Kokeile kuukausi maksutta

”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta

Myös hitas-järjestelmästä tulisi Soininvaaran mielestä luopua.

Myös hitas-järjestelmästä tulisi Soininvaaran mielestä luopua.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara ehdottaa, että Helsinki luopuisi niin kutsutusta sosiaalisesta asuntotuotannosta.

Sosiaalisella asuntotuotannolla tarkoitetaan tässä yhteydessä valtion Ara-rahoituksen tuella rakennettuja hintasäänneltyjä vuokra-asuntoja ja hitas-omistusasuntoja. Valtion Ara-rahoituksella rakennutetaan esimerkiksi kaupungin perinteiset vuokra-asunnot.

Avauksen tarkoitus on tarjota yksi ratkaisu Helsingin kuumana käyvään keskusteluun asuntopulasta ja asumisen kalleudesta.

Soininvaara pitää nykyistä järjestelmää kalliina ja epätasa-arvoisena. Tilalle hän ehdottaa perustettavaksi uudenlaista kaupungin vuokra-asuntoyhtiötä, joka vuokraisi asuntoja kaupunkilaisille markkinahintaan.

Soininvaara kirjoitti asiasta blogissaan sunnuntaina.

Asuntoja ei riitä lähellekään kaikille

Sosiaalisen asuntotuotannon tarkoitus on tehdä asumiskustannuksista kohtuullisempia erityisesti heikommassa asemassa oleville. Esimerkiksi Ara-rahoituksen saaminen velvoittaa talon omistajaa pitämään vuokrat markkinahinnan alapuolella.

Järjestelmän ongelma on se, että kaupungin vuokra-asuntoja ei riitä lähellekään kaikille tarvitseville. Tämän vuoksi pienituloiset kaupunkilaiset joutuvat siis hyvin eriarvoiseen asemaan.

”Järjestelmä laskee niiden vuokraa, jotka saavat asunnon, mutta nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa”, Soininvaara sanoo.

Vielä vaikeammaksi tilanteen tekee se, että toisaalta kaupungin vuokra-asunnoissa asuu myös sellaisia ihmisiä, joita ei nykyisten tulojensa pohjalta voida enää pitää pienituloisina.

Soininvaara pitää nykyistä järjestelmää kalliina ja epätasa-arvoisena.

Luotto Ara-järjestelmään näyttää tällä hetkellä myös hidastavan Helsingin asuntorakentamista. Helsingin tavoitteena oli viime vuonna luovuttaa asuinrakennusoikeutta 380 000 kerrosneliömetriä, mutta lopputulos oli vain 256 000 kerrosneliömetriä.

Kaupunkiympäristön toimialan virkamiesten mukaan talouden noususuhdanteen vuoksi nousseet urakkahinnat vaikeuttivat erityisesti Ara-tuettuja hankkeita.

Helsinki menettää 250 miljoonaa vuodessa

Sen sijaan, että kaupunki rahoittaisi toimimatonta järjestelmää, se voisi Soininvaaran mukaan tukea asumiseensa tukea tarvitsevia suoraan rahalla. Siis asumistuella, jota kaikki samassa asemassa olevat saisivat samoilla ehdoilla.

Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakennuttaminen on perinteisesti ollut poliittisesti helpommin hyväksyttävää, koska osa järjestelmän kustannuksista jää piiloon. Piiloon jäävät kustannukset ovat kuitenkin ”menetettyä tuloa”. Kaupunki esimerkiksi luovuttaa tontteja säädeltyyn tuotantoon halvemmalla kuin sääntelemättömään tuotantoon.

Säänneltyjen vuokra-asuntojen rakennuttaminen on perinteisesti ollut poliittisesti helpommin hyväksyttävää.

Lisäksi kaupunki menettää asuntojen vuokrasääntelyn vuoksi noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, Soininvaara laskee. Suuntaa antava laskutoimitus vertaa tuettujen asuntojen vuokria nykyisiin markkinavuokriin.

