Kokeile kuukausi maksutta

Pasilan ex-konepajan kortteli on YIT:lle 15-vuotinen hanke – tiivis alue on pakottanut kehittämään ratkaisuja

Noin 1300 asunnon Konepajan alue on oiva esimerkki pitkäjänteisestä kehitystyöstä.

YIT voitti VR:n Pasilan konepajan alueen tontinluovutuskilpailun ja on rakentanut sitä vuodesta 2005 lähtien kolmessa vaiheessa. Kahdessa ensimmäisessä valmistui asuntoja 500 ja 600 ja nyt viimeisessä valmistuu 200. Kuvan Ragnaria markkinoidaan yksilöllisten city-kotien talona. Kuva: Sari Gustafsson

Kun VR:n Pasilan konepajan alue vapautui 15 vuotta sitten muuhun käyttöön, alueen kehittämiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu. Sen voitti hollantilainen Mecanoo.

Voittoisan työn keskeisenä ideana ollut ”melumuuri” Teollisuuskadun suuntaan, säilyi myös YIT:n KVR-toteutuksessa. Pasila-sana sen sijaan on pannassa.

”Oli tärkeää löytää poikkeukselliseen rakennuspaikkaan selkeä oma identiteetti. Eräs keskeisistä haasteista oli jo ennen varsinaista kaavasuunnittelua lukkoon lyöty suurehko rakennusoikeus ja sen mukanaan tuoma suuri autopaikkojen määrä”, kertoo arkkitehti Markku Erholtz YIT:n pääsuunnittelijaksi valitsemasta ARK-House Arkkitehdeista.

Ensimmäiseksi valmistuvista asunto-osakeyhtiöistä Wilhelm, Rafael ja Hjalmar kaksi ensin mainittua sijaitsevat välittömästi Teollisuuskadussa kiinni, mikä vaikuttaa myös rakennusten ja niiden julkisivujen muotoon.

Vanhojen, säilytettävien konepajarakennusten tiilipinta näkyy myös uusissa taloissa.. Kuva: Sari Gustafsson

”Raitiovaunureitti kulkee aivan vierestä, ja Teollisuuskadussa on talojen kohdalla kaarre. Tästä syystä talojen muoto on kaareva, mikä luonnollisesti kasvattaa rungon ja julkisivujen vaativuus-astetta ja toki kustannuksiakin”, YIT:n työpäällikkö Tapio Koivusaari kertoo.

Liikenne hallitsee

Vaikka Teollisuuskadun tontit eivät ole Helsingin ahtaimmasta päästä, liikenteen läheisyys on otettava huomioon joka käänteessä. Se vaikuttaa Ragnar-talon osalta myös rakenteiden mitoitukseen, sillä Teollisuuskadun poikkikatu Venttiilikuja kulkee talon läpi.

”Tien yläpuolisia kerroksia kannattelevat pilarit on pitänyt mitoittaa raskaan liikenteen törmäyskuormalle, jonka laskennallinen suuruus on 500 kN. Tämä selittää pilarien isot poikkileikkausmitat: leveyttä on peräti 880 millimetriä”, kertoo projektipäällikkö Tauno Hämäläinen rakennesuunnittelusta vastaavasta Sitowisesta.

Pysäköintipaikkojenkin sijoittaminen on tässä hankkeessa poikkeuksellista: parkkihallia rakennetaan kahden asuintalon väliin. Se oli Tapio Koivusaaren mukaan kaavan vaatima ratkaisu, koska parkkipaikkoja tarvitaan voimassa olevan, asukasmäärään sidotun vakiomitoituksen mukaisesti 350.

”Näin suuri määrä pysäköintipaikkoja ei mahtuisi asuntopihojen alle. Siksi päädyimme rakentamaan autohallin osin kaksikerroksisena”, Koivusaari perustelee.

Hän arvioi paikoitustilojen rakentamisen kustannuksiksi noin 40000 euroa autopaikkaa kohden.

Kaarevat holvit paikallavaluna

YIT on rakentanut asuntoja Pasilan konepajalta vapautuneissa Teollisuuskadun kortteleissa vuodesta 2011 lähtien. Kyseessä on ison, omaperusteisen hankkeen kolmas vaihe. Se kestää vielä ainakin kolme vuotta.

”Itse olen ollut täällä vasta tällä vuosikymmenellä. Silti voin todeta, että tähänastiset 13 vuotta rakentamista samalla tiiviillä alueella on auttanut kehittämään ratkaisuja teknis-taloudellisesti ja myös työturvallisuuden kannalta yhä tarkoituksenmukaisemmiksi. Esimerkiksi kaarevat holvit tehdään tässä hankkeessa paikallavalettuina”, kertoo Asunto oy Ragnarin Helsingin Valterin vastaava mestari Antti Tölkkö.

”Tien yläpuolisia kerroksia kannattelevat pilarit on pitänyt mitoittaa raskaan liikenteen törmäyskuormalle.”

Hän arvioi, että työt Teollisuuskadun varrella sujuvat työmaa työmaalta yhä hiotummin myös siksi, että niin omat kuin aliurakoitsijoidenkin työmaatiimit eivät vaihdu läheskään niin taajaan kuin siirryttäessä työmaalta uuteen, yleensä täysin toisenlaiseen hankkeeseen.

”Toinen esimerkki tämän työmaan kustannustehokkuuden hienosäädöstä on väliseinien paikkojen merkitseminen runkoon jo holvivalujen yhteydessä. Tämän olemme todenneet helpottavan ja nopeuttavan väliseinätöitä”, Tölkkö kertoo.

Ulommaisena on sinkitty peltikuori

Rakennemitoituksen kannalta ehkä vaativimpia ja arkkitehtonisesti keskeisimpiin kuuluvia rakenneosia ovat talojen katolle sijoitettavat kaarevat ulokkeet.

Nykytrendin mukaisesti parveke on oma olohuoneensa ja kaupungissa kätevästi lasitettu. Kuva: Sari Gustafsson

”Ulokemitoituksessa runsaat kaksi metriä on paljon, joten rakenteet ja niiden raudoitus on varsin järeää”, Tauno Hämäläinen kertoo.

Katon ulokkeet poikkeavat ulkonäöltään, pintamateriaaliratkaisuiltaan ja väreiltään muista näkyvistä pinnoista.

Ulommaisena on sinkitty peltikuori, ja kuormat kantaa sandwich-elementti. Ulokkeilla on kokoa siinä määrin, että suurimpia asuntoja on sijoitettu niihin.

Asuntojen pinta-alahaarukka koko kohteessa on 30–147 neliömetriä. Pääosaa niistä koristaa punatiilijulkisivu, joka on saatu mahdollisimman autenttiseksi käyttämällä muuraamiseen keinotekoisesti patinoituja tiiliä.

Iv-koneet katoilla

Taloteknisesti Teollisuuskadun uusien asuinkortteleiden talot ovat hyvää perustasoa, mutta esimerkiksi huoneistokohtaisesti räätälöitäviä ratkaisuja ei taloissa ole.

Energiatehokkuuden lähtökohtana on rakennuslupien myöntämisajankohdan mukainen vaatimustaso. Nyt rakenteilla olevien Valterin ja Emilin tapauksessa tämä merkitsee vuosina 2016 ja 2017 vallinnutta vaatimustasoa.

Yhdessä kohdin ulkoseinäpaksuus on kuitenkin peräti 60 senttimetriä. Se ei johdu energiatehokkuussyistä vaan nimenomaan edellä mainitusta Venttiilikujan liikenteestä Ragnar-talon läpi.

Vaikka kaupunkikuvallisten kriteerien hallitsevuus korostuu tässä hankekokonaisuudessa, ilmanvaihtokoneiden sijoittamiseen katoille ei tässä tapauksessa ole nähty esteitä.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Pasilan ex-konepajan kortteli on YIT:lle 15-vuotinen hanke – tiivis alue on pakottanut kehittämään ratkaisuja”

  1. Painovoimainen ilmanvaihto vie 250 kW teholla hävikkiä mitoitustilanteessa, kun LTO:lla kuitataan tuosta yli 200 kW, nou tänk juu.

Vastaa käyttäjälle Laitetaanvähänimeäalle Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat