Skanskan kohtuuhintaisen omistusasumisen konseptin BoKlokin tuotanto Suomessa on keskittynyt tähän asti pelkästään pienkerrostaloihin. Ruotsissa yhtiö on toteuttanut 4–6-kerroksisia BoKlok-kohteita 2–3 vuotta ja niihin yhteensä noin 2000 asuntoa.
”Vantaalla varattiin kesäkuussa 2017 kolme tonttia puukerrostaloille omistusasuntotuotantoa varten ja sen toivotaan madaltavan kynnystä rakentaa puutaloja eri asumismuotoihin. Yksi näistä hankkeista on Skanskan BoKlok-puukerrostalo Asunto Oy Vantaan Voltti Koivuhaassa”, Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson sanoo.
Vantaan Volttiin tulee yhteensä 46 asuntoa, joista 12 kaksikerroksisiin taloihin ja loput viisikerroksiseen. Korkeaan taloon tulee neljää erilaista asuntotyyppiä, joiden koot ovat 28,5–77 neliömetriä. Hankkeen rakennusaikataulu on elokuu 2018 – syyskuu 2019.
Skanska ei ole vielä hinnoitellut kohteen asuntoja. BoKlokin Suomen maajohtaja Susanna Sucksdorffin mukaan hintoja ei voi vielä sanoa tarkasti, koska betonista rakennettavan ensimmäisen kerroksen rakennuskustannuksista ei ole täyttä varmuutta. Hän kuitenkin arvioi, että keskineliöhinnat tulevat olemaan luokkaa 4200–4300 euroa, kun samalla alueella kilpailijat myyvät asuntoja 4600–4900 euron keskineliöhinnoilla.
BoKlok-talot toteutetaan rankarakenteisina. Sucksdorffin mukaan ei ole poissuljettua, etteikö taloja voisi jatkossa toteuttaa myös vaikkapa CLT:stä. Rankarakenteella moduuleista tulee kuitenkin kevyempiä.
Viisikerroksisen talon moduulit toimittaa Kodumaja ja luhtitalojen moduulit Harmet. Molemmat yhtiöt ovat virolaisia. Sucksdorff kertoo, että suomalaisten moduulitehtaiden ongelma on BoKlok-tuotannon kannalta liian pieni kapasiteetti ja toisaalta myös kymmeniä prosentteja virolaisia kalliimpi kustannustaso.
Kuluttajatutkimus taustalla
”BoKlok-puukerrostalo on uusi vaihtoehto, joka pohjautuu pitkälti kuluttajien näkemyksiin kohtuuhintaisen kerrostalokodin ja taloyhtiön ominaisuuksista ja varusteista”, Sucksdorff toteaa.
Skanska teetti viime vuonna korkeamman puukerrostalon suunnittelutyön taustaksi tutkimuksen, johon osallistui 753 ihmistä pääkaupunkiseudulta. Yhtiö oli antanut tutkimusta varten asuintalojen eri ominaisuuksille hinnan, ja siihen suhteutettuna ihmiset valitsivat ne ominaisuudet, jotka olivat heidän mielestään tärkeitä.
Tiiviin asumisen suuntaukset eivät vastauksissa juurikaan näkyneet – päinvastoin. Vastaajat olivat ennen kaikkea kiinnostuneita kaksioista ja kolmioista. Kaksion ideaalikokona pidettiin 45–55 neliömetriä ja kolmion 60–75 neliötä. Yksiöstä haaveili vain kaksi prosenttia vastaajista. Tilavammille asunnoille on siis kysyntää, jos vain hintalappu on kohtuullinen.
Vastaajat pitivät parveketta tai terassipihaa hyvin tärkeänä. Sen sijaan esimerkiksi asuntokohtaiselle saunalle ei annettu suurta arvoa, vaan vastaajille riitti talosauna.
Tavoitteena kasvattaa tuotantoa selvästi
Skanska rakentaa nykyisellään noin 100 BoKlok-asuntoa vuodessa Suomessa. Sucksdorffin mukaan tavoitteena on kasvattaa tuotanto muutaman vuoden sisällä 200–300 asuntoon vuodessa. Yhtiön tarkoituksena on siirtää tuotannon painopiste nimenomaan korkeampiin kerrostaloihin matalampien luhtitalojen sijasta.
Skanska ja Ikea kehittivät kohtuuhintaisen BoKlok-konseptin yhteistyössä 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäiset BoKlok-kodit rakennettiin Etelä-Ruotsiin vuonna 1997.
Skanska toi konseptin ensimmäisen kerran Suomeen syksyllä 2002 mutta lopetti sen käytön vuonna 2006 Porvooseen ja Vantaalle toteutettuihin kohteisiin. Skanska kaivoi konseptin naftaliinista vuonna 2013, jolloin se käynnisti BoKlokin uuden tulemisen ensimmäisen kohteen rakennustyöt Vantaan Kivistössä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Skanska rakentaa Suomen ensimmäisen viisikerroksisen BoKlok-talon Vantaalle”
Ennustukseni alkaa valitettavasti toteutua. Puukerrostalojen komponetit tulevat jatkossa enenevässä määrin Baltiasta.
Mistä tämä kertoo?