Jos Ara-tuettua tuotantoa ei tehtäisi, sääntelemättömiä vuokra-asuntoja voitaisiin rakennuttaa nykyistä enemmän. Kaupunki voisi luovuttaa vuokra-asuntojen rakentamiseen suunnattuja tontteja vain omalle vuokrayhtiölleen, jolloin vuokrataso pysyisi sen omissa näpeissä.

”Automaatti parantaisi asuntomarkkinoita”

Kaupungin oma vuokrayhtiö voisi pitää vuokratason markkinahinnan alapäässä, mutta silti kaupungin tulot kasvaisivat. Nämä tulot taas voitaisiin sitoa asuntorakentamiseen, jolloin asuntojen tarjonta nousisi ja vuokrat laskisivat.

”Syntyisi eräänlainen automaatti, joka parantaisi asuntomarkkinoita kokonaisuudessaan”, Soininvaara sanoo.

Soininvaara korostaa, että uuteen järjestelmään siirtymisessä olisi paljon yksityiskohtaisia haasteita. Hän näkee kuitenkin, että nykyjärjestelmä kaipaa muutosta.

Ara-järjestelmän kalleutta ja epätasa-arvoa ovat kritisoineet aiemmin myös esimerkiksi taloustieteilijät Heikki Pursiainen ja Tuukka Saarimaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta”

  1. Osmo Soinivaara ammattikieltä käyttääkseni löi naulan kantaan. Itse asun vvo.n 61:n neliön eriittäin hunokuntoisessa asunnossa 938 euroa/kk ja lisäksi velä huono ala-arvoinen suunnittelu ja suunnitteluvirheet ja virheet , jotka eivät täytä RYL:n vaatimuksia.

  2. Vvo:n vuokralaisten asema on sama kuin tilattoman västön asema maaseudulla 1918. Ammattikieltä taas käyttääkseni Sauli Niinistö löi kirveensä kiveen, kun sanoi,ETTÄ VASTAKKAINASETTELUN AIKA MUKA ON OHI???. VVo: asunnoissa on asukkaita, joillavuokran maksun jälkeen raha eiriitä kunnolla edes ruokaan saati sitten esim.lääkkeisiin, kuntoutukseen, harrastuksiin. KYLLÄ NIINISTÖ, KUN PUHUI VASTAKKAINASETTELUSTA EHDOTTI MYÖS, ETTÄ KIRJASTOT LAITETTAISIIN MAKSULLISIKS, JOTTA VIIMEINENKIN HENKIREIKÄ SAATAISIIN RIISTETYKSI VÄHÄTULOISILTA; KÖYHIEN KYYKYTTÄMINENHÄN ON KOOMUKSEN PUOLUEOHJELMAN JOHTAVA PERIAATE.

    1. Tiedoksi vain, että VVO/Kojamo ei omista enää ARA-asuntoja vaan pelkkiä kovan rahan asuntoja. Eli sitä Soininvaaran kaipaamaa vapaata tuotantoa.

      1. Niinpä juuri. Eli VVO toteutti tuon Soininvaaran idean jo muutama vuosi sitten. Luopui ensin ARA-tuotannosta kokonaan ja möi sitten sääntelyn alaiset ARA-asunnot muille toimijoille pitäen itsellään kerätyt korjausrahat. Myyntivoitot VVO jakoi omistajilleen muhkeina osinkoina ja verottomana. Omistajia ovat ammattiliitot ja pari vakuutusyhtiötä. Nyt sitten VVO/Kojamo möi ulkomaiselle sijoittajalle 1600 asuntoa saaden kaupassa 97 milj.€ ja varmaan korjausrahat piti taas itse ja voiton jakaa omistajilleen verottomina osinkoina.

        Joku on joskus sanonut, että asuntopolitiikka on niin tärkeä alue, että sitä ei saa päästää markkinavoimien temmellyskentäksi. Olisikohan tuossa ollut viisautta, joka taitaa puuttua Soininvaaran mietinnöistä?

