Valtava määrä taloja uhkaa muuttua autiotaloiksi Uudellamaalla – satojen terveyskeskusten ja vanhustentalojen kohtalo on täysin auki sote-uudistuksen myötä

Helsingin seutu ja Suomen hallitus vääntävät kättä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pitää tulevaisuudessa järjestää.

Sote-päätös vaikuttaa pääkaupunkiseudulla satoihin rakennuksiin. Suunnitteilla oleva sote-uudistus on nimittäin siirtämässä terveyskeskusten, sairaaloiden ja vanhusten palvelutalojen vuokrasopimukset kunnilta maakunnille.

Helsingin kaupunki käy parhaillaan läpi massiivista sote-kiinteistökantaansa, joka Uudenmaan maakunnan on tarkoitus vuokrata pääkaupungilta sote-uudistuksessa.

Pääkaupungilta maakunnalle on siirtymässä noin 300 sote-tilojen vuokrasopimusta, jotka koskevat arviolta 456 500 neliömetrin tiloja. Se vastaa melkein kymmentä Stockmannin keskustan tavarataloa.

Tilakeskuksen omistus siirtyy uusille maakunnille

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistus. Sen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä kaikki maakunta- ja sote-uudistuksen lait kesäkuussa, jotta uudistus saataisiin voimaan 1.1.2020 alkaen. Hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, 105 edustajaa 200:sta. Jos riveistä lipeää parikin ihmistä, koko valtava uudistus voi kaatua.

Suomessa on kaikkiaan 10,5 miljoonaa neliömetriä julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä, joiden omistus- ja vuokrasuhteisiin sote-uudistuksen on määrä vaikuttaa. Niistä noin 3,5 miljoonaa on sairaanhoitopiirien eli erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirien eli kehitysvammahoidon kiinteistöjä, jotka siirtyvät sote-uudistuksessa vastikkeetta ja lainoineen Maakuntien tilakeskukselle.

Tilakeskus aloitti toimintansa tammikuussa 2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryrityksenä. Vuonna 2020 omistus siirtyy maakuntauudistuksen yhteydessä syntyville 18 maakunnalle.

Suoraan kuntien omistuksessa on nyt noin 6–7 miljoonaa neliötä rakennuksia, jotka maakunnat vuokraavat kunnilta vuodesta 2020 lähtien. Vuokraus tapahtuu niin ikään Maakuntien tilakeskuksen kautta.

Kiinteistökanta on sekalainen joukko rakennuksia

Kun suunnitellaan sote-palveluiden uudistusta, samalla siis valmistellaan yhtä Suomen suurimmista omaisuusjärjestelyistä, tosin julkisen järjestelmän sisällä. Kiinteistöjen uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan valtakunnallisesti yhtenäisiä palveluja ja toiminnan tehokkuutta.

”Maakuntien tilakustannukset tehostuvat suuremmin vuodesta 2023 alkaen, kun kunnilta pakkovuokraus päättyy. Yhtenäiset tietojärjestelmät ja tilaosaamisen levittäminen tuottavat tehokkuutta. Sairaalatekniikan osaajia Suomessa ei ole valtavasti, ja tätä osaamista pystytään keskitetysti hyödyntämään kohteesta toiseen”, luettelee asiakkuusjohtaja Mikko Hollmén Maakuntien tilakeskuksesta.

Kuntien sote-kiinteistökanta on hyvin sekalainen joukko rakennuksia. Ne ovat muun muassa terveysasemia ja -keskuksia, sairaaloita ja neuvoloita sekä hammashoidon, vanhustenhoidon, vammaispalvelun, lastensuojelun ja asumispalveluiden tiloja. Osa tiloista sijaitsee esimerkiksi koulun yhteydessä.

Maakuntien tilakeskus on pyytänyt kunnilta selvitystä vuokrattaviksi tulevista sote-kiinteistöistä. Toisessa ääripäässä on tulevan uudistuksen ehdoilla toteutettuja moderneja sote-keskuksia, kun taas toisessa on erittäin huonokuntoisia tiloja. Valtaosa kuntien omistamista tiloista on rakennettu 1970–80-luvuilla.

Kiinteistöjen uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan valtakunnallisesti yhtenäisiä palveluja ja toiminnan tehokkuutta.

Uudellamaalla on käytännössä noin kolmasosa koko Suomen sote-kiinteistöistä, mutta kunnat eivät ole keskenään samanlaisia. Ääripäitä ovat vajaan 650 000 asukkaan Helsinki ja 2 000 asukkaan maaseutumaiset Myrskylä ja Pukkila.

Kiinteistötietojen keruu yli 300 kunnasta on ollut kova työ, ja rekistereiden ylläpidossa on ollut vaihtelua.

”Monessa kunnassa on havahduttu siihen, että käsitys omien tilojen tiedoista on samalla parantunut”, asiakkuusjohtaja Hollmén kertoo.

Uudistuksen alkuvaiheessa maakunnat vuokraavat sote-tiloja kunnilta kolmeksi vuodeksi. Sitten maakunnalla on vielä optio kunnan sote-kiinteistön vuokraamisesta vuodeksi.

Vanhoista sairaala-alueista luovutaan vähitellen

Tulee myös olemaan tiloja, joita maakunta ei halua vuokrata. Useita vanhainkoteja, terveyskeskussairaaloita ja muita laitoskiinteistöjä on jäämässä pois käytöstä. Tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt ovat yhdessä kuntaveroprosentin leikkauksen kanssa monelle kunnalle merkittävä taloudellinen riski.