Yksinkertaisesti Suomen rakennustuote ja rakennusmarkkina on alikilpailtu. Rakennuskustannukset on kestämättömällä tasolla ja vaaditaan pikaisia toimia kilpailun lisäämiseksi. Harmittavasti Mattilan edustamat betonin palat ovat liian painavia rahdattavaksi, koska Baltiassa ei ole kiviainesta.
kuinka Jussi betoni markkinaan saataisiin lisää kilpailua ja betonielementtien hinnat laskuun?
Jos ”Baltiasta lisää” tutustut rakennustuoteteollisuuden kannattavuuslukuihin huomaat, että kilpailu on ollut kyllä todella kireää.
Betonielementtien hinta määräytyy markkinoilla kuten kai pitääkin. Lienee luonnollista, että kun kaikkien (seinä)tehtaiden tuotanto on myyty loppuun ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi, hinnat ovat myös nousseet. Lisää kapasiteettia tulee hyvin hitaasti. Investointeihin menee vähintään vuosi.
Hinnat varmaankin korjaantuvat myös alaspäin kun markkina aikanaan viilenee.
Markkinataloudessa yleisesti teknologinen kehitys laskee tuotteen tuotantokustannuksia, mutta Suomen betoniteollisuudella ei ole tätä käyrää osoittaa. Ja jos vertaamme sementin ja elinkustannusindeksin kehitystä, niin huomaamme, mihin suljettu Suomen markkina on johtanut.
En oikein tunnista tuota kannattavuusongelmaa rakennustuoteteollisuudessa, kun tunnusluvuista poistetaan lukuisten yrityskauppojen kustannukset. Käyttökateet ovat varsin korkeita valmistavaksi teollisuudeksi.
Rakennuskustannuksien pitäisi kehittyä markkinataloudessa hitaammin kuin elinkustannusindeksin, mikäli kilpailu on kattavaa ja tuottavuutta lisäävää.
Osaatko Jussi selventää, miksi näin ei ole tapahtunut Suomessa?
Itse työskentelen SKOL-alalla ja onhan se aivan ilmiselvää, että rakennusalalla kilpailu on Suomen markkinassa ollut perinteisesti todella vähäistä. Tuottavuus on surkeaa, tuotekehitykseen ei ole panostettu ja edelleen tuotetaan kolmannen maailman laatua. Sama pätee oman pitkähkön kokemukseni mukaan ihan koko ketjuun.
Odotettavissa on aika kylmää kyytiä vanhoille toimijoille kun kansainväliset toimijat alkavat pikkuhiljaa kiinnostua Suomenkin pikkuruisesta ja etäisestä markkinasta. Itseäni jaksaa aina vaan hämmästyttää Härmässä syvälle iskostunut asenne, että me vaan osataan nämä asiat parhaiten ja ei edes vaivauduta tutustumaan että miten muualla rakentamista tehdään. Toki osin poikkeuksellisilla olosuhteilla on jotain selitettävissä mutta ei nyt sentään ihan kaikkea.
Rakennuslehti nosti mielenkiintoisesti esiin asuntorakentamisen eroja periaatteessa hyvin samankaltaisissa Suomessa ja Itävallassa, ja silloin oli aika selvää että Itävallassa talot saadaan pystyy paljon halvemmalla ja paljon nopeammin.
Mielenkiintoisia näkökulmia.
Jos tarkastelee tuottavuuskehityksen taustoja keskeisellä tuotealueella eli elementtiteollisuudessa huomaa, että tuote, mitä valmistetaan on tyystin erilainen kuin vaikkapa pari vuosikymmentä sitten. Elementit ovat huomattavasti yksilöllisempiä ja esimerkiksi lämmöneristevaihtoehdot ovat viime vuosina suorastaan räjähtäneet käsiin. Kun runsas 10 v sitten riitti 2 eri tuotetta joista kummastakin kaksi eri paksuutta, nykyään käytössä on vähintään neljää eri tuotetta ja kutakin lukemattomina eri paksuuksina. Voi olla, että tämäkin kehitys on ollut positiivista monessa mielessä, mutta tuottavuuden kehityksen se on syönyt paljolti pois.
Jos vertaa elementtiteollisuutta esimerkiksi Euroopan eri maissa, on hyvin vaikea nähdä, että ulkomailta voisi tulla jotain merkittävää uutta. Suomalainen betoniteollisuus on jopa maailmanlaajuisesti katsottuna hyvin kehittynyttä sekä tuotelaadun että tuottavuuden näkökulmasta. Tuotteet ovat myös hinnaltaan erittäin kilpailukykyisiä verrattuna mihin tahansa muuhun ratkaisuun, kun katsotaan kokonaisuutta.
Mitä tulee kilpailuun, betoniteollisuudessa kaikki toimijat tarjoavat käytännössä enemmän tai vähemmän samoja tuotteita.Sellaisessa markkinassa asiakkaiden on helppo pitää kilpailua yllä.
Se, että korkeasuhdanteessa jonkin tuotteen hinta nousee hieman, lienee ihan tervettä. Nurkan takana odottaa kuitenkin matalasuhdanne ja lienee asiakkaidenkin etu, että firmat ovat siinä kunnossa, että ne pysyvät pystyssä myös matalamman kysynnän aikana.