  3. Soininvaaraa pidetään yleensä viisaana ja laajaa näkemystä omaavana. Mutta mikä tukee ajatusta, että jos valtion tukema tuotanto lopetettaisiin, niin vuokrataso laskisi? En oikein usko noita Soininvaaran perusteluja.
    Miten kävi omistusasuntojen suhteen? Valtio on lopettanut omistusasumisen tukemisen eli käytännössä HK-aravatuotannon. Ja miten on käynyt? Omistusasuntojen hinnat ovat karanneet käsistä – varsinkin pääkaupunkiseudulla.Tuon Soininvaaran teorian mukaan niiden olisi pitänyt halpua.
    Olisiko oikea keino ja tapa tuoda taas valtion tukemaan tuotantoon omistusasunnot? Tätähän ehdotti ARA:n ylijohtaja tuossa vuoden vaihteen jälkeen.

  4. Suomi siirtyi vuokra-asumisessa markkinatalouteen vasta 1990-luvun alussa, vuokrasääntely purettiin tuolloin vapaarahoitteisista asunnoista. Tavoitteena oli saada vapaita asuntoja vuokramarkkinoille, lopputulos on ollut toivottu ja yksityiset henkilöt ovatkin suurin vuokranantajaryhmä.

    Osmo puhuu asiaa, markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta ohjaavat hintaa.

  5. Ainoa oikea keino alentaa asumisen kustannuksia on rakentaa riittävästi lisää myös asumisaikana kohtuuhintaisina pysyviä asuntoja. Suomalaisella yhteiskunnalla on tähän käytettävissään jo nyt kaikki edellytykset lisäämällä merkittävästi yleishyödyllistä asuntotuotantoa. Riittävä kohtuuhintaisten asuntojen määrä alentaa yleisesti vuokratasoja ja vaikuttaa myönteisesti myös asumistukimenojen säilymiseen kohtuullisina.

    On totta, että monet kaupungit myöntävät nykyisin tontteja yleishyödylliseen asuntotuotantoon vapaarahoitteisten asuntotonttien markkinahintoja halvemmalla. Tämä hintaero on kuitenkin kertaluonteinen ja maan kalliimmillakin alueilla vain muutamia satoja euroja asuinneliöltä. Asumistukimenot saattavat olla jopa sata euroa neliöltä vuodessa. Kohtuuhintaisilla asunnoilla suomalainen yhteiskunta siis säästää lyhyessä ajassa tontin hintaeron pienempinä asumistukimenona.

    Aran tekemät selvitykset osoittavat, että yleishyödylliset vuokra- ja erityisesti asumisoikeusasunnot ovat kustannuksiltaan asukkailleen merkittävästi edullisempia kuin vapaarahoitteiset asunnot. Tuplatkaamme tai triplatkaamme seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi yleishyödyllisten asuntojen tuotanto.

  6. Viime kuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa asuu mitättömän vähän sellaisia asuntokuntia, jotka ylittäisivät ARA:n vuonna 2017 käytössä olleet tulorajat. Sen sijaan valtaosa asuntokunnista on sellaisia, joilla asumis- ym. tuet mahdollistavat elämisen, vaikka asumiskustannukset ovat jo kolmanneksen pienemmät kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Siinä vaiheessa kun kymmenien tuhansien asukkaiden markkinavuokrat maksetaan budjettivaroista, eli kustannukset tulisivat ”läpinäkyviksi”, niin mielenkiintoista on nähdä mitä on seurauksena.

  7. Yksi hyvä esimerkki siitä miten sääntelemättömät markkinat toimivat on nykyinen rahoittajien halukkuus ostaa rakennusliikkeiltä tontteja ja vuokrata tontti sitten edelleen rakennusliikkeen perustamalle As Oy:lle. Näin rakennusliikkeet saavat asunnon myyntihinnan pienemmäksi ja saavat sen avulla nostettua varsinaisen asunnon myyntihintaa ja siten katettaan. Tontin omistaja taas saa varman tuoton sijoitukselleen ja tontin vuokra sidotaan indeksiin (mikä indeksi sitten lieneekään?) Tonttikauppa käy hyvin kun tontin ostaminen ei enää ole rakennusliikkeelle likviditeettikysymys ja rahoittaja saa varman tuoton sijoitukselleen. Tontin myyjät taas nostavat tonttien hintoja kun niistä on kova kysyntä ja haluavat osille tuotosta. Kun mitään ei ole säännelty, tontin korkeat vuokrakustannukset menevät lopulta asuntojen vuokriin. Korkeista asuntojen vuokrista kärsii tietysti vuokra-asunnon tarvitsija. Toisaalta asuntoihin sijoittaminen ei enää olekaan niin varmaa sijoittamista kun kustannukset karkaavat. Vai näkeekö Soininvaara tässä jonkin tekijän joka alentaisi asuntojen vuokria?

