia kyselyn tulkintaan, sanoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.
Tutkimuksen sisäilmakyselyyn vastasivat kahdesti 319 alakoulujen 3.–6. luokan oppilasta ja 351 huoltajaa. Tuloksista käy ilmi, että oppilaiden vastausten toistettavuus oli huoltajien kanssa samalla tasolla tai jopa parempi.
”Kyselyn avulla saamme laadukasta ja kattavaa tietoa suoraan käyttäjiltä, jotka käyvät koulua. Kysely on helppo toteuttaa, ja se mahdollistaa, että kyselyitä sisäilman kartoittamiseksi voidaan tehdä säännöllisesti”, Lampi sanoo.
Kysely kannattaa tehdä mahdollisimman laajasti
THL:n suositus on, että kysely toteutettaisiin mahdollisimman laajasti. Kun kysely tehdään yhden kunnan alueella, tai suuremman kunnan tietyllä alueella, mahdollistaa se vertailutiedon saamisen alueen koulujen tilanteesta.
”Kyselystä saatua tietoa pyritään aina vertaamaan myös suomalaisten koulujen yleiseen tasoon, eli tällaisessa kyselyssä tarvitaan aina kattava vertailuaineisto”, Lampi sanoo.
Vertailuaineistossa oleellista on, että se on kerätty samalla lomakkeella ja analysoitu samalla tavalla. Vertailun tulee tapahtua saman väestöryhmän, esimerkiksi alakouluikäisten lasten, kesken.
”Kyselystä saatua tietoa pyritään aina vertaamaan myös suomalaisten koulujen yleiseen tasoon.”
Kyselyssä ei anneta kuvailevia vastauksia, vaan selvitetään sisäilmaoireiden esiintyvyyttä. Lomakkeessa selvitetään, kuinka paljon esimerkiksi hengitystieoireita esiintyy tai kuinka paljon oppilaat kokevat olosuhdehaittoja.
Olosuhdehaittoja voivat olla esimerkiksi liian kylmä, kuuma tai tunkkainen ilma.
Kysely tukee rakennusteknista tutkimusta
Sisäilmakyselyiden luotettavuutta ja uskottavuutta on kritisoitu jonkin verran. Lampi alleviivaa, että kyselyt ovat yksi työkalu sisäilmaongelmien hallintaan.
Hän pitää kyselyjä hyödyllisinä, mutta muistuttaa niihin liittyvistä rajoitteista. Kyselyjä on helppo ylitulkita.
”Lähtökohta sisäilmaongelmien ratkaisuun on rakennustekninen tutkimus. Kysely on työkalu, joka sitä tukee. Kyselyn tuloksena saatu tieto, jonka mukaan oireilua on tavanomaista enemmän, ei välttämättä kerro vielä siitä, että koulun sisäilmassa on jotain haitallista.”
Kyselyn tarkoitus on kerätä tietoa ja käyttäjän kokemuksia viihtyvyydestä ja sisäilman laadusta, tai mahdollisista ongelmista.
”Jos rakennusteknistä tutkimusta tai toimenpiteitä vaaditaan, niin kyselyä voidaan käyttää apuna, kun arvioidaan kiireellisyyttä siitä, kuinka nopeasti päätöksiä ja toimenpiteitä on tehtävä”, Lampi sanoo.
THL:n kysely tulee laajemmin käyttöön tämän vuoden aikana.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Lapsia kannattaa kuunnella, jos koulussa epäillään homeongelmaa – Tutkimus: Osaavat kertoa oireistaan jopa vanhempia luotettavammin”
Vanha viisaus jo sanoo että totuus tulee lapsen suusta. Tosin jos lapsi myös asuu hometalossa, oireet on samat koulussa ja kotona eikä hän huomaa tilanteessa mitään vikaa.