”3+1-vaiheen jälkeen siirrytään aidompaan neuvottelutilanteeseen”, Hollmén sanoo.

”Kaupungin nykyisen palveluverkkoselvityksen perusteella meillä on aavistus, että maakunta tulee luopumaan suurin piirtein niistä samoista kiinteistöistä, joista meidän omakin sosiaali- ja terveystoimi tulisi luopumaan jollakin aikavälillä”, kertoo rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén Helsingistä.

”Meillä on näitä vanhoja sairaala-alueita, kuten Kivelä-Hesperia, Aurora ja Koskela, jotka tulevat muuttumaan ja joiden rakennuksista luovutaan vähitellen.”

Näille alueille Helsingin kaupunki on suunnitellut muun muassa asuntoja.

Kaavoituksella uusi käyttötarkoitus

Maakuntien kunnille maksaman vuokran määrä perustuu joko kunnan nykyiseen sisäisen vuokrajärjestelmän hintaan tai tilan ylläpitokustannuksista ja pääomakustannuksista laskettavaan hintaan, joka säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Maakuntien tilakeskuksessa lasketaan parhaillaan vuokrien määriä. Hollménin mukaan hintojen pitäisi olla selvillä toukokuussa.

Helsingissä tilanne on Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan näillä näkymin se, että eduskunnan määrittelemästä hinnasta tulee halvempi kuin Helsingin sisäisessä vuokrausjärjestelmässä käytetään nykyisin.

Kunnat valitsevat vuokranmääräytymisperusteeksi jommankumman. Valinta pitänee tehdä vuodenvaihteen 2018–2019 tienoilla.

Helsingissä eduskunnan määrittelemästä hinnasta tulee halvempi kuin kaupungin sisäisessä vuokrausjärjestelmässä käytetään nykyisin.

Se, mitä kunnilta vuokrattavia sote-tiloja maakunta tarvitsee ja haluaa vuokrata siirtymäajan jälkeen, riippuu maakunnan omasta palveluverkosta ja siitä, miten ihmiset siirtyvät yksityisen sektorin asiakkaiksi valinnanvapauden seurauksena.

Valinnanvapaus vaikuttaa esimerkiksi vanhusten palveluasumiseen, jossa tulee olemaan myös yksityisiä toimijoita.

”Jos maakunta toteaa, että se ei tarvitse jotain rakennusta enää käyttöönsä, ja se jää meille tyhjilleen, niin mehän voimme vuokrata sen suoraan esimerkiksi yksityiselle palveluntuottajalle”, Hildén sanoo.

Tästä huolimatta joidenkin kiinteistöjen kohtalo tulee kokonaan uudelleen pohdittavaksi.

”Niille voidaan löytää kaavoittamalla uusi käyttötarkoitus.”

Haja-asutusalueilla riski jäämisestä vaille käyttöä

Isoissa kaupungeissa sote-käytöstä poistuville kiinteistöille löytyy helpommin jatkokäyttöä. Toisin on haja-asutusalueilla, missä osa uhkaa jäädä autiotaloiksi.

Joistain kasvukeskuksista on jo tilojen kartoitusvaiheessa esitetty, että ne eivät antaisikaan vuokralle joitain sote-tilojaan vaan ottaisivat ne muuhun käyttöön.

”Jos vaikkapa päiväkoti tarvitsee lisätilaa siitä seinän takaa ja maakunta taas arvioi, että tuo hammashoitolan yksikkö voi siirtyä toisen vastaavan yhteyteen, niin tästä voidaan poikkeuksellisesti sopia jo siirtymäajalla”, Hollmén kertoo.

”Uudenmaan valmistelu ei ole vielä siinä vaiheessa, että näitä keskusteluja olisi syntynyt.”

”Onhan tämä aikataulu melko erikoinen”

Hollmén korostaa, että kunkin maakunnan pitäisi laatia mahdollisimman hyvä palveluverkkosuunnitelma, joka kertoo, missä palveluita on tarkoitus tuottaa.

”Ihmisten asennoituminen on luonnollisesti kovasti vaihtelevaa, kun ei ole sitovaa päätöstä siitä, toteutuuko koko uudistus vai ei, ja se on haaste tässä.”

Uudenmaan sote-valmistelu on edennyt hitaammin kuin monilla muilla alueilla. Uudenmaan maakuntavaltuusto vastustaa sote- ja maakuntauudistusta, ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori arvioi hiljattain, että maakuntauudistus kaatuu.

Uudenmaan maakunnan väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa työnsä kesäkuussa 2018 ja toimia siihen saakka kun maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

”Ihmisten asennoituminen on luonnollisesti kovasti vaihtelevaa, kun ei ole sitovaa päätöstä.”

Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka kaikille maakunnille, mutta erityisen kireä se on Uudellemaalle.

”Onhan tämä aikataulu melko erikoinen, kun koko asian eteenpäin meneminen on vielä hyvin auki”, Hildén sanoo ja viittaa vahvistamattomiin sote-lakeihin.

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta tulee uusia tilatarpeita, joita ei voida viedä eteenpäin.

”Varsinkin tulevien investointien suunnitteleminen on hankalaa, kun tällä hetkellä ei ole mitään tahoa, joka sitoutuisi siihen, että ne vuokrattaisiin pariksikymmeneksi vuodeksi. Käytännössä mitään isompia hankepäätöksiä ei voi tehdä ennen kuin on uusi maakuntahallinto.”