  8. Näistä valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvista soininvaaralaisten hyökkäyksistä voisi päätellä, että 1) julkinen tuki on valtaisa, 2) asuntojen määrä on valtaisa, 3) asuntojen merkitys asuntomarkkinoille on valtaisa ja 4) jos asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi tai ulkomaisille ja kotimaisille vuokraustoiminnan harjoittajille, niin jopa loppuisi asunnottomuus, asumisen hinta romahtaisi ja sosiaaliset ongelmat katoaisivat.

    Kaikki vähänkin asioita tuntevat – myös älyllisesti epärehelliset – tietävät, ettei mikään 1)-4)-kohdista pidä paikkaansa.

    Valtion tukema tuotanto on vain yksi osaratkaisu asuntokysymyksen hoitamisessa. Meillä on reilut 2,6 miljoonaa asuttua asuntoa ja niistä noin 327 000 ara-vuokra-asuntoa, jotka on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille. Asukasvalinnan perustana on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Siten kansallinen tuki ja ara-tuotanto ei vääristä asuntomarkkinoita, sillä parempituloiset ja varakkaammat saavat ihan vapaasti valita omat asumisensa.

    Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, ettei vuokrilla tavoitella voittoja vaan ne on lain mukaan määriteltävä omakustannusperusteisesti. Se tarkoittaa, että esim. kuntien omistamat yhtiöt pyörivät omillaan. Vuokralaiset maksavat kaiken. Ihmettelen soininvaaralaisten ajatuskuvioita. Ettäkö kunnan toimialaan kuuluisi voiton repiminen omien kuntalaistensa selkänahasta?

    Ara-asunnot ovat kunnille hyvä asuntopolitiikan väline, jolla ne saavat pidettyä asunnottomuutta kurissa.

    1. 327 000 Ara asuntoa on selvästi liian pieni määrä, kun niihin edes ei kohdistu mitään valtion tukea miksi toimijat niitä rakennuttaisivat. Osmo pyrkii lisäämään vapaarahoitteista tuotantoa joko olisi tukien suhteen läpinäkyvää.

      Ainoa tuki ARA kohteissa on kaupunkien luovuttamat alihintaiset tontit, tämä tuotto on pois kaupunkien taloudesta ja maksajana ovat kaupungin veronmaksajat. Asumistuki taas tulee valtion varoista, eli Helainkiläiset veronmaksajat kantavat kortensa kekoon tukemalla sellaisia asukkaita jotka pärjöisivät omillaan ja lisäksi valtion maksama asumistuki jää pienemmäksi kun vuokra on tontin johdosta alihintainen. Onneksi en itse maksa veroja Helsinkiin.

  9. Hitas asunnon muuten saa helposti hyvältä paikalta uudesta kohteesta, haku vuokra-asuntopalveluista tuottaa heti osumia.
    En ymmärrä Helsinkiläisten logiikkaa tässä asiassa lainkaan, luovutetaan kaupungin kassasta alihintainen tontti ja vielä määrätään maksimi rakennuskustannus. Kun luovutusmuotona sellainen jossa rakennusliike joutuu toteuttamana vapaarahoitteisten kohteiden lisäksi kortteliin esim 1/3 Hitasta jyvittää rakennusliike mahdollisen Hitas kohteesta puuttuvat katteen kustannuksina korttelin vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin.
    Melko varma sijoituskohde asuntosijoittajalle, asunnosta pääsee aina eroon eikä kohteessa ole korjausvelkaa vastike on tietysti kova mutta riski on olematon.

Vastaa käyttäjälle Ihmeellisen erinomaiset konsultit Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat